10-baggereihin kiin...
 
Ilmoitukset
Clear all

Kerro mitä sijoituskohdetta ostit tai myit viimeksi, voit voittaa 150 euron Superlahjakortin!

Uusi kierros lahjakorttikisassa käynnistyi. Kerro ja perustele Foorumissa viimeisin sijoituspäätöksesi. Voit voittaa 150 euron arvoisen Superlahjakortin!

Osallistu keskusteluun tästä

10-baggereihin kiinni yrityksen elinkaarimallin kautta


Henri Blomster
Kommentteja: 32
Moderator
Aiheen avaaja
Liittynyt: 5 vuotta sitten

Teesi on tämä

https://www.salkunrakentaja.fi/2021/03/tama-10-baggereihin-tahtaava-ajankohtainen-sijoitusstrategia-vaatii-karsivallisyytta/

 

Ihan kaikkea en artikkeliin kirjoittanut auki, kun pituutta olisi tullut liikaa.

 

Tässä muutama artikkelin ulkopuolelle jäänyt huomio.

 

10-baggerin metsästys ylipäätään järkevää koska

-osakkeiden pitkän aikavälin tuottojakauma ei ole normaali, joten pitkillä pitoajoilla salkun tuottojen pitäisi olla keskittynyt muutamaan osakkeeseen

-jonka seurauksena muutaman ”10-bagger in ten years” skenaarion pitäisi onnistua yksittäisten osakkeiden tapauksessa

-jolloin päästään hyödyntämään korkoa korolle ilmiötä ja 10 vuoden hankintameno-olettamaa

 

Lähtökohtana yli ajan hajautettu salkku

-mielipideasia, mutta minusta liian kova riski rakentaa salkku jossa kaikki yritykset elinkaarensa alkupäässä (kova volatiliteetti eikä kaikki kasva FAANG-kategoriaan asti)

-siksi lähtökohta yli ajan hajautettu salkku, eli siellä on mukana ja isommalla painolla korkeamman market capin omaavia yrityksiä

 

Market cap -hajautuksen pitäisi säilyä

-kaikki ostot keskittyy alhaiseen market cappiin, mutta alkupanos luokkaa prosentti tai pari

-lähtökohtaisesti salkun osakkeet pidetään niin kauan kuin kasvu jatkuu, ja koska liikevaihdon kasvu sitten kuitenkin harvemmin tyrehtyy niin ostoja tulee eteen aika harvoin

-kasvun kautta pienistä yrityksistä tulee suuria yrityksiä, joten salkun pitäisi lähtökohtaisesti pysyä hajautettuna suhteessa markkina-arvoon ja tästä syystä kokonaisriskin ja betan pitäisi olla microcappia alemmalla tasolla

 

Beta-play?

-viimeisenä kuriositeettina tähän markkinatilanteeseen niin ison ja pienen yrityksen beta on lienee eri tasolla

-eli putken loppupäästä tulee myyntiin FAANG-kategoriaa ja sitä vertaa alkupään SPAC-kategoriaan, niin vähemmän laskeneella osakkeella saisi ostettua enemmän laskenutta osaketta

 

Nyt sitten kommenttia ja huomioita miksi toimisi tai ei toimisi? 

7 vastauksia
Henri Elo
Kommentteja: 18
Registered
Liittynyt: 1 vuosi sitten

Mielestäni salkussa on hyvä olla erikokoisia yhtiöitä eri aloilta. Tenbaggerien ennustaminen on... ennustamista. 🙂

Markkinoilla on kilpailua. Olisi hyvä, jos salkun perusrunko on laadukkaista, kannattavista kestävän kilpailuedun yhtiöistä.

Tällä hetkellä kasvuhelmien metsästys on erityisen riskikästä kun arvostukset nousseet. Esim. Nasdaqin (teknoindeksi) p/e on luokkaa 40 (hinta/tulos). Yhtiöiltä edellytetään voimakasta vuosia jatkuvaa 2-nroista tuloskasvua. Kaikki eivät siihen kykene. 

https://www.salkunrakentaja.fi/2020/10/osa-3-kaanteinen-arvonmaaritys/

Toki salkussa on hyvä olla kasvukykyisiä yhtiöitä. Mielestäni fiksuinta on etsiä superkasvajia terveestä päästä, toki voi olla käänneyhtiöitä (tai start up) mausteena.

