Osakemarkkinat on paikka, jossa sijoittajat kohtaavat ostaakseen ja myydäkseen arvopapereita. Kaupankäynnin kohteena olevat arvopaperit ovat useimmiten osakkeita, eli omistusosuuksia niin sanotuista julkisista yhtiöistä.
Osakemarkkinoiden toimintaperiaate on melko yksinkertainen. Osakemarkkinat toimivat huutokaupan tapaan. Ostaja kertoo mihin hintaa haluaa osaketta ostaa ja myyjä mihin hintaan haluaa osakkeen myydä. Pörssi seuraa kunkin noteeratun osakekannan tarjontaa ja kysyntää ja hintojen kohdatessa osakkeet vaihtavat omistajaa.
Jokaisen sijoittamista harkitsevan kannattaa ymmärtää että sijoittaminen on riskinottamista. Ilman riskiä ei ole tuottoa. Toisaalta tietyillä hyviksi havaituilla ajattomilla perusperiaatteilla sijoittaja voi pitää riskit kurissa.
Moni ei uskalla sijoittaa lainkaan riskien vuoksi. Kuitenkin iso osa suomalaisista makuuttaa varojaan heikosti tuottavilla säästötileillä. Kannattaa muistaa, että esimerkiksi pitkäaikaiset osakeomistukset ovat olleet selkeästi tuottavimpia sijoituksia niin Suomessa kuin ulkomaillakin (ks. kuva alla), vaikka pörssikurssit nousevat ja laskevat välillä rajustikin.
Miten osakkeen hinta muodostuu?
Sijoittaja ostaa osakkeen mukana palan liiketoimintaa. Yrityksen liiketoiminnan ollessa kannattavaa, tekee yritys positiivista tulosta ja maksaa osan tästä tuloksestaan osakkeenomistajille osinkojen muodossa. Sijoittaja ostaa osakkeita saadakseen tuottoa.
Osakkeen myyntiin voi olla monta syytä. Yksi myy osakkeitaan rahoittaakseen remonttia. Toinen pitää vaihtoehtoisen yrityksen liiketoimintaa parempana ja myy yhden yrityksen osakkeita ostaakseen toisen yrityksen osakkeita. Kolmas pitää makrotalouden näkymiä heikkoina ja myy osakkeita kurssilaskun pelossa.
Osakemarkkinoilla kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Mikäli kysyntää, eli ostohalua, on enemmän kuin tarjontaa, on seurauksena osakkeen hinnan nousu. Jos taas suurin osa haluaa myydä, mutta juuri kukaan ei halua ostaa, on seurauksena osakkeiden hintojen lasku.
ETF-gurun ajattomat sijoitusneuvot
ETF-guruksi tituleerattu John Bogle on listannut ajattomia sijoitusviisauksia, jotka sijoittajan kannattaa osata vaikka unissaan.
Sijoittamiselle ei ole vaihtoehtoja (engl. Invest you must)
Sijoittajan pahin virhe ei ole lyhyen aikavälin tuottojen volatiliteetti vaan se, ettei sijoittaja saa pääomalleen riittävää tuottoa.
Aika on ystäväsi
Sijoittaminen on hyödyllinen harrastus, joka kannattaa aloittaa mahdollisimman nuorena. Korkoa korolle -ilmiö tekee ihmeitä pääomalle pitkän ajan kuluessa.
Mielijohteet ovat vihollisesi
Eliminoi tunteet sijoitussuunnitelmastasi. Rahoitusmarkkinat suoltavat jatkuvasti ”häiritsevää meteliä”, jonka kuuntelusta on silkkaa haittaa. Sijoittaja voi kuvitella löytäneensä ainutlaatuista tietoa sijoituskohteesta, vaikka tieto on tosiasiassa tuhansien muidenkin sijoittajien tiedossa.
Yksinkertainen aritmetiikka toimii
Nettotuotto tarkoittaa bruttotuottoa kuluilla vähennettynä. Pidä siis kulut kurissa sijoittamisessa. Korkoa korolle -ilmiö toimii väärinpäin, jos kulut ovat liian suuret.
