Keskeiset pörssinoteeratut suomalaiset vähittäiskaupan yhtiöt ovat Kesko, Tokmanni ja Puuilo. Tämä järjestys on liikevaihdon mukainen.
Kesko tekee sekä tukku- että vähittäiskauppaa 12,5 miljardin euron arvosta vuositasolla. Suomen osuus oli viime vuonna 9,76 miljardia, jossa oli kasvua 2,3 prosenttia. 6,5 miljardin euron päivittäistavarakauppa kasvoi prosentin verran, rakentamisen ja talotekniikan kauppa Suomessa pysyi ennallaan noin 2,0 miljardissa, mutta autokauppa huoltoineen kasvoi jopa 13 prosenttia 1,36 miljardiin euroon.
Kesko ajaa autokaupassa heikkoa toimialakehitystä vasten, toimialajohtajanaan Johanna Ali.
Tokmannin liikevaihto oli viime vuonna 1,73 miljardia euroa. Siitä Tokmanni-segmentti teki 1,24 miljardia. Konserniliikevaihto kasvoi Ruotsin Dollarstore-myymälöiden avausten myötä 3,2 prosenttia, mutta Suomen Tokmanni-segmentin liikevaihto vain 0,8 prosenttia. Suomen liiketoiminta on kannattavaa, mutta Ruotsin toiminta alkuvuonna tappiollista.
Puuilo toimii tällä hetkellä vain Suomessa, mutta on avaamassa ensimmäiset kaksi myymälää Ruotsiin lähikuukausina. Puuilon liikevaihto tammikuussa päättyneellä 12 kuukauden tilikaudella kasvoi 15 prosenttia 442 miljoonaan euroon.
Kasvu selittyy pitkälti myymälöiden avauksilla, koska yhtiö avasi tilikaudella seitsemän uutta myymälää. Kauppojen määrä kasvoi 14 prosenttia 56:een. Yhtiön liiketoiminta on ollut avauksista huolimatta erittäin kannattavaa, ja myös vertailukelpoiset myymälät kasvattivat liikevaihtoaan lähes neljä prosenttia.
Markkina-arvostuksissa on massiiviset erot
Yhtiöiden liikevaihdoissa on huomattavat erot, mutta markkina-arvossa yhtiöiden välinen järjestys on toinen. Keskon markkina-arvo on tällä hetkellä 8,6 miljardia euroa.
Puuilon markkina-arvo on 1,43 miljardia euroa ja Tokmannin ainoastaan 394 miljoonaa euroa.
Toisin sanoen Puuilon niin sanottu P/S-luku eli pörssiarvon suhde liikevaihtoon on jopa 3,25, kun Tokmannin luku on vain 0,23. Puuilo hinnoitellaan liikevaihtoon nähden 14-kertaiseksi verrattuna Tokmanniin!
Keskon P/S-luku on 0,69 eli korkeampi kuin Tokmannilla mutta kaukana Puuilosta. Keskon päivittäistavarakauppa on pitkälti tukkukauppaa itsenäisille K-kauppiaille, mikä vaikuttaa sekä katemarginaaliin että P/S-lukuun alentavasti.
Yhtiön sidotun pääoman tuotto viimeiseltä 12 kuukaudelta on hyvätasoinen 10 prosenttia ja oman pääoman tuotto jopa 17 prosenttia.
Kasvu pyrähti käyntiin – kuluttaja suuntaa halpakauppaan
Kotimaan kaupasta kuuluu hyvää. Kaupan toimijoiden etujärjestö Kaupan liitto tiedotti 5.8.2026, että sen ennusteen mukaan vähittäiskaupan inflaatiosta puhdistettu myynnin määrä kasvaa tänä ja ensi vuonna jopa 2,5 prosenttia per vuosi.
