Yhdysvaltain ja Israelin käynnistämä operaatio Iranissa on ajanut öljymarkkinat shokkiin, jonka mittakaavaa ei ole nähty sitten 1970-luvun. Kansainvälinen energiajärjestö IEA on luonnehtinut tilannetta historian suurimmaksi energiantoimituskriisiksi.
Hormuzinsalmen sulkeminen on romahduttanut alueen öljyvirtaukset kahdestakymmenestä miljoonasta barrelista päivässä lähes nollaan. Persianlahden tuotantoa on vähennetty vähintään kymmenellä miljoonalla barrelilla päivässä.
Brent-raakaöljyn hinta nousi operaation alkuviikkoina lähes 120 dollariin barrelilta, mikä on lähellä vuoden 2008 kaikkien aikojen ennätystä. Yhdysvaltain bensiinin hinta oli maaliskuun alussa noussut yli 17 prosenttia helmikuun lopusta, jolloin iskut Iraniin alkoivat.
Juuri tätä taustaa vasten Nouriel Roubini on ottanut kantaa sodan taloudellisiin seurauksiin. Ekonomisti tunnetaan lempinimellä Tohtori Tuho – ennustuksestaan vuoden 2008 asuntomarkkinoiden romahduksesta. Aiemmin hän on toiminut Valkoisen talon talousneuvostossa, valtiovarainministeriössä ja Kansainvälisessä valuuttarahastossa IMF:ssä.
Roubinin keskeinen viesti on, että sodan kesto määrää sen, millaisen inflaatioreaktion se lopulta laukaisee. Hän jakaa mahdolliset skenaariot kolmeen luokkaan.
”Inflaatiota on kolmea tyyppiä. Ensimmäisessä hintataso nousee väliaikaisesti ja palautuu ennalleen. Toisessa hintataso nousee pysyvästi, mutta inflaatio-odotukset eivät lähde liikkeelle. Kolmannessa sekä inflaatiovauhti että inflaatio-odotukset kiihtyvät”, Roubini kertoo uutistoimisto Yahoo Financen Opening Bid -ohjelmassa.
Fed seuraa odotuksia, ei pelkkää hintatasoa
Roubinin mukaan kahdessa ensimmäisessä tapauksessa oikea reaktio on odottaa ja pitää ohjauskorko ennallaan – ei laskea eikä nostaa.
”Mutta jos inflaatio-odotukset alkavat nousta, Fed tai mikä tahansa keskuspankki on pakotettu nostamaan korkoja. Muuten inflaatio-odotusten nousu jää pysyväksi.”
”Emme vielä tiedä, ajaudummeko tuohon kolmanteen skenaarioon”, Roubini toteaa.
”Se riippuu siitä, kuinka kauan sota kestää ja kuinka pitkään öljyn hinta pysyy selvästi yli sadan dollarin barrelilta.”
Tohtori Tuho täsmensi myös aikarajaa, jonka jälkeen vaikutukset syvenevät.
”Jos öljy pysyy yli sadassa dollarissa huhtikuun loppuun asti, inflaatiovaikutus kasvaa ja kasvuvaikutuskin vahvistuu jonkin verran. Mutta se ei riitä ajamaan taloutta taantumaan.”
Markkinat ovat toistaiseksi pitäneet pintansa, mikä Roubinin mukaan kertoo odotuksesta, että sota jää lyhyeksi. Historiallinen vertailukohta löytyy viime vuodelta: kesäkuussa 2025 käyty kahdentoista päivän konflikti, jolloin Iran ei kyennyt sulkemaan Hormuzinsalmea, jäi finanssimarkkinoille lyhyeksi episodiksi. Tällä kertaa salmi on suljettu.
Tilanne eroaa selvästi Venäjän Ukrainaan vuonna 2022 kohdistamasta hyökkäyksestä. Tuolloin energiamarkkinat absorboivat shokin uudelleenreitityksen ja korvikkeiden avulla. Hormuzinsalmen fyysinen sulkeminen poistaa nämä puskurit: kun viejät eivät pysty lastaamaan tankkereita, ei öljyn alkuperämaalla ole merkitystä.
Kuluttajan luottamus romahti iskujen jälkeen
Talousdatan tasolla muutos on jo näkyvissä. Michiganin yliopiston alustava kuluttajaluottamusindeksi laski maaliskuussa 55,5 pisteeseen, mikä on vuoden 2026 alhaisin lukema.
Erityisen paljastava on aineiston sisäinen rakenne. Ennen iskuja kerätty osuus näytti optimismin kasvua, mutta sotilaallista toimintaa seuraavien yhdeksän päivän aikana tehty haastattelu pyyhki nuo voitot kokonaan pois.
Kotitalouksien talousodotusten lasku oli 7,5 prosenttia, eikä pudotus rajoittunut mihinkään tiettyyn tuloluokkaan tai poliittiseen ryhmään.
Teollisuuden suhdannekyselyt kertovat samaa. Maaliskuun PMI-pikamittaukset osoittavat teollisuustuotannon aktiviteetin selvää hidastumista.
Entinen Trumpin hallinnon sisäpiiriläinen Gary Cohn muotoili bensiinihintojen kuluttajavaikutuksen suorasanaisesti samassa Yahoo Financen Opening Bid -ohjelmassa.
”Jos viime viikolla maksoi 80 dollaria ja nyt maksaa 85, ja kuukausi sitten maksoi 60, kuluttaja tietää tarkkaan, että hän menetti 20 dollaria käytettävissä olevista tuloistaan yhden tankin täytöllä”, Cohn jatkoi.
Energiahintojen nousu vaikuttaa kuluttajien ostovoimaan välittömämmin kuin mikään muu yksittäinen hintamuutos. Juuri siksi se on Fedin kannalta niin hankala muuttuja.