Pidä se yksinkertaisena
Sijoittaminen ei ole rakettitiedettä. Järkevä sijoitusvarojen allokointi eli kohdentaminen osakkeisiin, korkosijoituksiin ja varmuuskassaan riittää. Tasapainota sijoitussalkun tuotto-odotus, riski ja (jälleen kerran) kustannukset.
Älä koskaan unohda mean reversion -ilmiötä
Mean reversion tarkoittaa ”paluuta keskiarvoon” eli sitä, että sijoitustuotot vaihtelevat pitkän aikavälin keskiarvotuoton molemmilla puolilla, mutta palaavat aina lopulta keskiarvoon. Tuotoissa ei siis ole pysyvää keskiarvosta erkaantuvaa trendiä.
Pysy sijoitussuunnitelmassasi
Riippumatta siitä mitä markkinoilla tapahtuu, pidä kiinni suunnitelmastasi. Sijoitusstrategian muuttaminen väärään aikaan voi olla yksittäisistä virheistä se kaikkein turmiollisin, jonka sijoittaja voi ylipäätänsä tehdä. Esimerkiksi varmuuskassan hätiköity kasvattaminen yli sijoitussuunnitelman tason keskellä finanssikriisiä olisi tullut kalliiksi. Finanssikriisin pahimmassa aallonpohjassa osakkeet olivat käsittämättömän halpoja ja finanssikriisin jälkeen osakemarkkinat ovat tuottaneet historiallisen kovia tuottoja.
Näin neuvoo Warren Buffett, maailman tunnetuin sijoittaja
Warren Buffettin on arvioitu olevan maailman menestynein sijoittaja, ja hän oli vuonna 2009 Forbes-lehden maailman rikkaimpien ihmisten listalla sijalla kolme. Buffettin sijoitusstrategia muistuttaa monella tapaa arvosijoittamista. Hän pyrkii löytämään markkinoilta alihinnoiteltuja osakkeita, joiden todellinen arvo on markkinahintaa korkeampi.
Buffett sijoittaa pitkäjännitteisesti ja vain yrityksiin joiden liiketoiminnan ja ansaintalogiikan hän itsekin ymmärtää.
Tässä 21 Buffetin ikivihreää sijoitusneuvoa.
- Osakkeen ostaminen on muutakin kuin sen hinta
- Menestyäksesi sijoittajana sinun ei tarvitse olla nero: menestyksekäs sijoittaminen ei edellytä rahoitusteorian tuntemista.
- Hallitse perusteet: tärkeintä on ymmärtää kaksi asiaa: miten yrityksen arvo tulee määrittää ja miten tulee suhtautua markkinahintoihin.
- Älä osta osaketta vain siksi että kaikki vihaavat sitä: vastavirtaan sijoittaminen, eli ns. kontra-sijoittaminen on Buffetin mielestä typerää.
- Hyvinä aikoina ei välttämättä tapahdu ikäviä asioita.
- Huolehdi aina likviditeetistä.
- Paras hetki ostaa yhtiön osakkeita on silloin kun yhtiöllä on tilapäisiä ongelmia.
- Osakkeet ovat aina selvinneet kriiseistä: pitemmällä aikavälillä osakemarkkinoiden uutiset ovat myönteisiä.
- Älä ihastu koviin saavutettuihin tuottoihin.
- Ajattele pitkällä aikavälillä: ”Jollet halua omistaa osaketta 10 vuotta, älä edes kuvittele omistavasi sitä 10 minuuttia”.
- Ikuisuus on hyvä sijoituskohteen omistusaika.
- Osta osakkeita joita johtavat idiootit. ”Yritän ostaa osakkeita liiketoiminnoista, jotka ovat niin upeita että idioottikin voisi sitä johtaa”.
- Ole ahne kun muut ovat peloissaan.
- Kaikkiin sijoitusmahdollisuuksiin ei kannata tarttua.
- Unohda politiikka ja makrotalous, kun valitset osakkeita sijoitussalkkuun.
- Mitä enemmän käyt osakkeilla kauppaa, sitä enemmän häviät.
- Yrityksen hinta ja arvo eivät ole sama asia.
- Monimutkaiset sijoitustuotteet eivät tarjoa lisäbonusta.
- Hyvä liikemies on myös hyvä sijoittaja.
- Korkeammat verot eivät ole sijoittamisen este.
