Riippuvuus keskuspankkien tukitoimista on kasvanut jo huolestuttaviin mittaluokkiin.
Keskuspankkien elvytystoimilla ei voida vaikuttaa pitkän aikavälin talouskasvuun, koska potentiaalinen kasvu määräytyy talouden rakenteellisten tekijöiden perusteella, toteaa Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich blogissaan.
”Nykytilanteessa kevyellä rahapolitiikalla voidaan vain ostaa aikaa kuralla olevien talouden rakenteiden kuntoon laittamiseen”, Gerich varoittaa.
Mitä pidempään voimakkaat elvytystoimet jatkuvat, sitä suurempi on finanssikuplan riski.
”Mitä suuremman osan rahoitusmarkkinainstrumenteista keskuspankki omistaa, sitä heikommin markkinatalouden hintasignaalit toimivat, pääoma ei kanavoidu tehokkaasti talouden kannalta lupaavimpiin hankkeisiin ja kuplat voivat kasvaa kestämättömän suuriksi. Varsinkin euroalueella nämä riskit kasvavat päivä päivältä.”
Pääanalyytikon mukaan markkinoilla luottamus alkaa rakoilla viimeistään siinä vaiheessa, kun lisäelvytysvara alkaa käydä vähiin. ”Sveitsissä keskuspankki heitti jo pyyhkeen kehään viime vuonna elvytystoimien riskien kasvettua liikaa ja luopui valuutalle asettamasta kattotasosta. Japanissa puolestaan on viime aikoina alettu epäillä keskuspankkien lisäelvytyskykyä.”
Euroalueella keskuspankkien kyky euroalueen yhteisiin poliittisiin päätöksiin on selkeästi huonompi kuin Sveitsissä tai Japanissa, Gerich arvioi. ”Riskipitoisten omaisuuslajien heikompi kehitys Yhdysvaltoihin verrattuna kertoo jo siitä, että keskuspankkien toimet talouden tukemisessa nähdään rajallisina.”
Uusi taantuma uhkaa todennäköisesti aikaisemmin kuin euroalueella voidaan edes harkita rahapolitiikan kiristämistä, Gerich ennustaa. ”Millä eväin tällaisesta taantumasta voitaisiin nousta, jos keskuspankin paukut on jo käytetty?”