Ennakkotietojen mukaan vähittäiskaupan myynnin määrä kasvoi vuoden 2026 alkupuoliskolla jopa 3,3 prosenttia ja ala on kasvanut kymmenen kuukautta peräkkäin. Muutos ilman inflaatio-oikaisua oli alkuvuonna jopa 3,7 prosenttia. Tämä on vertailukelpoinen luku, kun katsotaan yhtiöiden liikevaihdon muutoksia.
Loppuvuodelle ala ennustaa hieman maltillisempaa kasvua.
Vähittäiskaupan hyvin kasvaneita segmenttejä alkuvuonna 2026 olivat tavaratalo- ja hypermarketkauppa, päivittäistavarakauppa sekä erikoiskaupan puolella sisustuskauppa sisältäen huonekalut ja taloustavarat.
Kodintekniikassa, vaatteissa ja jalkineissa sekä urheilukaupassa kehitys jäi vaimeaksi.
Jos katsotaan koko vähittäiskauppaa sekä halpakauppaa ja erikoiskauppaa osa-alueina, vuodesta 2021 lähtien nopeimmin on kasvanut halpakauppa ja sen jälkeen koko vähittäiskauppa. Erikoiskaupan liikevaihdon trendi on ollut lievässä laskussa. Viime vuonna halpakauppa kasvatti liikevaihtoaan 3,4 prosenttia, kun luku koko vähittäiskaupassa oli 1,3 prosenttia.
Kuluttaja avaa halpakaupan oven yhä useammin suunnatessaan ostoksille.
Kesko suunnittelee jättimäistä yrityskauppaa
Kun mennään yritystasolle, Kesko raportoi tammi-kesäkuun liikevaihdon kasvuksi 6,5 prosenttia ja vertailukelpoiseksi kasvuksi ilman yrityskauppoja 4,4 prosenttia.
Yhtiön tuoreet heinäkuun myyntiluvut kertovat, että vertailukelpoinen myynnin kasvu kohosi 5,4 prosenttiin. Päivittäistavaramyynti kasvoi 3,9 prosenttia, kun luku tammi-kesäkuussa oli 2,8 prosenttia. Osa kasvusta tulee uusien K-ruokakauppojen avauksista.
Keskon rakentamisen ja talotekniikan myynti Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Puolassa kasvoi heinäkuussa vertailukelpoisesti 6,2 prosenttia. Sen sisällä rautakauppa kasvoi kolmisen prosenttia ja tekninen kauppa, kuten Onninen, jopa 11 prosenttia. Autokauppa kasvoi 11 prosenttia.
Rautakaupassa K-rauta on hävinnyt viime vuosina markkinaosuutta ainakin Puuilolle.
Kesko teki mielenkiintoisen peliliikkeen, kuten se ilmoitti 15.6.2026 vahvistavansa teknistä kauppaansa ja ostavansa Dahlin Ruotsin, Norjan ja Tanskan liiketoiminnot.
Kesko on jatkossa vahvemmin mukana Ruotsin, Norjan ja Tanskan LVI- ja infrakaupassa. Kauppahinta on 1,2 miljardia euroa.
Ostokohteen käyttökateprosentti on 7,1, kun se Keskon nykyisessä Rakentamisen ja talotekniikan kaupan segmentissä 12 kuukaudelta on 7,0 prosenttia eli samaa tasoa.
Kaupan myötä Kesko tähtää lähivuosina noin 20 miljardin euron kokonaisliikevaihtoon, josta 10 miljardia tulisi rakentamisesta ja talotekniikasta. Yhtiö on tehnyt yritysostoja segmentissä aiemminkin, esimerkkeinä Onninen-osto Suomesta 2016 ja Davidsen-osto Tanskasta 2023-2024.
Teknisen kaupan roolin kasvu tarkoittaa myös sitä, että Kesko on yhä enemmän business to business -liiketoiminnassa, jossa kilpailutilanne on lähtökohtaisesti helpompi kuin kuluttajakaupassa.
