Palkansaajien taloudellinen tilanne on kaksijakoinen. Työllisyys paranee, mutta ostovoima murenee.
Kuluttajien luottamusindikaattorin saldoluku oli joulukuussa -18,5, eli mittaushistorian 1995–2022 heikoin, kertoo Tilastokeskus.
Farkut ovat käyneet pandemian jälkeen kaupaksi. Vuonna 2023 on edessä haasteita.
Hinnat nousevat tänä vuonna reippaasti enemmän kuin ansiotaso, ennustaa Nordea.
Suomen talouden riski on hinta-palkkakierre, jossa työvoimakustannukset veroineen kasaantuvat moninkertaisesti juuri kaupan hintoihin.
Palkansaajan nettoansioiden ostovoima alenee 1,8 prosenttia vuonna 2022.
Veronmaksajain keskusliitto laskee, kuinka paljon palkansaajien ostovoima laskee vuonna 2022.
Pandemian alusta keskuspankit ovat pumpanneet talouteen yli 30 biljoonaa, eli 30 000 miljardia dollaria.
Hintapaineita tulee nyt monelta suunnalta.
Inflaatio kiihtyy rajusti. Ekonomisti laskee, kuinka tehokkaasti inflaatio syö pitkäaikaisia käteisvaroja.
Sähkön hinta on noussut rajusti. Se syö erityisesti omakotitaloasujien ostovoimaa ja teollisuudelle on lankeamassa historian kovin sähkölasku.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkijat osoittavat, että arvonlisäveron alennukset siirtyvät hintoihin paljon heikommin kuin ALV-nostot.
Selvityksen mukaan palkansaajien palkkasumma pienenee, inflaatio hidastuu ja tulonsiirrot lisääntyvät.
Ansiotuloverotukseen tulee useita muutoksia tänä vuonna.
Valtiovarainministeriön mukaan palkansaajien palkkasumma kasvaa ja ostovoima paranee, mutta myös inflaatio kiihtyy, todetaan tuoreessa raportissa.
Säästäjän uhkana on nyt negatiivinen talletuskorko.
Taantuma ei vielä uhkaa Suomea ja kuluttajien ostovoima paranee, arvioivat Danske Bankin ekonomistit.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen mukaan vuokrien nousu heikentää pienituloisten ostovoimaa verrattuna hyvätuloisiin.
Veronmaksajain Keskusliiton mukaan budjettiriihen verolinjaukset merkitsevät palkkaverotuksen pysymistä suunnilleen ennallaan vuonna 2019.
Kommentit