Passiivisen indeksisijoittamisen yleistyessä osakeanalyysiä tehdään yhä vähemmän. Voiko tämä lisätä markkinoiden epätehokkuutta ja johtaa siihen, että indeksisijoittajan tuotto ja jopa yleinen talouskehitys...
Sijoita indeksiin ja jokaisesta meistä voi tulla miljonääri! Meneekö asia sittenkään näin?
Älykäs sijoittaja tekee parempia päätöksiä ja saa parempaa tuottoa.
Miten ihmeessä New York Times voi uutisoida, että Apple on ollut osakemarkkinoiden tuottoisin sijoitus vuodesta 1926?
tutkija Andrew Conlinin väitöskirja auttaa ymmärtämään sijoituskäyttäytymistä selittämällä sijoittajien päätöksentekoa heidän luonteenpiirteillään.
Tokmannin pääomistaja myi koko osakepottinsa. Sisäpiirin kauppoja hyödyntämällä voi sijoittaja päästä ylituottoihin.
Jyväskylän Yliopistoon tehty tutkimus kertoo selkeää kieltä vaihtoehtoisten sijoitusmuotojen hyödyistä.
Perinteisesti ajatellaan jo 10 osakkeen tarjoavan riittävän hajautuksen. Sijoitusjohtajan mukaan tämä ei riitä alkuunkaan.
Osinkojen merkitystä sijoittamisessa painotetaan mediassa, useissa sijoitusoppaissa, kirjoissa ja blogeissa aivan liikaa.
Thomas Howard ja Jason Voss kertovat, että aktiivisten rahastojen huono menestys ei johdu tehokkaista markkinoista: "90 prosenttia aktiivisista salkunhoitajista pystyisi voittamaan indeksin kulujen...
Arbitraasi on tilanne, jossa voidaan saada voittoa ilman riskiä. Tilanteen hyödyntäminen johtaa osaltaan tehokkaiden markkinoiden syntyyn.
Sijoitusmaailman ikuisuuskysymys on, voiko sijoittaja osakepoiminnalla voittaa markkinat eli täsmällisemmin vertailuindeksin.
Osakkeiden takaisinosto on yhä suositumpi vaihtoehto osinkojen maksulle. Tämä ei ole pelkästään hyvä asia.
Sijoittavat rakastavat osinkoja. Osinkojen maksu ei kuitenkaan ole aina järkevää vaikka rahaa siihen olisikin.
Vastaus ajoitusta koskevaan ongelmaan löytyy ajallisesta hajauttamisesta.
Sijoittajan kannattaa optimoida riski/tuotto-suhdettaan mahdollisimman tarkasti.
Osakkeiden historiallinen tuotto osoittaa, että onnella on sijoittajalle yllättävän suuri merkitys.
Volatiliteetti mittaa kurssiheilunnan määrää, mutta mitä se kertoo sijoittajalle? Siis oikeasti.
Miten korkoa korolle -efekti toimii juuri osakkeiden kohdalla?