Pörssiyhtiö Lumo Kodit kertoo kiristävänsä otettaan häiriökäyttäytymiseen. Vakavissa tapauksissa yhtiö turvautuu jatkossa vuokrasopimuksen purkuun sen sijaan, että se irtisanoisi sopimuksen pitkällä irtisanomisajalla.
Vuonna 2022 yhtiö vastaanotti 3 000 häiriöilmoitusta, ja kuluvana vuonna määrä on nousemassa 7 000 ilmoitukseen. Neljässä vuodessa ilmoitusten määrä on siis yli kaksinkertaistunut.
Yhtiöllä on Varman asuntosalkun oston jälkeen noin 45 000 vuokrakotia, joten ilmoituksia kertyy tänä vuonna suunnilleen yksi jokaista kuudetta asuntoa kohti. Myös ilmoitusten sisältö on yhtiön mukaan muuttunut. Kun taustalla oli aiemmin tyypillisesti viikonloppujuhlinta ja alkoholi, nyt syynä ovat yhä useammin huumeet ja väkivaltainen käyttäytyminen.
Käytännössä muutos tarkoittaa sitä, että häiriöistä annetaan ensin purkuvaroitus. Seuraava vakava häiriö johtaa sopimuksen purkuun, joka päättää vuokrasuhteen välittömästi, kun irtisanominen olisi pitänyt asukkaan asunnossa vielä kuukausia.
”Koti on paikka, jossa kaikkien täytyy voida viihtyä ja tuntea olonsa turvalliseksi”, sanoo yhtiön tuore yhteiskuntasuhdepäällikkö, juristi Tarik Ahsanullah.
Samalla Lumo ilmoitti pitävänsä vuokrasopimustensa irtisanomisajan kuudessa kuukaudessa, vaikka lokakuun alussa voimaan tuleva huoneenvuokralain uudistus lyhentää vuokranantajan irtisanomisajan oletusarvoisesti neljään kuukauteen. Yhtiö perustelee valintaa asiakastyytyväisyydellä ja sillä, että se haluaa pitää asukkaansa mahdollisimman pitkään.
Uusi purkuperuste ulottuu asunnon ja rappukäytävän ulkopuolelle
Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta uudistuu 1. lokakuuta ensimmäistä kertaa yli kolmeenkymmeneen vuoteen. Uudistus perustuu hallituksen esitykseen 33/2026, ja se koskee myös liikehuoneistojen vuokrausta.
Vuokranantajan oikeus purkaa sopimus laajenee uudella perusteella, jota laissa kutsutaan muuksi erittäin painavaksi syyksi. Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton lakivaliokunnan mukaan peruste voi tulla sovellettavaksi esimerkiksi silloin, kun vuokralainen viettää häiritsevää elämää asuinrakennuksen tai kiinteistön välittömässä läheisyydessä eli muualla kuin asunnossa tai talon yhteisissä tiloissa.
Toinen Lumon esiin nostama muutos koskee asiointia. Purkamisvaroitus ja purkamisilmoitus voidaan jatkossa antaa tiedoksi sähköisesti kaksivaiheisella menettelyllä, jos osapuolet ovat siitä kirjallisesti sopineet. Kirjeitse tapahtuva tiedoksianto säilyy silti vaihtoehtona.
Irtisanomisaikojen osalta laki menee vuokranantajan eduksi. Alle kaksi vuotta kestäneissä vuokrasuhteissa irtisanomisaika on kolme kuukautta ja tätä pidemmissä neljä kuukautta, kun nykyisin kuuden kuukauden aika alkaa jo vuoden jälkeen.
Siirtymäsäännös rajaa kuitenkin osan muutoksista uusiin sopimuksiin. Irtisanomisaikoja, vuokravakuutta ja vuokrankorotuksia koskevat säännökset eivät ulotu ennen lokakuuta solmittuihin sopimuksiin, elleivät osapuolet toisin sovi.
Häätöjen määrä kasvoi Helsingissä lähes kolminkertaiseksi
Lumon luvut istuvat laajempaan kehitykseen. Ympäristöministeriön tilaamassa VATT Datahuoneen selvityksessä häätöjen määrä kasvoi vuosina 2015–2024 Helsingissä 188 prosenttia, Vantaalla 180 prosenttia ja Jyväskylässä 138 prosenttia.
