Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserve on ajautunut rahapolitiikassaan odottavaan tilaan. Inflaatio ylittää yhä keskuspankin kahden prosentin tavoitteen ja samaan aikaan työmarkkinoiden veto on hiipunut. Korkojen nostaminen voisi jarruttaa hintapaineita, mutta kasvattaisi riskiä talouskasvun heikkenemisestä.
Tuoreimmat inflaatioluvut kallistivat vaakaa odottamisen suuntaan. Yhdysvaltain kuluttajahinnat nousivat heinäkuussa 3,4 prosenttia vuodentakaisesta, kun kesäkuussa inflaatio oli 3,5 prosenttia. Kuukausitasolla hinnat nousivat vain 0,1 prosenttia. Energian ja ruoan hinnoista puhdistettu pohjainflaatio hidastui 2,5 prosenttiin.
Myös yritysten kustannuspaineista saatiin rauhoittava signaali. Tuottajahinnat eivät nousseet lainkaan heinäkuussa edelliskuukaudesta. Tavaroiden hinnat laskivat 0,7 prosenttia erityisesti energian halpenemisen vuoksi, vaikka palvelujen hinnat jatkoivat nousuaan.
Kokonaisuus tekee keskuspankin päätöksenteosta vaikeaa. Talous ei näytä hidastuvan nopeasti, mutta kuluttajahintojen kehitys ei myöskään tarjoa selvää perustetta kiristää rahapolitiikkaa tilanteessa, jossa lyhyen aikavälin inflaatiopaineet ovat jo hellittämässä.
Fed jätti ohjauskoron heinäkuun lopun kokouksessa 3,50–3,75 prosenttiin. Päätös syntyi äänin 9–3, ja kolme keskuspankkiiria olisi halunnut nostaa korkoa 0,25 prosenttiyksikköä. Fed totesi inflaation olevan edelleen tavoitetta korkeammalla, mutta kuvasi talouskasvua vakaaksi ja työmarkkinoita kokonaisuutena tasapainoisiksi.
Inflaation rakenne puhuu kärsivällisyyden puolesta
Jos suuri osa inflaation kiihtymisestä johtuu tilapäisistä tarjonta- ja kustannusshokeista, nykyinen korkotaso voi olla riittävän tiukka palauttamaan inflaation vähitellen tavoitetta kohti. Richmondin alueellisen keskuspankin pääjohtaja Thomas Barkin onkin nostanut esiin tullit, korkean energian hinnan ja tekoälyinvestointien synnyttämän voimakkaan kysynnän tekijöinä, joiden vaikutukset eivät välttämättä jää pysyviksi.
Tilanne ei silti ole yksiselitteinen. Energian hinnat olivat heinäkuussa yhä 14,7 prosenttia ja bensiini lähes 25 prosenttia vuodentakaista korkeammalla. Lisäksi Fedin ensisijaisesti seuraama henkilökohtaisten kulutusmenojen PCE-hintaindeksi nousi kesäkuussa 3,7 prosenttia vuodentakaisesta.
Koronnostoa kannattavien keskuspankkiirien huoli ei koske ainoastaan tämänhetkistä inflaatiota. Olennaisempaa on se, mitä tapahtuu, jos yritykset ja kotitaloudet alkavat pitää normaalia korkeampaa inflaatiota pysyvänä ilmiönä.
Clevelandin Fedin pääjohtaja Beth Hammack kuului heinäkuun kokouksessa niihin kolmeen päättäjään, jotka olisivat halunneet nostaa korkoa heti. Hänen mukaansa liian hidas paluu kahden prosentin tavoitteeseen voi vähitellen murentaa keskuspankin uskottavuutta.
Taloudellisesti riski on merkittävä. Jos yritykset odottavat kustannusten nousevan jatkossakin, ne voivat korottaa hintojaan etukäteen. Työntekijät puolestaan voivat vaatia suurempia palkankorotuksia odotetun inflaation kompensoimiseksi. Tällöin alun perin ulkoisesta hintashokista voi muodostua itseään ylläpitävä inflaatiokierre.
SGH Macro Advisorsin pääekonomisti Tim Duy on kuvannut ongelmaa juuri odotusten kautta. Mitä pidempään inflaatio pysyy tavoitetta korkeammalla, sitä suuremmaksi kasvaa riski sen juurtumisesta talouden käyttäytymiseen. Tällaisen kehityksen pysäyttäminen voisi myöhemmin vaatia huomattavasti nykyistä rajumpaa rahapolitiikan kiristämistä.
Warsh joutuu pitämään hajanaisen Fedin koossa
Keskuspankin puheenjohtaja Kevin Warsh on ollut tehtävässään vasta toukokuusta lähtien, mutta rahapolitiikan jakolinjat ovat jo näkyvissä.
Heinäkuun kokouksen kolme eriävää ääntä osoittavat, ettei nykyisen korkotason riittävyydestä vallitse päätöksentekijöiden keskuudessa yhteisymmärrystä.
Warsh on toistaiseksi välttänyt antamasta markkinoille selvää ennakko-ohjausta seuraavista päätöksistä. Se lisää tulevien talouslukujen merkitystä ja tekee syyskuun kokouksesta dataherkän.
Myös Valkoisesta talosta tuleva poliittinen paine vaikeuttaa asetelmaa. Presidentti Donald Trump on vaatinut selvästi nykyistä matalampia korkoja. Fedin kannalta ongelmana on, että keskuspankin täytyy samalla vakuuttaa markkinat siitä, että korkopäätökset perustuvat inflaatio- ja työllisyyskehitykseen eivätkä poliittisiin toiveisiin.
Markkinat odottavat nyt syyskuulle taukoa
Vielä elokuun alkupuolella syyskuun koronnostoa pidettiin mahdollisena. Kuluttaja- ja tuottajahintojen julkaisemisen jälkeen todennäköisyydet siirtyivät kuitenkin selvemmin muuttumattoman koron puolelle. Elokuun 14. päivän hinnoittelussa CME Groupin FedWatch-työkalu antoi noin 67 prosentin todennäköisyyden sille, että Fed pitää syyskuussa korkonsa ennallaan. Seuraavat inflaatio- ja työmarkkinaluvut voivat vielä muuttaa asetelmaa ennen 15.–16. syyskuuta pidettävää korkokokousta.
Myös Fedin omilla uusilla talousennusteilla on merkitystä. Syyskuun kokouksessa keskuspankki päivittää arviotaan inflaatiosta, talouskasvusta ja korkourasta, mikä antaa sijoittajille aiempaa paremman kuvan siitä, kuinka pitkäksi nykyinen odotusvaihe voi venyä. Warshin linja jatkaa osittain jo Powellin kaudella alkanutta kehitystä, sillä Fed oli luopunut tarkoista korkolupauksista jo aiemmin ja sitonut päätöksensä yhä selvemmin tuoreeseen talousdataan.