- Yritykset jotka eivät muutu, voivat olla hyviä sijoituskohteita.
Sijoituskirjailija Jukka Oksaharjun ohjeet osinkosijoittajalle
Sääntö 1: Osakestrategin ensimmäinen muistisääntö on osinkojen uudelleensijoittaminen.
Sääntö 2: Osinkovirtoihin sijoittaja saa parhaan nousuvivun sijoittamalla osinkoja kasvattaviin yhtiöihin. Älä katso vain suurta sijoitushetken osinkoa, vaan osakekohtaisen osingon kasvutrendiä, mielellään tulevaa sellaista, Oksaharju neuvoo.
Sääntö 3: Oksaharju kehottaa sijoittamaan kestävään osingonjaon kasvuun, jossa yhtiöön jää nettotuloksesta riittävä osuus kasvuinvestointeihin. ”Varmistu paitsi alle sadan prosentin osingonjakosuhteesta (osingon prosenttiosuus tuloksesta) myös siitä, että osingonjaon kasvuvauhti ylittää kevyesti inflaatiovauhdin.”
Sääntö 4: ”Matalat kurssitasot ovat osinkosijoittajan ystäviä. Toivokaamme siis pörssiromahdusta”, osakestrategi linjaa. Kurssinousu lisää osakkeiden netto-ostamisen kustannuksia, koska kiinteällä euromäärällä sijoittaja saa kappalemääräisesti vähemmän osakkeita.
Sääntö 5: Oksaharju suosittelee säästämään palkkatuloista lisäsijoituksiin aina, kun se vain on mahdollista. ”Lisäostot on yleensä hyvä tehdä säännöllisesti, jolloin ajallinen hajautus toteutuu itsestään.”
Sääntö 6: Hyödynnä luovutustappiot verotehokkaasti keventämällä omistusta arvostustasoaan selvästi kohottaneissa, voitollisissa sijoituksissa. Pääsääntöisesti kannattaa kuitenkin tehdä enemmän ostoja kuin myyntejä. Oksaharjun mukaan osinkosijoittajan tuotto muodostuu kasvavasta osinkovirrasta, ei hätäisesti kyhätyistä myyntivoitoista.
Sääntö 7: ”Omaksu pitkäjänteinen suhtautuminen sijoitustoimintaan, anna itsesi innostua strategian noudattamisesta ja lopuksi, muista tärkein: salli ajan tehdä työnsä korkotekijän kautta.”
Vältä pahimmat sudenkuopat
Suosittu amerikkalainen sijoitussivusto Motley Fool nimeää neljä tyypillistä virhettä, joista johtuen sijoittajan sijoitussalkku tuottaa yleisindeksiä vähemmän.
1. Puutteellinen hajautus
Warren Buffetin mukaan hajautus on suojautumista tietämättömyyttä vastaan, ja siksi siinä ei ole mieltä sijoittajalle joka tietää mitä on tekemässä. Suurin osa sijoittajista ei kuitenkaan ole niin hyvin perillä esimerkiksi yritysten todellisista riskeistä, että voisi luottaa Buffetin näkemykseen.
William Goetzmann Yalen yliopistosta ja Alok Kumar Texasin yliopistosta analysoivat peräti 60 000 sijoittajan sijoitussalkkuja yli kuuden vuoden ajalta. Tutkijat havaitsivat, että niiden sijoittajien sijoitussalkut, jotka olivat vähiten hajautettuja, tuottivat 2,4 prosenttia alhaisemmat keskimääräiset riskikorjatut vuosituotot kuin eniten hajautettujen sijoittajien sijoitussalkut. Ero on vuosituotoissa merkittävä.
2. Liikaa kaupankäyntejä
Osakkeiden ja muiden sijoituskohteiden ostaminen ja myyminen maksaa. Varsinkin pienten sijoitussalkkujen tuotoista merkittävä osa saattaa mennä transaktiokustannuksiin, jos kauppoja tehdään liikaa.
Berkeleyn yliopiston tutkijat Terrance Odean ja Brad Barber tutkivat tuhansien sijoittajien sijoitustuottoja, ja havaitsivat, että eniten sijoituskohteiden kauppoja tekevien sijoittajien keskimääräiset tuotot jäivät yli 6 prosenttiyksikköä S&P-osakeindeksin vuosituottoa alhaisemmaksi. Tämä ero on hämmästyttävän suuri.