Suomen suurimmissa kaupungeissa kasvu oli samalla jaksolla keskimäärin 80 prosenttia. Ulosottoon tuli vuonna 2024 vireille lähes 8 400 häätöä, mikä on 35 prosenttia enemmän kuin vuonna 2021. Vuosittainen määrä pysyi jokseenkin tasaisena vuoteen 2021 asti, minkä jälkeen trendi kääntyi selvästi nousuun.
Sama ilmiö näkyy julkisomisteisella puolella. Helsingin kaupungin asunnot eli Heka, jolla on noin 54 500 asuntoa, on kertonut asumishäiriöiden ja vahingontekojen lisääntyneen kaikissa kaupunginosissa. Yleisimmät häiriöt liittyvät metelöintiin ja asukkaiden välisiin riitoihin ja kytkeytyvät usein päihdeongelmiin, ja toistuvien häiriöiden vuoksi yhtiö on ottanut joissakin kohteissa käyttöön määräaikaisen vartioinnin.
Vaikka asumishäiriöistä ei ole olemassa kattavaa tilastoa, sama viesti kuuluu myös yksityisten vuokranantajien suunnasta. Suomen Vuokranantajien juristi Saara Penttilä on arvioinut yhdistyksen saamien yhteydenottojen perusteella, että häiriötilanteet ovat lisääntyneet ja niiden laatu on vakavoitunut aiemmasta kovaäänisestä juhlinnasta.
Kiinteistöala on vaatinut lainsäätäjältä järeämpiä keinoja jo pari vuotta. Raklin asumisen johtaja Aija Tasa tiivisti vaatimuksen alan yhteisessä vetoomuksessa.
”Vuokranantajille on annettava riittävän tehokkaat työkalut puuttua näihin vakaviin asumishäiriöihin”, Tasa sanoi.
Poliisin tiedot jäivät uudistuksen ulkopuolelle
Vuokranantajien keskeisin vaatimus ei kuitenkaan toteutunut. Uudistus ei anna vuokranantajalle oikeutta saada hätäkeskustietojärjestelmään kirjattuja tietoja poliisin hälytystehtävistä asunnossa.
Ympäristövaliokunta käsitteli asiaa mietinnössään ja totesi, että lähes kaikki lausunnonantajat kannattivat asian selvittämistä ripeästi, valtaosa erillisessä lainsäädäntöhankkeessa. Valiokunnan mukaan kyse on oikeudellisesti vaativasta erilaisten intressien yhteensovittamisesta.
Eduskunta hyväksyi lain yhteydessä lausuman, joka edellyttää hallitukselta valmistelua vuokranantajan tiedonsaantioikeuden laajentamiseksi tällä hallituskaudella. Siihen asti näyttö häätöoikeudenkäyntiin on kerättävä vanhaan tapaan, käytännössä naapureita haastattelemalla.
Juuri tämä on alan mukaan pullonkaula. Naapurit eivät useinkaan suostu todistajiksi, koska vastassa voi olla väkivallalla uhkaava asukas.
Lumon uusi yhteiskuntasuhdepäällikkö tuntee asetelman läheltä. Ahsanullah toimi ennen siirtoaan Suomen Vuokranantajien lakiasiainjohtajana ja oli mukana ajamassa juuri niitä muutoksia, joita hänen nykyinen työnantajansa nyt ottaa käyttöön.
Vuokranantajan kannalta kyse on myös rahasta, sillä häiriöasukas ajaa muita asukkaita ulos ja kasvattaa vaihtuvuutta samaan aikaan, kun vuokra-asuntojen kysyntä on poikkeuksellisen vilkasta. Vuokraovi.comissa hakuaktiivisuus kasvoi tammi–heinäkuussa 2026 noin 45 prosenttia.
Lokakuun alussa Lumon noin 45 000 vuokrasopimuksesta valtaosa on solmittu vanhan lain aikana. Uusi purkuperuste ulottuu lähtökohtaisesti myös niihin, lyhentynyt irtisanomisaika ei.