Kauppa edellyttää kilpailuviranomaisen hyväksyntää ja vaatii myös arviolta 500-700 miljoonan euron osakeantirahoituksen. Keskon markkina-arvon ollessa 8,6 miljardia rahoitus ei muodostune ongelmaksi eikä vastainen osingonmaksukyky vaarantune.
Päällysaholla näytön paikka
Tokmannin kasvustrategia on täysin toinen. Yhtiö teki kesällä 2023 ison peliliikkeen, kun se osti Ruotsista liikevaihdoltaan vajaan 400 miljoonan euron halpakauppaketju Dollarstoren. Tokmannin liikevaihto edeltävänä vuonna 2022 oli 1,17 miljardia euroa ja oikaistu liikevoitto 86 miljoonaa.
Vastaavat luvut viimeiseltä 12 kuukaudelta ovat 1,76 miljardia ja 82 miljoonaa euroa. Suomen Tokmanni-segmentin myynti oli 1,27 miljardia ja Ruotsin ja Tanskan Dollarstoren 505 miljoonaa euroa. Oikaistu liikevoitto oli Tokmanni-segmentissä 87 miljoonaa euroa ja marginaali 6,9 prosenttia. Dollarstoren vastaava liikevoitto oli -1,5 miljoonaa euroa.
Tämän lisäksi yhtiö ilmoitti 31.7.2026 tekevänsä toiselle neljännekselle 24 miljoonan euron liikearvon alaskirjauksen ja 12 miljoonan euron vaihto-omaisuuden alaskirjauksen Dollarstore-segmenttiin.
Yhtiö on pyrkinyt aktiivisesti kääntämään Dollarstorea kannattavaksi jo 1,5 vuotta. Valikoimiin on lisätty yhtiön omia private label -tuotteita esimerkkinä Kotikulta. Logistiikkaa on uudistettu ja markkinointia lisätty esimerkiksi mainoslehtisten muodossa.
Tokmannissa aloitti uusi toimitusjohtaja Sampo Päällysaho heinäkuussa 2026 edellisen toimitusjohtajan Mika Rautiaisen jäätyä eläkkeelle. Päällysaho tulee halpakauppaan S-ryhmän päivittäistavarakaupan johdosta.
Laiva on liikkuva, sillä sekä Dollarstorea pyritään kääntämään mutta samaan aikaan Tokmanni on laajenemassa asteittain ruokakauppaan. Päällysaho on kiertänyt kesällä aktiivisesti konsernin myymälöitä niin Suomessa, Ruotsissa kuin Tanskassa.
Yhtiö on viime ja tänä vuonna avannut uuden EUROSPAR-konseptin tuore-elintarvikeosastot tavarataloihinsa Ylöjärvellä, Maskussa, Torniossa, Järvenpäässä, Joensuussa ja Iisalmessa. Uusia on tulossa vielä 4-5 kappaletta ennen vuodenvaihdetta.
Konserni ilmoitti 7.8.2026 laajentavansa SPAR-tuotteiden tarjontaa Dollarstoreen Ruotsissa. Tässä on kyse kuivaelintarvikkeista ja päivittäistavaroista, kuten sokeri, käsisaippua, pastat, keksit, tonnikalasäilykkeet ja suklaat. Vastavat SPAR-tuotteet laajenivat Tokmannin Suomen myymälöihin viime vuodesta lukien.
Tokmanni kertoi SPAR-lisenssiyhteistyöstä SPAR Internationalin kanssa 14.1.2025.
Samalla kun konserni on nostanut Dollarstoren hinta- ja laatupistettä erittäin alhaiselta tasolta hieman ylemmäs ja on lisäämässä konserninlaajuisia yhteisvalikoimia länsinaapurissa, on kiintoisaa seurata, mitä markkinointitaustainen konsernijohto tekee Dollarstore-brändille.