3. Pitkän aikavälin suunnitelmat, lyhyen aikavälin toiminta
Useimmilla sijoittajilla on olemassa jokin pitkän aikavälin suunnitelma sijoittamiselleen. Esimerkiksi sijoittaja pyrkii kasvattamaan varallisuuttaan siten, että voi jäädä eläkkeelle 10 vuoden kuluttua.
Tällaiset tavoitteet ovat sijoittamisessa erinomaisen tärkeitä. Mutta silti: sijoittajat tekevät usein hätiköityjä päätöksiä esimerkiksi ikävien markkinauutisten perusteella.
Tällaisten hätiköityjen päätösten taustalla ovat usein tunteet, ei järki. Harvoin ne auttavat sijoittajaa saavuttamaan pitkän aikavälin tavoitteensa, väittää Motley Fool.
4. Väärin asetellut kysymykset
Talousmedia tarjoaa säännöllisesti houkuttelevia “tarjouksia”. Näitä osakkeita kannattaa ostaa ja näitä myydä. Mutta sen sijaan että sijoittaja kysyy itseltään ostaako vaiko myydä osakkeita, sijoittajan kannattaisi miettiä, kannattaako osakkeita omistaa ylipäätänsä. Tai onko markkinaliikkeillä mitään merkitystä pitkän aikavälin tuottoihin? Tai tuoko sijoituskohteen potentiaalinen tuotto mukanaan liian paljon riskiä?
Lisäksi jokaista sijoituskohdetta tulee tarkastella osana sijoitussalkkua, ei yksittäisenä sijoituksena. Esimerkiksi pelkkä houkutteleva tuottopotentiaali ei saisi olla osakkeen ostopäätöksen peruste, jos osake ei sovellu osaksi koko sijoitussalkkua. Tällainen tilanne saattaa olla esimerkiksi silloin, kun sijoitussalkun painotuksissa osakkeiden painoarvo on jo liian korkea.
Osakesijoittajan huoneentaulu
Pörssisäätiö on tehnyt ansiokkaan oppaan osakesijoittajalle. Siinä kerrotaan esimerkiksi 10 neuvoa aloittavalle sijoittajalle.
- Sijoita ja toimi pitkällä tähtäyksellä
- Sijoita osakkeisiin ”kärsivällistä” rahaa
- Sijoita niin, että otat huomioon koko varallisuutesi jakauman
- Sijoita niin, että otat itsellesi sopivan määrän riskiä
- Sijoita niin, että kiinnität huomiota sijoituksen likviditeettiin eli siihen, miten nopeasti rahat ovat irrotettavissa
- Sijoita säännöllisesti, jolloin ostat eri hintoihin ja vältät riskin, että sijoitat vain korkeaan hintaan
- Sijoita 5-10 yhtiöön, jotka ovat eri toimialoilta eli hajauta osakesalkku
- Sijoita taloudellisesti eli kiinnitä huomiota kulujen osuuteen
- Sijoita osakerahastoon, jos sinulla ei ole aikaa tai taitoa seurata itse sijoituskohteita ja markkinoiden tapahtumia. Sijoitusrahastot sopivat myös pienehköihin sijoituksiin.
- Sijoita ja seuraa markkinoita. Sijoittamisen maailma on mielenkiintoinen ja tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen.
Sijoitustyylejä on moneksi
Sijoitustyylejä ja -strategioita löytyy joka lähtöön. Sijoituskirjoja ja rahoitustutkimuksia lukemalla sijoittaja kohtaa runsaudenpulan.
Kaiken tyyppisille strategioille tuntuu löytyvän hyvät perusteet. Jotkut luottavat alhaisen arvostuskertoimen osakkeisiin, toiset luottavat pienyhtiöihin. Osa sijoittajista on ottanut optiot ja warrantit haltuun, osa uskoo tuntevansa yritysjohdon muita sijoittajia paremmin. Sijoitussivustojen keskustelupalstatkin tarjoavat joidenkin mielestä hyödyllistä tietoa, jota markkinoilla ei ole vielä hinnoiteltu.
