Kotimainen palvelusektori veti heinäkuussa, mutta hintojen osuus kasvusta oli merkittävä. Samaan aikaan hallitus valmistautuu viimeiseen budjettiriiheensä, jossa pöydällä on yli 800 miljoonan euron yhteisöveron kevennys.
Palvelualojen työpäiväkorjattu liikevaihto kasvoi heinäkuussa 5,7 prosenttia vuodentakaisesta. Kaupan kasvu jatkui niin ikään.
Sijoittajan kannalta olennaisempi luku on kuitenkin volyymi, josta hintamuutosten vaikutus on poistettu. Se nousi 2,3 prosenttia, eli reilusti alle puolet liikevaihdon kasvusta.
Ero kertoo, että palveluyhtiöiden euromääräinen myynti kasvaa osin hinnoittelun kautta. Määrällinen kysyntä paranee, mutta hitaammin kuin kassavirran kehitys antaa ymmärtää.
Tämä sopii kuvaan, jonka kevään ja kesän tilastot ovat piirtäneet kotimaisesta kysynnästä. Kuluttajan luottamus on kohentunut, mutta ostokäyttäytyminen seuraa perässä varovaisesti. Kotimarkkinayhtiöiden kannalta katteiden kestävyys ratkeaa siinä, kuinka pitkään hinnankorotukset menevät läpi ilman että volyymi kärsii.
Budjettiriihi tuo yritysverotuksen isoimman kysymyksen
Hallituksen budjettiriihi alkaa tiistaina, ja etukäteiskeskustelu on keskittynyt yhteisöveron alentamiseen. Arvioiden mukaan kevennys veisi valtion kassasta yli 800 miljoonaa euroa verotuloja.
Pörssiyhtiön osakkeenomistajalle yhteisöveron lasku näkyy suoraan verojen jälkeisessä tuloksessa ja sitä kautta osingonjakokyvyssä. Julkisen talouden näkökulmasta sama päätös tarkoittaa joko lisävelkaa tai leikkauksia muualta, ja arvostelijat ovat pitäneet ajoitusta vastuuttomana.
Riiheen kohdistuu myös toisensuuntaisia vaatimuksia. Rakennusteollisuus ja infra-ala varoittavat, että perusväylänpidon rahoitus on romahtamassa tasolle, jolla korjausvelka kasvaa, ja pitävät sitä uhkana investointien ja kilpailukyvyn edellytyksille.
Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat ovat puolestaan esittäneet, että korkotukilainojen hyväksymisvaltuutta nostettaisiin ensi vuodelle 1 135 miljoonaan euroon esitetyn 500 miljoonan sijaan. Asuntorakentamisen volyymin kannalta valtuuden koko on konkreettinen tilauskantatekijä rakennusalan yhtiöille.
Kuntatalouden puolella tilanne on kireä: säästöjä jatketaan, koska ennakoituun talouskasvuun ei uskalleta luottaa. Kuntien investointikyky vaikuttaa suoraan moneen kotimarkkinayhtiöön.
Yhtiöuutisissa suunnattu anti ja puolivuotiskatsauksia
Solar Foods tiedotti suunnatusta osakeannista First North -listalla. Suunnattu anti on kasvuvaiheen yhtiölle tavanomainen rahoituskeino, mutta se laimentaa nykyomistajien osuutta.
Seligson & Co julkaisi OMX Helsinki 25 -pörssinoteeratun rahastonsa puolivuotiskatsauksen. Indeksirahaston raportti kiinnostaa erityisesti niitä, jotka seuraavat Helsingin suurten yhtiöiden tuottokehitystä yhtenä kokonaisuutena.
Työmarkkinoiden puolella tekoälyn vaikutukset ovat nousseet budjettivalmistelun rinnalle. Työllisyyskehitys heijastuu valtiontalouteen sekä työttömyyskorvausten että verotulojen kautta, joten työmarkkinoiden käänne on myös julkisen talouden luku.
Merkittävimmät markkinauutiset maailmalta
Viime viikon markkinauutisissa korostui Yhdysvaltain rahapolitiikan suunnanmuutos. Keskuspankin pääjohtaja Kevin Warsh painotti Jackson Holessa pitämässään ensimmäisessä suuressa puheessaan, että hintavakauden toimittaminen on keskuspankin tehtävä.
Warsh ei kertonut, mihin suuntaan korkoja viedään lähikuukausina. Markkina tulkitsi puheen kuitenkin viitteeksi siitä, että korot voivat nousta, sillä inflaatio on jäänyt sitkeästi kahden prosentin tavoitteen yläpuolelle Iranin sodan oloissa.
Asetelma on poliittisesti kireä, sillä presidentti Donald Trump on vaatinut näkyvästi koronlaskuja. Keskuspankin itsenäisyyden testaaminen on sijoittajalle riskitekijä, joka näkyy tyypillisesti ensin pitkien korkojen ja dollarin liikkeissä.
Korkonäkymän kiristyminen heijastui välittömästi teknologiaosakkeisiin. Nvidian osakkeen jyrkkä käänne alaspäin perjantaina yhdistettiin markkinakommenteissa nimenomaan Fedin viestiin ja öljymarkkinaan, ei yhtiön omaan liiketoimintaan.
Tekoälyinvestointien ympärillä huomio on samalla laajentunut grafiikkasirujen ulkopuolelle. Pullonkauloja on tunnistettu räätälöityjen piirien, verkkolaitteiden sekä konesalien sähkön- ja jäähdytysjärjestelmien puolella, mikä on nostanut esiin infrastruktuuritoimittajia sirujätin rinnalle.
Energiassa katse on Hormuzin salmessa. Investointipankin arviossa öljymarkkinan tilanteella on suoria seurauksia Yhdysvaltain talouteen, ja korkeana pysyvä öljyn hinta hankaloittaa keskuspankin inflaatiotaistelua entisestään.
Mitä sijoittajan kannattaa seurata?
Kotimaassa tiistaina alkava budjettiriihi on lähipäivien selvin kiintopiste. Yhteisöveron kohtalo, väylärahoituksen taso ja korkotukilainavaltuudet ovat kaikki päätöksiä, joilla on suora yhteys yhtiöiden tuloksiin ja tilauskantoihin.
Palvelualojen tilastoissa kannattaa seurata, kaventuuko liikevaihdon ja volyymin välinen ero syksyn aikana. Jos kasvu jatkuu pääosin hintavetoisena, kotimarkkinayhtiöiden kysyntäpohja on ohuempi kuin myyntiluvut näyttävät.
Kansainvälisillä markkinoilla ratkaisevaa on, vahvistuuko koronnostotulkinta tulevissa inflaatiolukemissa. Öljyn hintakehitys Hormuzin salmen tilanteen ympärillä on tässä yhtälössä muuttuja, joka voi kääntää korko-odotukset nopeasti.
SalkunRakentajan markkinakatsaus kokoaa päivän mielenkiintoisimmat uutiset markkinoilta ja taloudesta. Markkinakatsaus on tuotettu tekoälyn avustuksella ja SalkunRakentajan toimituksen viimeistelemänä. Toimitus on tarkistanut tiedot, mutta tekstiä ei tule käsittää sijoitusneuvona.
Lue myös tämä: Suomen bruttokansantuote kasvoi vain 0,4 prosenttia, pikaennakko lupasi tuplasti enemmän
