Kesäkuun 18. päivänä alkanut Yhdysvaltojen ja Iranin 60 päivän neuvottelujakso on umpeutumassa ilman läpimurtoa. Osapuolet ovat kaukana toisistaan, ja Yhdysvaltain myöntämä poikkeuslupa iranilaisen öljyn myyntiin päättyy perjantaina 21. elokuuta.
Samaan aikaan kun iranilaisdiplomaatit istuivat neuvottelupöydässä, maan korkein johtaja Mojtaba Khamenei järjesteli sotilas- ja turvallisuuskoneistonsa uusiksi laajempaa yhteenottoa varten. Wall Street Journalin selvitys nojaa iranilaisiin ja arabilähteisiin turvallisuusviranomaisten piirissä.
Khamenei nosti kahden kuukauden aikana seitsemän turvallisuusjohtajaa uudistettujen laitosten kärkeen. Mohsen Rezaei, joka komensi vallankumouskaartia 1980-luvun Iranin ja Irakin sodassa, sai korkeimman kansallisen turvallisuusneuvoston sihteerin paikan.
Basij-miliisin johtoon palasi konkari Hossein Taeb tehtävänään muuttaa vapaaehtoisjoukko kansan tiedusteluverkostoksi. Vallankumouskaartin uusi komentaja Ahmad Vahidi sai muodollisen käskyn hyökkäysoperaatioihin vihollista vastaan.
Yhdysvaltalainen tutkimuslaitos Critical Threats Project kirjasi elokuun 10. päivänä saman suunnan. Khamenei määräsi asevoimien esikuntapäällikön Ali Abdollahin viemään loppuun sotilaskomentorakenteiden yhdistämisen vallankumouskaartin vaikutusvallan alle.
Wall Street Journalin mukaan arabimaiden tiedustelu on siepannut viestintää, jonka mukaan kaarti on lähettänyt komentajia Jemeniin, Irakiin ja Libanoniin koordinoimaan iskujen kiihdyttämistä. Suunnitelmiin kuuluvat ennakoivat iskut, Persianlahden merikaapeleiden sabotointi, levottomuuksien lietsominen shiiaväestön keskuudessa ja mahdollisesti maaoperaatiot Kuwaitissa.
Hormuzinsalmi on ollut käytännössä suljettuna lähes puoli vuotta
Kaartin tiedottaja, prikaatikenraali Hossein Mohebbi myönsi asian julkisesti heinäkuussa. ”Käytimme tulitaukokauden täysimääräisesti hyväksemme, nostimme suorituskykyämme, kiihdytimme ohjustuotantoamme ja paransimme ohjustemme tarkkuutta”, hän sanoi.
Iran sulki Hormuzinsalmen vastatoimena helmikuun 28. päivänä alkaneille Yhdysvaltain ja Israelin ilmaiskuille. Salmen läpi kulki aiemmin noin viidennes maailman öljystä ja nesteytetystä maakaasusta, mikä tekee siitä maailmankaupan tärkeimmän energialogistisen pullonkaulan.
Vallankumouskaarti ilmoitti elokuun alussa, ettei salmea avata ennen kuin Washington hyväksyy kaikki Teheranin vaatimukset. Valtion television mukaan kaarti pitää väylää sotanäyttämönä eikä pelkkänä vesireittinä.
Öljyn hinta on heilunut sen mukaan, kumpi tulkinta on kulloinkin ollut vallalla. Brent-laatu maksoi ennen sotaa noin 68 dollaria tynnyriltä, kävi keväällä yli sadassa ja painui kesäkuun puolivälissä 78 dollariin heti yhteisymmärrysmuistion jälkeen.
Raakaöljy palasi nousuun jälleen elokuussa, kun Brent kävi kuukauden alkupuolella lähellä 94:ää dollaria. Hinta on noussut nyt lähelle 90 dollaria. Yhdysvaltain kymmenvuotisen valtionlainan korko nousi samalla 4,7 prosenttiin.
