Vuosi 2022 oli eurosijoittajalle karu. Maailman suurin maailmanindeksirahasto iShares Core MSCI World jäi tuolta vuodelta 13 prosenttia tappiolle euroissa laskettuna. Saman salkunhoitajan minimivolatiliteettiversio selvisi 4,3 prosentin miinuksella.
Ero ei ollut sattumaa. Se seurasi suoraan säännöistä, joilla rahastojen seuraamat indeksit kootaan.
Tavallinen indeksirahasto painottaa yhtiöitä markkina-arvon mukaan. Mitä arvokkaampi yhtiö, sitä suurempi paino salkussa. Faktori-ETF poikkeaa tästä tarkoituksella ja valitsee tai painottaa osakkeita jonkin tutkimuksessa tunnistetun ominaisuuden perusteella.
Yleisimmin käytetyt faktorit ovat arvo, yhtiön koko, kurssikehityksen jatkuvuus eli momentum, laatu ja matala volatiliteetti. Sääntöpohjaisuus pitää hallinnointipalkkiot lähempänä perinteistä indeksirahastoa kuin aktiivista osakerahastoa.
Volatiliteetti tarkoittaa kurssin heiluntaa. Mitä suurempi luku, sitä rajumpia ovat olleet nousut ja laskut. Matalan volatiliteetin faktori on faktoreista kiistanalaisin, koska se sotii rahoitusteorian perusoletusta vastaan: suurempi riski palkitaan suuremmalla tuotolla.
Malcolm Baker, Brendan Bradley ja Jeffrey Wurgler tiivistivät havainnon Financial Analysts Journalissa vuonna 2011: ”Vastoin rahoituksen perusperiaatteita korkean beetan ja korkean volatiliteetin osakkeet ovat pitkään tuottaneet heikommin kuin matalan beetan ja matalan volatiliteetin osakkeet.”
Selityksiä on esitetty useita. Tutkijoiden mukaan sijoittajat maksavat ylihintaa osakkeista, jotka tarjoavat lottokupongin kaltaisen mahdollisuuden suureen voittoon, ja yliarvioivat oman ennustuskykynsä. Ammattisijoittajien palkitseminen vertailuindeksiin nähden puolestaan estää heitä korjaamasta hinnoitteluvirhettä.
Kaksi tapaa rakentaa matalan riskin salkku
Tuotenimissä toistuu kaksi termiä, jotka tähtäävät samaan päämäärään mutta toimivat eri tavoin.
Low volatility -lähestymistavassa osakkeita tarkastellaan yksi kerrallaan ja salkkuun valitaan ne, joiden kurssi on historiassa heilunut vähiten. Painot kertyvät tällöin luonnostaan puolustuksellisille toimialoille, kuten sähköyhtiöihin ja päivittäistavaraan.
Minimum volatility -menetelmä katsoo koko salkun riskiä. Ratkaiseva muuttuja on osakkeiden välinen yhteisliike eli se, kulkevatko kurssit samaan vai eri suuntaan. Salkkuun voi siten päätyä yksinään rajusti heiluva osake, jos se tasapainottaa muuta salkkua.
Indeksitalo MSCI rakentaa minimivolatiliteetti-indeksinsä Barra-riskimallilla ja optimointiohjelmalla, joka etsii emoindeksin osakkeista matalimman kokonaisheilunnan yhdistelmän. Optimointia kahlitsevat tiukat rajat. Yhden osakkeen enimmäispaino on 1,5 prosenttia tai enintään 20-kertainen emoindeksiin nähden, toimialapoikkeama saa olla korkeintaan viisi prosenttiyksikköä ja salkun kierto enintään kymmenen prosenttia yhtä tarkistusta kohden.
Lopputulos näkyy iShares Edge S&P 500 Minimum Volatility -rahaston suurimmissa omistuksissa. Mukana ovat Apple 2,21 prosentin painolla, NVIDIA 2,00 prosentilla ja Tesla 1,99 prosentilla. Yksikään näistä ei ole tunnettu kurssinsa rauhallisuudesta.
Hajautus erottaa faktorirahaston tavallisesta maailmanindeksistä selvemmin kuin toimialapainot. Maailmanlaajuisessa minimivolatiliteettirahastossa kymmenen suurinta omistusta muodostavat 13,4 prosenttia salkusta, kun iShares Core MSCI Worldissa vastaava osuus on 25,7 prosenttia. Teknologian paino on 23,1 prosenttia vertailukohdan 36,2 prosentin sijaan.
Heilunta jäi neljänneksen pienemmäksi
iShares Edge MSCI World Minimum Volatility -rahaston vuoden volatiliteetti oli 8,3 prosenttia, kun laajassa MSCI World -rahastossa luku oli 10,7 prosenttia. Kolmen vuoden jaksolla vertailu asettui 9,6 ja 13,0 prosentin välille, viiden vuoden jaksolla 11,0 ja 14,7 prosentin välille.