Ehkä olen vanhanaikainen. 😉

Vastaus
2 Vastaukset
Henri Blomster
Moderator
Liittynyt: 5 vuotta sitten

Kommentteja: 32

@henrielo

Omasta kokemuspohjasta ammennettuja huomioita kilpailusta

-vaatteet ja ravintolat eri kuin teknologia ilman patettejakin

-Riku Asikaisen haastattelusta jäi aikoinaan mieleen (listaamattomia) miten hän jää pois jos tarvittava alkupanos on liian suuri. Eli jos tulisi alkuvaiheen tarjous sijoittaa Twitteriin tapaiseen menestyjään ja edessä olisi muilta osin varma keissi niin jäisi pois, koska se tarvittava rahoituksen tarve on yksinkertaisen massiivinen. Omat rahat ei riitä. Suomesta käsin saatavilla olevat rahat ei riitä. Biotech puolella tämän näkee ihan konkreettisesti 14M IPO vs jenkkiyhtiöiden nollaliinevaihdolla pyörivien miljardin kokoinen käteiskassa

-Positioituminen ja winner-takes-all: En olisi uskaltanut sijoittaa SnapChattiin koska FB:llä selkeä verkostovaikutuksen tuoma voittaja-vie-kaiken jota se vielä koitti vivuttaa Instagram Storiesin kautta. Sinänsä FB ei ole varsinaisesti heilunut yhtään mihinkään, mutta se SnapChat. Tasaisesti jatkanut kasvuaan ja nyt ennustaa luokkaa 50% liikevaihdon kasvua vuosiksi eteenpäin.

Ei ole ihan yksittäistapaus. Aikoinaan podissa otettiin Slack käsittelyyn ja siihen sitten sijoitinkin. Sekin jatkoi kasvuaan tasaista kasvuaan mahtavan Microsoftin Teams:istä huolimatta, kunnes Salesforce  osti Slackin pois ja siinä kohti lakkasin seuraamasta.

-Muistan kun Brian Halligan jossain vaiheessa  mainitsi että silloin kun he aloittivat niin olivat ainoa Inbound-yritys. Nyt (tai siis silloin kun sanoi) kilpailevia yrityksiä on/oli 6000. Menestys siis tosiaan houkuttelee alalle uutta kilpailua. MUTTA kun katsoo HubSpotin liikevaihdon kasvua niin siinä tuota ei näy. Se on tietysti hidastuu hiljalleen, mutta on äärimmäisen tasaista ollut aina. Ei ole nähtävissä sellaista ”kilpailu tuli ja tappoi kasvun”-tyyppistä. Tämäkään ei ole yksittäistapaus. Netflix on kasvanut varsin siitä huolimatta, että Disney tuli markkinoille ja vielä todella menestyneesti.

Mistä ero sitten johtuu? Sillä eroa on koulussa opetettuun ja muiden kokemukseen.

Itse ajattelen näistä kokemuksista oppineena, että tuotetyypillä, markkinalla ja tarvittavalla alkupanoksella on merkitystä.

Ja että kilpailun uhka ja mekanismit on erilaiset riippuen missä kohti yrityksen elinkaarta ollaan.

”Uusi tuote antaa hetkellisen rahantekomahdollisuuden, houkuttelee kilpailua, kilpailu syö tuotot, tasapaino palaa”  on ehkä liian yleistävä ja elinkaarimallin unohtava.

 

Ja niin, että uhka tulee useasti sivusta, ei head-on. Polaroid vastaan kännykkä. Verkkokauppa vastaan kivijalka. Ja kun murros lähtee käyntiin niin siinä kestää hyvän aikaa eli uusista copycat kilpailijoista huolimatta kasvu voi jatkua niin kauan kuin markkinaosuuksia saa otettua sieltä syrjäytettävän teknologian osapuolelta

Tarkennuksena vielä: kasvu voi pysähtyä ja salkussa ollut yhtiöitä joille näin on käynytkin. Se vaan ehkä sitten kuitenkin tapahtunut harvemmin kuin mitä olisin itse ajatellut vielä muutama vuosi sitten.

Vastaus
Henri Blomster
Moderator
Liittynyt: 5 vuotta sitten

Kommentteja: 32

@henrielo

Hinnasta 

Miettinyt sellaista, että valuaatiokurssin käyneiltä saattaa mennä helposti ohi kuinka erilaista osakkeen hinnan määrittäminen on nuoren yrityksen kohdalla. Se kyllä mainitaan, mutta sitten aikaa käytetään niin paljon enemmän kypsiin yrityksiin (joista tarvittavat tiedot saatavissa), että saattaa mennä tuo massiivinen ero ohi. 