Tässä yleisimmät sijoitustyylit.
Holdaaja
Holdaaja hyödyntää Osta ja pidä -strategiaa. Hän uskoo että turha kaupankäynti tuo mukanaan enemmän kuluja ja virheitä kuin lisätuottoja. Holdaaja miettii kahteen kertaan ennen kuin tekee seuraavia siirtoja.
Treidaaja
Treidaaja on holdaajan vastakohta ja akateemisen sijoitustutkijan hämmästelyn aihe. Treidaaja käy kauppaa – ja tekee sitä ahkerasti. Sijoitustutkijoiden teesien vastaisesti treidaaja ei usko tehokkaisiin markkinoihin; markkinat eivät hinnoittele hänen mielestään kaikkea käytettävissä olevaa tietoa, vaan jopa sijoituskohteiden historiatiedon hyödyntäminen tarjoaa mahdollisuuksia ylituottoihin.
Arvosijoittaja
Arvosijoittaja uskoo halpoihin osakkeisiin – tai täsmällisemmin ilmaistuna luottaa aliarvostettuihin sijoituskohteisiin. Arvosijoittajalla alhaisen P/E-kertoimen osakkeet ovat lähtökohtaisesti harkitsemisen arvoisia sijoituskohteita.
Arvosijoittaja uskoo myös markkinoiden anomalioiden olemassaoloon. Hänen mielestään aliarvostetut tai analyytikoiden hylkimät pienet yhtiöt tarjoavat mahdollisuuden ylituottoihin.
Warren Buffett -sijoittaja
Sijoituskirjailija Mika Hyttisen mukaan maailman kuuluisimman sijoittajan sijoitustyyli on bisnessijoittamista. Warren Buffett tekee perusteellisen analyysin sijoituskohteestaan, ja analyysi on perusteellisempi kuin arvosijoittajan tekemä analyysi. Tämän sijoitustyylin sijoittaja ei seuraa vain tilinpäätöksiä tai tunnuslukuja. Hän pyrkii tuntemaan yritysjohdon, sen strategian, tuotteiden ja palveluiden todellisen potentiaalin, kilpailijat ja niin edelleen.
Enkelisijoittaja
Enkelisijoittaja on usein kaiken nähnyt konkari tai start up -maailman sarjayrittäjä. Enkelisijoittaja sijoittaa listaamattomiin yhtiöihin. Kuten Warren Buffett -sijoittaja, hän perehtyy potentiaalisiin sijotusikohteisiin perusteellisesti. Sadasta kohteesta vain muutama yritys saa häneltä rahoitusta. Perusteellisen analyysin lisäksi enkelisijoittaja myös vaikuttaa yrityksen toimintaan esimerkiksi hallituksen jäsenenä.
Enkelisijoittaja on generalisti, jolle osakkeen arvonmääritys on vain yksi pieni osanen hänen kokonaisymmärryksessään. Hän tuntee kasvustrategiat, oikeat ihmiset, henkilöstöpolitiikan, yritysjärjestelyt, teknologian, kilpailijat ja paljon muuta.
Kasvusijoittaja
Toisin kuin arvosijoittaja, kasvusijoittaja uskoo arvostuskertoimiltaan halpojen kohteiden olevan halpoja syystäkin. Konkurssiriski uhkaa alhaisen P/E-kertoimen osakkeita. Sen sijaan kasvusijoittaja uskoo, että markkinoilta löytyy aina Facebookin, Netfixin tai Koneen kaltaisia ylivertaisia yrityksiä, jotka asiakkaiden rakastamilla tuotteillaan, palveluillaan tai skaalaeduillaan tarjoavat hulppeita tuottomahdollisuuksia. Kasvusijoittaja näkee markkinoilla voittaja vie kaiken -ilmiön, jossa markkinajohtaja valtaa markkinat vähitellen kilpailijoiltaan. Kuinka upea sijoitus Google olisikaan ollut 10 vuotta sitten.