Keskuspankit ovat jo joutuneet kiristämään rahapolitiikkaa
Väkivalta on lisääntynyt heinä- ja elokuussa tavalla, joka ei mahdu tulitauon määritelmään. Huthit ovat sulkeneet Bab al-Mandebin salmen saudilaisalusten liikenteeltä, irakilaismiliisit ovat iskeneet lennokeilla Saudi-Arabian öljylaitoksiin ja Iranin ballistiset ohjukset ovat tappaneet kolme yhdysvaltalaissotilasta Jordaniassa.
Merenkulun riski ei ole teoreettinen. Vallankumouskaarti on iskenyt viime viikkoina kuuteen Arabiemiraattien alukseen, ja Abu Dhabin kansallisen öljy-yhtiön alus joutui hyökkäyksen kohteeksi Hormuzinsalmessa.
Euroopan keskuspankki nosti kaikkia kolmea ohjauskorkoaan 0,25 prosenttiyksiköllä kesäkuun 11. päivänä ja perusteli päätöstä suoraan Lähi-idän sodan luomilla hintapaineilla. EKP odottaa euroalueen inflaation jäävän tänä vuonna kolmeen prosenttiin ja leikkasi kasvuennusteensa 0,8 prosenttiin.
Yhdysvalloissa kuluttajahintojen nousu kiihtyi toukokuussa 4,2 prosenttiin eli korkeimmilleen yli kolmeen vuoteen. Kesäkuussa vauhti hidastui 3,5 prosenttiin, ja Fedin seuraama kulutusmenojen hintaindeksi nousi 3,7 prosenttia.
Toukokuun lopussa aloittanut Fedin pääjohtaja Kevin Warsh sai inflaation hidastumisesta lisäaikaa. CME Groupin FedWatch-työkalu antoi elokuun 14. päivänä noin 67 prosentin todennäköisyyden sille, että ohjauskorko pysyy syyskuussa ennallaan.
Osakekurssit hinnoittelevat yhä lyhyttä sotaa
Saksan kymmenvuotinen korko kipusi keväällä 3,1 prosenttiin, korkeimmalle sitten vuoden 2011. Luottoluokittaja Moody’s on arvioinut Hormuzinsalmen tilanteen rakenteelliseksi energiahäiriöksi eikä ohimeneväksi shokiksi.
Osakemarkkinoilla tunnelma on ollut toinen. S&P 500 sulkeutui perjantaina 14. elokuuta laskuun ennätystasoltaan, ja maailman osakemarkkinat jäivät heinäkuussa vajaan prosentin miinukselle. Tekoälyinvestointien vetämä tuloskasvu on toistaiseksi peittänyt geopoliittisen riskin alleen.
Hinnoittelun taustaoletus on nopea ratkaisu. Teheranissa puhutaan päinvastaisesta aikajänteestä: kaartin neuvonantaja Mohammad Reza Naghdi kertoi PBS NewsHourille, että Iran voi venyttää sotaa yli seuraavan Yhdysvaltain presidenttikauden.
”Valmistamme joka päivä enemmän ohjuksia kuin ammumme”, hän sanoi.
Kuluttaja on maksanut laskun jo kertaalleen. Dieselin hinta Suomessa nousi huhtikuussa 2,34 euroon litralta, kun se vuoden alussa oli noin 1,80 euroa. Yhdysvalloissa bensiinin keskihinta kävi keväällä 4,03 dollarissa gallonalta eli kalleimmillaan neljään vuoteen.
Iranin ulkoministeri Abbas Araghchi on ilmoittanut, ettei neuvotteluja käynnistetä uudelleen ennen kuin Washington korvaa yhteisymmärrysmuistion rikkomisen. Yhdysvaltain valtiovarainministeriön poikkeuslupa, joka on sallinut iranilaisen öljyn myynnin neuvottelujen ajan, raukeaa perjantaina.
