Endomines Finland kertoi tiistaina uusista kairaustuloksista Ilomantsin Ukkolanvaarasta, minkä ansiosta osake nousi Helsingin pörssissä 3,2 prosenttia. Yhtiö julkaisi tiedot sisäpiiritiedotteena eli tietona, jonka se arvioi vaikuttavan olennaisesti osakkeen arvoon.
Heinäkuun lopussa yhtiö raportoi noin 650 metrin pituisesta kultavyöhykkeestä UKKO-esiintymän pohjoisosassa. Toukokuussa se oli kertonut lupaavasta kulta-alueesta noin 500 metriä tämän vyöhykkeen eteläpuolella, ja juuri tuo eteläinen alue on nyt osoittautunut yhtenäiseksi 200 metrin mittaiseksi vyöhykkeeksi.
Uusien lävistysten kärjessä on reikä UKKO-105. Se osui 206 metrin syvyydestä alkaen 38,5 metrin matkalla malmiin, jonka kultapitoisuus oli keskimäärin 1,75 grammaa tonnissa, ja saman jakson sisällä oli 2,15 metrin osuus pitoisuudella 6,03 grammaa.
Reikä UKKO-107 lävisti 8,1 metriä pitoisuudella 2,68 grammaa tonnissa, ja sen sisällä 3,15 metrin matkalla pitoisuus nousi 6,71 grammaan. Yksittäiset lävistykset eivät kerro vielä esiintymän kokoa, sillä malmitonneiksi tulokset muuttuvat vasta varantoarviossa.
Eteläinen vyöhyke on avoin pohjoiseen, etelään ja syvyyssuuntaan, eli mineralisaatio ei pääty tunnettuihin kairauksiin missään suunnassa. Uudet reiät vahvistivat myös aiemmin raportoidun pohjoisen vyöhykkeen jatkuvuutta ja paksuutta.
”Loppuvuonna tavoitteenamme on kasvattaa esiintymän pituus yli kilometrin pituiseksi ennen ensimmäisen kultavarannon määrittämistä”, toimitusjohtaja Kari Vyhtinen sanoo tiedotteessa.
Ukkolanvaara nousi puolessatoista vuodessa yhtiön tärkeimmäksi kohteeksi
Endomines löysi UKKO-mineralisaation vuonna 2025 ja kairasi alueen ensimmäiset tutkimusreiät huhtikuussa 2025. Löytö perustui kallioperänäytteisiin, joissa havaittiin korkeita kultapitoisuuksia noin 25 neliökilometrin laajuisella alueella.
Kulta esiintyy Ukkolanvaarassa poimuttuneessa rautamuodostumassa, jossa magneettikiisu on korvannut alkuperäiset magnetiittiraidat. Vastaavia kultaesiintymiä tunnetaan Australian ja Kanadan vanhoilta vihreäkivivyöhykkeiltä.
Rautamuodostuma jatkuu alueella noin seitsemän kilometrin matkan, ja kultaa näyttää esiintyvän sen yhteydessä laajalti. Tämän vuoden 92 kairareiästä 53:ssa on havaittu paljain silmin näkyviä kultarakeita.
Kuluvana vuonna Endomines on kairannut Ukkolanvaarassa yhteensä lähes 22 000 metriä. Kairaukset jatkuvat, ja analyysituloksia odotetaan vielä 28 reiästä.
Ukkolanvaara sijaitsee Karjalan kultalinjalla, noin 40 kilometrin pituisella osalla Ilomantsin vihreäkivivyöhykettä noin 500 kilometriä Helsingistä koilliseen. Geologian tutkimuskeskus aloitti alueen järjestelmällisen tutkimisen 1980-luvun puolivälissä ja löysi vyöhykkeen tunnetuimman esiintymän, Pampalon, vuonna 1990.
Endomines perustettiin vuonna 1995, hankki oikeudet Pampaloon vuonna 2006 ja käynnisti kaivoksen tuotannon alkuvuodesta 2011. Vuosikymmen sujui vaikeasti: kaivos siirtyi lokakuussa 2021 huoltotilaan kullan heikon hinnan ja yhtiön rahoitusvaikeuksien vuoksi.
Tuotanto Pampalossa käynnistyi uudelleen vuonna 2022, ja siitä lähtien suunta on ollut ylöspäin. Maaliskuussa Endomines päivitti kokonaisvarantoarvionsa 619 600 unssiin, ja Ukkolanvaaran ensimmäistä varantoarviota yhtiö tavoittelee vuoden 2027 alkupuolelle.
Kullan hinta teki alkuvuodesta yhtiön historian parhaan
Toisella vuosineljänneksellä Endominesin liikevaihto kasvoi 46 prosenttia 16,2 miljoonaan euroon. Kasvusta valtaosa tuli kullan keskihinnasta, joka oli 37,6 prosenttia vertailukautta korkeampi, kun tuotanto lisääntyi 9,7 prosenttia.