Samoiten  kirjanpidon kursseilla ei hirveesti mainosteta, kuinka vaikeaa konservatiivista otetta ihannoivan kirjanpitojärjestelmän on pistää taseen puolelle sellaisia asioita kuin kehittäjäekosysteemi tai itse kehitetty ja kilpailijoita vuosia edellä oleva digitaalinen teknologinen ratkaisu jota myydään asiakkaille. 

Hinta on tietysti riski ja myös tulevaisuuden tuottoihin vaikuttava tekijä, mutta minusta vaikuuttaa että kovin moni tuntuu ajattelevan niin että korkea hinta on pakostakin yhtä kuin yliarvostus ja hype. 

Muutamia omia kokemuksia:

-Aika on se yhtälön ongelmallinen tekijä. Jos haluaa samassa aikapisteessä halpaa hintaa ja alhaisempaa P/E-lukua, niin sitten ne sijoitukset vaan menee kypsiin yrityksiin.

-Edelleen yhdessä aikapisteessä kasvun sisällä on korkeampaa ja alhaisempaa hintaa, mutta kovin usein siellä on sitten kuitenkin selittäviä tekijoitä: kertaliikevaihto vs toistuva liikevaihto, katetuottoprosentti, kasvunopeus, markkinan koko jne.

-Kerran shorttasin Teslaa huvin vuoksi, tarkemmin tutustumatta ja pienellä määrällä. huonostihan siinä kävi. Ja nyt (tuosta jo aikaa) niin mietin, että jos olisin silloin oikeasti ottanut aikaa ja huolella tutustunut bull-keissiin niin en olisi päätynyt shorttaamaan. Tämän tyyppisten kokemusten takia ajattelen, että markkina voi olla hinnan suhteen väärässä, mutta todennäköisemmin olen itse väärässä.  

-Periaatteessa halvempaa hintaa saa siirtymällä ajassa eli jos liian korkea hinta niin jättää ostot myöhempään ajankohtaan.

Siinä ongelmana on, että aika muodostaa kasvusijoittajan turvamarginaalin.

Halusin tavallaan testata tätä "korkea hinta on riski" -teemaa ja ostin P/S 60 kertoimella menevää Crowdstrikeä pienehkön erän. Kyseessä ei ollut pelkkä hype, koska oli monta syytä siihen miksi yrityksen kuuluisikin olla kallis. Siltikin hinta tietysti aivan posketon.

Ostosta on nyt 226 päivää ja hinta oli silloin 100USD. Nyt rytisee ja osake tullut alas lyhyessä ajassa sellaisen 30%. Siltikin hinta on nyt 183USD. Eli siirtyminen ajassa eteenpäin "ja ostan sitten jos dippaa" ei olisi onnistunut.

-Toinen esimerkki Bambuser, josta muutama kuukausi. Volatiili ääriesimerkki, jota tankkasin ajallisella hajautuksella. Yksi erä joka maanantai. Kun pari erää oli jo salkussa ja halusin vielä seuraavan tuloksenkin katsoa ennen kuin täydentäisin loppuun asti, niin aloin kitsailemaan.

Laitoinkin seuraavan oston rajalla ja yhden kruunun halvemmalla kuin mitä kurssi oli. Se ei ikinä mennyt läpi. Mekaaninen osto olisi ollut tyyliin 16SEK ja lopulta tuloksen jälkeen hinnaksi tuli 26SEK. Nyt osake tullut alas lähes 40% huipuistaan. Siltikään sitä ei vieläkään saa siihen parin kuukauden takaiseen SEK 16 hintaan. 

-Hinnalla on merkitystä ja se on hankala. Mutta sitten on monia yrityksiä, jotka on aina olleet kalliita ja siitä huolimatta tuoneet hyvät pitkän aikavälin tuotot. 

-Hinta tuo riskiä, mutta aika tasaa riskiä. Mitä enemmän aikaa kuluu (ja kunhan kasvu jatkuu) niin kertoimet tulevat alas ja "maksoin liikaa"-riski pienenee. 

Saman tilanteen ja asian pystyy myös näkemään eri tavalla. Monet myöhäisen vaiheen sijoittajat menettivät rahaa kun Nokia syöksyi. Itse näen sen niin, että riski realisoitui siksi että kasvu loppui. Mutta ymmärrän, että asian voi nähdä myös niin että riski tuli siitä, että osakkeesta maksettiin liian korkeaa hintaa.  