Pahin arvonpudotus kertoo saman tarinan. Kolmen vuoden aikana minimivolatiliteettirahaston arvo laski huipusta pohjaan pahimmillaan 11,2 prosenttia, kun laajassa maailmanindeksirahastossa pudotus oli 20,5 prosenttia.
Koko historian ajalta mitatut luvut, 29,1 ja 33,9 prosenttia, ovat lähempänä toisiaan. Vertailu ontuu kuitenkin, sillä maailmanindeksirahasto aloitti syyskuussa 2009 ja minimivolatiliteettirahasto vasta marraskuussa 2012.
Suojasta on maksettu tuotossa. Viidessä vuodessa maailmanlaajuinen minimivolatiliteettirahasto tuotti 31 prosenttia, kun tavallinen MSCI World -rahasto ylsi 77 prosenttiin. Vuonna 2025 ero oli suunnaltaan sama: matalan volatiliteetin rahasto jäi 2,3 prosenttia miinukselle, laaja indeksi nousi 7,1 prosenttia.
Syy on rakenteellinen. Kun indeksin nousua vetävät muutamat jättiyhtiöt, painorajoitteinen salkku ei pysy perässä. MSCI Worldissa NVIDIA painaa 5,2 ja Microsoft 23,0 prosenttia, minimivolatiliteettisalkussa yksikään osake ei yllä 1,7 prosenttiin.
Rahasto ei myöskään suojaa laskuilta, vaan ainoastaan vaimentaa niitä. Fidelity muistuttaa sijoittajakatsauksessaan, että minimivolatiliteettirahasto voi jäädä jälkeen nousumarkkinassa ja menettää arvoaan jyrkissä korjausliikkeissä.
Korkoherkkyys on toinen usein sivuutettu riski. Morningstarin analyysin mukaan matalan volatiliteetin strategiat reagoivat korkotason muutoksiin laajaa markkinaa voimakkaammin, koska niiden yhtiöiden kassavirrat ovat poikkeuksellisen vakaita ja muistuttavat siten joukkolainan tuottoa.
Kolme suurinta vaihtoehtoa eroavat kuluissa ja maantieteessä
Kokoluokan kärjessä on iShares Edge MSCI World Minimum Volatility UCITS ETF USD (Acc), jonka varat olivat 2 312 miljoonaa euroa. Rahasto aloitti marraskuussa 2012, on kotipaikaltaan irlantilainen ja kasvattaa osingot rahastoon. Juoksevat kulut ovat 0,30 prosenttia vuodessa.
Salkussa on 286 osaketta ja painopiste on defensiivinen. Suurimmat omistukset ovat Johnson & Johnson 1,6 prosentilla, Cisco Systems 1,5 prosentilla ja sähköyhtiö Duke Energy 1,5 prosentilla. Yhdysvaltojen paino on 64,5 prosenttia ja Japanin 10,2 prosenttia.
Xtrackers MSCI World Minimum Volatility UCITS ETF 1C seuraa samaa indeksiä 0,25 prosentin kuluilla ja on siten saman indeksin edullisin vaihtoehto. Rahaston koko on 1 180 miljoonaa euroa, ja se ostaa kaikki indeksin osakkeet sen sijaan, että poimisi niistä otoksen. Tuottoero kilpailijaan on jäänyt pieneksi: kolmessa vuodessa 28,2 prosenttia iSharesin 29,0 prosenttia vastaan.
Kolmikon halvin on iShares Edge S&P 500 Minimum Volatility 0,20 prosentin kuluillaan. Rahaston varat ovat 1 586 miljoonaa euroa, ja se rajaa sijoitukset yhdysvaltalaisiin suuryhtiöihin. Maariski näkyy suoraan luvuissa, sillä Yhdysvaltojen paino on 95,3 prosenttia ja teknologian 36,8 prosenttia.
Tuotto on ollut kolmikon paras, viidessä vuodessa 54,4 prosenttia. Myös heilunta on ollut suurempaa kuin maailmanlaajuisissa sisarrahastoissa: vuoden volatiliteetti 9,4 prosenttia ja pahin kolmen vuoden pudotus 16,2 prosenttia.
Kaikkien kolmen rahaston perusvaluutta on dollari, eikä valuuttakurssia ole suojattu. Euromääräiselle sijoittajalle dollarin liike tuo salkkuun heiluntaa, jota indeksin optimointi ei ota huomioon lainkaan.
Yksi yksityiskohta jää rahastoesitteiden loppuosaan. Kaikki kolme rahastoa lainaavat omistamiaan osakkeita eteenpäin, vastapuolinaan kymmenkunta suurpankkia. Järjestely tuottaa rahastolle lisätuloa ja on vakuudellinen, mutta se on riskilaji, jota volatiliteettiluku ei mittaa.