Indeksisijoittaja
Indeksisijoittaja on markkinoita kohtaan nöyrä. Hän kavahtaa kahta asiaa: kuluja ja sijoituskohteiden poimintaa. Hän ei usko anomalioihin, markkinoiden tehottomuuksiin tai ylipäätänsä mihinkään, jonka avulla markkinat voitaisiin voittaa. Toisin kuin usein ajatellaan, indeksisijoittajakin voi olla riskipelaaja. Markkinoilta löytyy joka lähtöön indeksirahastoja ja indeksiosuusrahastoja joilla voin ottaa kovaakin riskiä.
Indeksisijoittajan mielestä aktiiviset rahastot ovat turhakkeita. Hyväpalkkaiset salkunhoitajat ja analyytikot vain hukkaavat hänen varojaan. Aktiivisella salkunhoidolla ei markkinoita voida voittaa muuta kuin tuurilla.
Pienet yhtiöt tai arvoyhtiöt eivät indeksisijoittajaa houkuttele. Hänen mielestään markkinoilla ei ole anomalioita joita voisi hyödyntää. Pienten yhtiöiden houkuttelevan alhainen hinta on vain korvaus suuremmasta riskistä.
Rahastosijoittaja
Rahastosijoittaja ei välitä, tai ei tiedä rahastojen kuluista. Hän on sijoitusmaailman tavis, sillä luultavasti suurin osa suomalaisista sijoittajista on rahastosijoittajia. Nämä henkilöt eivät useinkaan ole kovin vihkiytyneitä sijoittamiselle. Heidän kuukausipalkastaan lähtee automaattisesti pikkusumma osake- tai yhdistelmärahastoon.
Makrosijoittaja
En tiedä onko kukaan tällaista käsitettä koskaan käyttänyt. Silti uskon että markkinoilla on tämän tyylilajin sijoittajia. Makrosijoittaja seuraa aktiivisesti korkojen, valuuttakurssien, ostovoimapariteettien, vaihtotaseiden ja valtiovelkojen monimutkaista kudelmaa. Makrosijoittaja uskoo löytävänsä mielenkiintoisia markkinoita (ei niinkään sijoituskohteita) makromittareita seuraamalla.
Allokaatio ja hajauttaminen
Allokaation ylläpitoa ei kannata aliarvioida vaan siitä saatavat hyödyt ovat sijoittajan lopputuloksen kannalta merkittäviä. Allokaation ajallisella ylläpidolla hajautetaan salkkua ajallisesti, noudatetaan omaa sijoitusstrategiaa sekä kunnioitetaan omaa riskinsietokykyä.
Allokaatiolla tarkoitetaan sijoitusten jakamista eri omaisuuslajien kesken. Omaisuuslajeja ovat muun muassa osakkeet, korkotuotteet, maa, metsä, valuutat, raaka-aineet ja kiinteistöt.
Tärkeintä on allokaation tekeminen omaisuuslajeittain ja vasta sen jälkeen miettiä instrumenttikohtaista hajautusta näiden sisällä. Allokaation käsite on syytä jättää kuvaamaan laajempaa omaisuuslajikohtaista hajauttamista, kun taas pelkällä hajauttamisella tarkoitetaan instrumenttikohtaisia valintoja.
Kun ajatellaan yhtä omaisuusluokkaa, esimerkiksi osakkeita, ovat sen alla olevia erilaisia sijoitusinstrumentteja tietysti eri yhtiöiden osakkeet. Instrumenteiksi katsotaan myös erilaiset osakerahastot, kuten tavalliset osakerahastot ja ETF-osakerahastot. Korkotuotteiden alla olevia instrumentteja ovat esimerkiksi valtioiden joukkovelkakirjat ja yritysten liikkeelle laskemat joukkovelkakirjat.
Useiden tutkimusten mukaan allokaatio on merkittävimpiä sijoittajan tekemiä päätöksiä. Sijoittajan allokaatio selittää suurta osaa erilaisten sijoitussalkkujen tuottoeroista. Allokaation merkitystä ei siis kannata vähätellä.
Yksityissijoittajan näkökulmasta tärkeää on ymmärtää riskin ja tuoton suhde. Ne kulkevat aina käsikädessä ja suurempaa tuottoa voidaan pyrkiä saamaan vain suuremmalla riskillä. Tämä taas tarkoittaa suurempaa allokaatiota riskillisempiin omaisuuslajeihin kuten osakkeisiin tai raaka-aineisiin.
Kommentit