 

Vastaus
Pohjolan Eka
Kommentteja: 1
Registered
Liittynyt: 1 kuukausi sitten

Hieno artikkeli! En ole minkäänlainen osakeauktoriteetti, mutta kun pyysit niin kirjoitan mielipiteeni aiheesta. Lähestyn tätä artikkelia vähän eri näkökulmasta, mutta toivottavasti kirjoitukseni auttaa herättämään ajatuksia.

Mielestäni suuriin tuottoihin osakemarkkinoilla on rajattomasti teitä. Pieni määrä suuren tuoton transaktioita, suuri määrä pienen tuoton transaktioita tai jotain näiden väliltä. Lähtökohtaisesti en näe niinkään merkitystä että millä tavalla sen suuren tuoton tekee, mutta yleisesti kannattaa varmaankin valita lähestymistapa omien vahvuuksien ja lähtökohtien mukaan. Tämän vuoksi ensiksi lähtisin kyllä miettimään että onko tenbaggerien metsästys varmasti sopiva strategia juuri sinulle! Miksei hundredbaggerien, fivebaggerien tai twobaggerien metsästys ole parempi vaihtoehto?

Yleisellä tasolla tenbaggerien metsästys on kovin vaativaa homma. Osakkeen arvostuksen nousu koostuu hieman oikoen kahdesta tekijästä: osakkeen kertoimien noususta ja osakkeen tuloskasvusta. Koska kymmenkertaistaminen on varsin merkittävä arvonmuutos, tarvitaan siis joko äärimmäinen kertoimien nousu (käänneyhtiöt), äärimmäinen kasvu (hyperkasvajat) tai aliarvostettu kasvuyhtiö (jackpot-osake).

Toisin kuin yleisesti ajatellaan, myös arvosijoittaja voi siis metsästää tenbaggereita! Kotipörssissä hyvänä esimerkkinä vaikkapa Tecnotree. Mikäli valitaan kasvureitti, päädytään hyvin nopeasti small/micro/nanocappeihin, koska pienten yhtiöiden on helpompaa kasvaa ja markkinoiden koko harvoin asettaa kasvajille minkäänlaista rajoitetta. Myös markkinavirheet ovat usein suurimmillaan juuri pienyhtiökentässä, mikä helpottaa markkinoiden tehottomuuden hyödyntämistä.

SPAC-sijoittaminen ja IPO-sijoittaminen ovat pitkäaikaisen holdaajan näkökulmasta mielestäni lähes identtisiä, koska kaikki SPACin mielenkiintoiset piirteet tapahtuvat pitkälti ennen yhdistymistä ostokohteen kanssa. En varsinaisesti näe linkkiä SPACcien ja tenbaggereiden välillä, vaikka SPAC-sijoituksissa kaupankäynnin vastapuolena todennäköisemmin onkin kokemattomampia sijoittajia ja siksi myös isot hinnoitteluvirheet todennäköisiä. Jos SPACceja käyttää, niin kannattaa perehtyä hyvin tarkkaan mm. warranttien ehtoihin ja muuhun tarpeelliseen dokumentaatioon.

 

 

Vastaus
1 Vastaus
Henri Blomster
Moderator
Liittynyt: 5 vuotta sitten

Kommentteja: 32

@pohjolan-eka

SPAC vs IPO

Ensin, että miksi jenkkimarkkina. Niin iso, kielellisestikin yhtenäinen markkina jonka antamilla resursseilla voi pinkaista globaaliin johtopositioon. 

Kasvusijoittajan kannalta mielenkiintoinen, koska pidempi kiitorata. Euroopan track-recordi globaalien voittajien kasvattamiseen on aika heikko. Kiinalaisia omistan kyllä jonkin verran, mutta kaihdan silti Kiina-riskiä.

Perinteinen IPO tietysti sinällään ok, mutta ne kasvuyritykset mitä perinteistä reittiä listatuneet ja omaan silmään osunut (en ole käynyt systemaattisesti läpi) ovat olleet aika isoja. 

Ja jos nyt sijoittaisi, niin silloin tämänhetkiset markkina-arvot ovat ne relevantit. Ja jos ne kertoo kymmenellä ollaan jo kokoluokassa mihin harva yritys yltää ikinä. Esim Sea, Pinterest, AirBnB.

Spac-listautujissa koko on merkittävästi pienempi. Vaikka odottaa pari vuotta niin ollaan edelleen helposti alle 20B kokoluokassa.