Vedetäänkö jenkkihenkistä ja toisaalta hieman Kiina-krääsältä kalskahtavaa tuotemerkkiä kivirekenä perässä vai tehdäänkö laaja brändiuudistus, jossa on omat riskinsä?
Kaupan brändi-ilme tuskin on ratkaisevin palanen liiketoiminnan käänteessä – mutta ei merkityksetönkään.
Puuilo menee omalla brändillä länsinaapuriin
Puuilokin laajenee Ruotsiin, kuten ”kaikkien itseään kunnioittavien suomalaisten listattujen yritysten kuuluu tehdä”.
Laajenemisstrategia on kuitenkin täysin toinen kuin Tokmannilla, varovainen ja hillitty, ja se tehdään kaikesta päätellen kotimaisella Puuilo-brändillä.
Kun Tokmanni osti kolmisen vuotta sitten maanlaajuisen 130 myymälän halpakauppaketju Dollarstoren, Puuilo valmistelee huolella kahden pilottimyymälän avausta Ruotsiin.
Yhtiö kertoi 2.7.2026 avaavansa 3 200 neliömetrin myymälän Örebrohon loppuvuodesta 2026. Liike tulee Örebron Mariebergin kauppakeskittymään Rustan ja Byggmaxin naapuriin.
Edelleen 17.7. yhtiö tiedotti avaavansa toisen myymälänsä Sundsvalliin Birstan kauppakeskittymään alkuvuodesta 2027.
Toimitusjohtaja Juha Saarela nimitti Venetia Messinin Ruotsin maapäälliköksi 1.6.2026 lukien. Tokmannissa myös Päällysaho on tehnyt nimityksiä muun muassa Ruotsin maajohtoon.
Kuinka aukeaa myymälän ovi?
Molemmissa kasvustrategioissa on varmasti omat hyvät ja huonot puolensa, niin Tokmannin kuin Puuilon.
Puuilo ei tule saamaan Ruotsista nopeita vaikutuksia lukuihinsa sen enempää ylös- kuin luultavasti alaspäinkään lähivuosina.
Tokmannilla on jo maanlaajuinen läsnäolo Ruotsin markkinassa. Yhtiö voi halutessaan tehdä laajavaikutteisia muutoksia esimerkiksi brändi-, valilkoima-, myymäläkonsepti- tai jopa yritysjärjestelytasolla.
Tokmannin Ruotsin vaihto-omaisuuden alaskirjauksessa on huomionarvoista se, että yhtiön myydessä vanhoja varastoja poistohintaan, tämä halpamyynti ei tule enää rasittamaan vastaisia tuloslukuja.
Olennainen kysymys on se, kuinka tiheästi aukeaa myymälän ovi.
Tuo sama muuttuja luultavasti ratkaisee sen, millä vauhdilla täyteen hinnoiteltu Puuilo tulee kasvattamaan Ruotsin myymäläverkostoaan. Osakkeen hinnoittelu ei salli epäonnistumisia sen enempää Suomessa kuin Ruotsissa.
Toki vajaan neljän prosentin osinkotuotto antaa osakekurssille selkänojaa, mikäli osinkotaso säilyy tai kasvaa.
Suomessa Puuilo tavoittelee tammikuussa päättyvällä tilikaudella vähintään kahdeksan uuden myymälän avausta. Ennen kesää avauksia tehtiin Hollolaan, Jyväskylän Vaajakoskelle ja Espoonlahteen – ja nyt lopputilikaudella niitä tehdään tai on tehty Lahteen, Kangasalle, Karjaalle, Kurikkaan ja Turkuun. Myymälämäärä on tällä hetkellä noin 60.
Toimijoita halpakaupan pelikentällä riittää paljon muitakin kuin tässä artikkelissa mainitut.
—
Kirjoitus ei sisällä sijoitussuosituksia. Kirjoittaja omistaa Keskon, Tokmannin ja Puuilon osakkeita.
