Suomalaisille institutionaalisille sijoittajille säädettävä lähdevero antaisi kilpailuedun ulkomaisille rahastoille.
Julkisuuteen on viime aikoina jälleen ponnahtanut esitys, että institutionaalisille sijoittajille säädettäisiin uusi lähdevero.
Ammattiliitoista esimerkiksi Teollisuusliitto kannattaa sitä, että rahastojen ja muiden osinkoveroista vapautettujen yhteisöjen osingoille säädetään 5,0 prosentin lähdevero. Yleishyödyllisenä yhteisönä vero koskisi myös ammattiyhdistysliikkeitä.
”Ay-liikkeellä ei ole mitään sitä vastaan, että tällainen lähdevero säädetään. Oleellista on, että verotus toteutetaan tasapuolisesti, eli jos yhtä verotetaan, sitten verotetaan kaikkia. Tähän asti ehdotettu lähdevero ei ole käynyt oikeistolaisille piireille, koska ne ovat halunneet suojella itselleen myötämielisiä säätiöitä verotukselta”, toteaa liiton yhteiskuntasuhdepäällikkö Timo Nevaranta.
Valtiovarainministeriön asiantuntijaryhmä selvitti viime vaalikaudella lähdeveron vaikutuksia ja päätyi siihen, että se soveltuisi huonosti nykyiseen osinkoverojärjestelmään.
Lähdevero kohdistuisi tuhansiin piensijoittajiin
Pankkeja ja vakuutusyhtiöitä edustavan Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi pitää lähdeveroa kuolleena ajatuksena.
”Uuden lähdeveron maksajiksi joutuisivat lopulta rahastosijoittajat, eläkkeensaajat sekä tieteen ja taiteen tekijät. Sijoitusrahastoihin kohdistuvasta verosta kärsisivät noin 1,5 miljoonaa suomalaista piensijoittajaa. Lähdevero antaisi myös kilpailuedun ulkomaisille rahastoille ja kannustaisi rahastoja siirtämään toimintaa pois Suomesta. Samalla Suomesta poistuisi työpaikkoja ja verotuloja.”, Ahosniemi varoittelee.
Sijoitusrahastot ovat merkittäviä omistajia useissa suomalaisissa yrityksissä. Ahosniemen mukaan on tärkeää, että suomalaisyritykset säilyvät kiinnostavana sijoituskohteena jatkossakin.
Ahosniemen mukaan työeläkeyhtiöiden joutuminen osinkojen lähdeverotuksen kohteeksi lisäisi eläkejärjestelmän verorasitusta.
”Eläkejärjestelmämme perustuu osin rahastointiin ja korkoa korolle periaatteeseen. Pienikin kustannus kertaantuu johtaen pitkällä aikavälillä eläkevarojen määrän jäämisen tavoiteltua matalammaksi. Laskun maksavat suomalaiset yritykset ja työntekijät.”
Vapaaehtoinen eläkesäästäminen pitäisi elvyttää
Kasvun tukemisessa on tärkeää, ettei suomalaisten työtä ja sijoittamista veroteta liiaksi, Ahosniemi esittää. Suomalaisilla on oltava mahdollisuus vaurastua ja tukea kulutuksellaan kansantaloutta. Suomalaisten vaurastuminen ja sen edistäminen eri kansankapitalismin keinoin on hänen mukaansa huomioitu hallitusohjelmassa hyvin.
”Hallitukselta odotamme nyt viisautta, ettei suomalaisten sijoittamista ja omaehtoista varautumista seniorivaiheeseen romuteta kiristämällä sijoittamisen verotusta. On tärkeää, että ihmisillä on vastuuta omasta taloudestaan. Yksilöiden pitkäaikainen säästäminen ja esimerkiksi vanhuuteen varautuminen helpottavat julkisen sektorin kustannuspainetta.”
Vapaaehtoinen eläkesäästäminen on Ahosniemen mukaan hyvä keino täydentää lakisääteistä eläketurvaa.
”Tällä hetkellä puoli miljoonaa suomalaista säästää vielä vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin. Suurin osa heistä on tavallisia keskituloisia suomalaisia, jotka ottivat vakuutuksen toistakymmentä vuotta sitten. Vakuutusten uusmyynti loppui poukkoilevan sääntelyn vuoksi reilut 10 vuotta sitten.”
Ahosniemen mukaan vapaaehtoista eläkesäästämistä pitää elvyttää, eikä siihen sisältyvää verovähennyskannustetta pidä poistaa.
”Yksilön omien säästöjen nostaminen työeläkkeen vanhuuseläkeiässä on tehtävä mahdolliseksi tuloverolain muutoksella. Pitkäjänteiseen, erityisesti tiettyyn ikään sidottuun eläkesäästämiseen on vaikea sitoutua ilman kannusteita”, hän toteaa.