Ja miksi odottaa, niin siksi että hype laantuu, warrantit, PIPEt ja SPAC-rakenteeseen sisältyvien osakkeiden takaisin lunastukset setlaantuu. Ja siksi, että johdon tulevaisuuden visiot saa vähän lihaa luiden ympärille. Ja siksi, että ainakin itselle se ostoon tarvittava käteinen tulee sitten kun se tulee, ei silloin kun yritys listautuu.

Ja sitten ihan se lukumäärä. SPAC-listautuneita on paljon. Ihan eri kuin esim Suomeen listautuvat.

Mutta SPAC-maailma on itsellekin verrattain uusi, ja yksi syy miksi tuon kirjoitin oli saada fiidbackia omiin ajatuksiin. Omassa ajattelussa kun on aina virheitä.

Toinen kartoitettava kenttä on Pohjoismaiden pienet kasvuyhtiöt.  Vaikeampi kasvaa jenkkitasolle asti ja yritysten riskinotto rajatumpi (haluavat usein tulosta tehdä heti), mutta se ei välttämättä ole ongelma, jos sijoituksen tekee tarpeeksi pienessä kokoluokassa.

Tässä taustalla muuten sellainen, että olen pitänyt jo sen vertaa monta vuotta tasaiseen kasvuun perustuvaa kasvua että siitä on kaksi perustulemaa:

 

1) Ne pari 10 baggeria ovat tulleet, yllätys yllätys, hiukan pienemmistä yrityksistä. Isommatkin toimineet, mutta siinä sellainen että koon kasvaessa arvostuskerroin alenee. 

2) Kasvun tyrehtyminen on ollut ”liian pieni ongelma”. Huomaa melkein miettivänsä, että kumpa näistä joku tyrehtyisi, että saisin syyn myydä (ja sitä kautta rahaa ostaa sitä seuraavaa hyvältä tuntuvaa ideaa).

3) Ilman optimaalista ostoajankohtaa odottavaa selkeää ostoslistaa huomaan sijoittavani omaa riskinsietokykyä myöhäisempään vaiheeseen. Esim. Sea ”tämähän on loistava, uskon tähän”, mutta olisin uskonut jo aiemminkin ja ilman jo toteutunutta kurssinousua.

4) Salkussa on silti oltava myös vähän isompia. Kokonaisvolatiliteetti pääsee muuten kasvamaan liikaa.

 

Vastaus
Roope
Kommentteja: 18
Registered
Liittynyt: 2 kuukautta sitten
Kommentoija: @pohjolan-eka

Mielestäni suuriin tuottoihin osakemarkkinoilla on rajattomasti teitä. Pieni määrä suuren tuoton transaktioita, suuri määrä pienen tuoton transaktioita tai jotain näiden väliltä.

Tismalleen noin! Jokuhan voi tehdä tuoton velkavivun avulla. Velalla oman pääoman tuottoa ylös ja sitten hieman kevyemmin riskiä osakevalinnoilla (vähemmän kasvuosakkeita yms.).

Vastaus
Henri Blomster
Kommentteja: 32
Moderator
Aiheen avaaja
Liittynyt: 5 vuotta sitten

Juurikin näin! 

Mitä isompi riski, sen korkeampi tuotto. Ja yleisesti ja isossa kuvassa se menee niin päin, että riskiä otetaan Suomessa liian vähän. Yritysten tulisi ottaa enemmän riskiä, eläkevakuutusyhtiöiden, yksilöiden. 

Kun itselle oikea sijoittamisen tapa löytyy, niin silloin sen tavan riskiä ymmärtää paremmin ja sitä pystyy ottamaan enemmän. 

Niissä tapauksissa, missä ostovalinta osuu oikein ja kasvu jatkuu tasaisesti niin silti osake heiluu ja mitä pienempi sen enemmän heiluntaa. 

Keskittymällä liikevaihdon kasvuun pystyn tuolla kokemuksella sietämään sitä heiluntaa paremmin. Sehän ei poista kasvun loppumisen riskiä tai heilunnankan riskiä, mutta vähentää turhia mokia paremman riskinsietokyvyn kautta.

__________

Twitterin Jarmo Frimanin sijoitustyyli taitaa osua sinne toiseen ääripäähän. Ja en tiedä, mutta minusta vaikuttaa siltä että kaveri tietää mitä tekee ja saa varmaan hyviä tuottojakin. 

Itse en vaan pystyisi sen tyyppistä riskiä ainakaan suoraan kantamaan, en vaikka toinen tekisi päätökset mun puolesta ja hyvällä track recordilla. 

You can't buy that conviction. Niin se vaan menee. 

Vastaus
Ylös