Käyttökate nousi 5,5 miljoonaan euroon ja liiketulos 3,8 miljoonaan euroon. Molemmat jäivät analyytikoiden ennusteista, sillä konsensus odotti 17,0 miljoonan euron liikevaihtoa ja 6,6 miljoonan euron liiketulosta.
Koko alkuvuosi oli silti yhtiön historian paras puolivuotisjakso. Tammi–kesäkuun nettotulos oli 10,4 miljoonaa euroa, mikä ylitti selvästi koko viime vuoden 7,3 miljoonan euron tuloksen.
Kannattavuudessa näkyi kuitenkin kustannuspainetta. Pampalon niin sanottu cash cost eli unssin tuottamisen käteiskustannus nousi 23,1 prosenttia 1 642 euroon, kun toukokuussa käytettiin matalampipitoista avolouhosmalmia ja sähkö maksoi reilun kolmanneksen enemmän kuin vuosi sitten.
Tuotanto-ohjeistuksensa yhtiö piti ennallaan. Kullan tuotannon odotetaan kasvavan 10–20 prosenttia viime vuodesta eli nousevan noin 18 300–19 950 unssiin, kun alkuvuoden tuotanto oli 9 692 unssia. Numeerista tulosohjeistusta Endomines ei anna.
Rahoitusasema on kokoluokan kaivosyhtiöksi poikkeuksellisen vahva. Liiketoiminnan rahavirta nousi alkuvuonna 11,2 miljoonaan euroon ja kattoi kokonaan 10,0 miljoonan euron investoinnit, nettovelkaantumisaste oli kesäkuun lopussa 10,1 prosenttia ja omavaraisuusaste 69,2 prosenttia.
Kesäkuussa Endomines järjesteli pankkirahoituksensa uudelleen, jolloin lainamarginaali yli puolittui ja rahoituspaketin koko kasvoi enintään 21 miljoonaan euroon. Valtaosa siitä on yhä käyttämättä, ja historiansa suurinta malminetsintäohjelmaa yhtiö rahoittaa käytännössä tulorahoituksella. Osinkoa ei jaeta.
Tuloksen vipu toimii kumpaankin suuntaan
Kullan hinta on ollut Endominesin tuloskasvun selvästi tärkein ajuri. Alkuvuonna keskihinta oli noin 4 700 dollaria unssilta, mutta tammikuun lopun ennätyslukemista, noin 5 600 dollarista, on tultu alaspäin, ja syyskuun puolivälissä unssi on vaihtanut omistajaa noin 4 300–4 400 dollarissa.
Korkea hintataso antaa tulokselle puskuria, koska kulta maksaa yhä yli kaksi kertaa Pampalon tuotantokustannusten verran. Laskumarkkinassa vipu kääntyy toisin päin, sillä noussut kustannustaso ei jousta hinnan mukana ja tulot kertyvät dollareissa kulujen ollessa euroissa.
Arvostus ei ole venynyt nousun mukana. Elokuun tulospäivän noin 8,65 euron kurssilla P/E-luku oli viimeisen 12 kuukauden tuloksella 12x ja kuluvan vuoden konsensusennusteella 11,7x, kun taas ensi vuoden ennusteella luku nousee tasolle 12,7x. Analyytikot siis odottavat tuloksen laskevan, kun kullan hinnannousun tuoma vauhti tasaantuu.
Konkreettisin lähivuosien riski on Pampalon malmivarojen riittävyys. Nykyisen kaivosalueen sisällä louhittavaa on suunnitelman mukaan vuoden 2028 loppuun, ja laajennuksen ympäristövaikutusten arviointi käynnistyi heinäkuussa.
Strategiakauden tavoitteet ovat mittavat: Pampalon tuotanto on määrä nostaa noin 25 000 unssiin vuoteen 2029 mennessä ja koko yhtiön tuotanto 70 000–100 000 unssiin noin vuonna 2030. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää uusia esiintymiä tuotantoon, ja Ukkolanvaara on niistä tärkein ehdokas.
Malminetsinnän rinnalla Endomines valmistelee Eteläiselle kultalinjalle volframi- ja molybdeenihanketta, jolle se sai kesäkuussa Itä-Suomen elinvoimakeskukselta ja EU:lta enintään 1,5 miljoonan euron tuen.
Volframi kuuluu EU:n kriittisiin raaka-aineisiin, mikä tukee yhtiön tammikuussa jättämää hakemusta hankkeen määrittelemisestä EU:n strategiseksi projektiksi.
Ukkolanvaaran tulosvirta jatkuu kuitenkin ensin. Endomines odottaa parhaillaan analyysejä pohjoisen ja eteläisen vyöhykkeen väliseltä noin 500 metrin osuudelta, ja jos mineralisaatio osoittautuu yhtenäiseksi myös siellä, esiintymän tunnettu pituus kasvaa kertaheitolla.
Loppuvuoden ohjelmaan kuuluu Vyhtisen mukaan lisäksi parin kauempana sijaitsevan kultakohteen testaus.
