Brent-laadun raakaöljy kävi keskiviikkona yli 92 dollarissa barrelilta. Nousuputki venyi neljänteen kaupankäyntipäivään sen jälkeen, kun Yhdysvaltain ja Iranin välinen kiista Hormuzinsalmen avaamisesta ei osoittanut merkkejä ratkeamisesta.
Heinäkuun alusta Brent-laadun hinta on noussut yli 25 prosenttia eli neljänneksen.
Raakaöljyssä nykytaso jää silti selvästi kevään huipuista. Ensimmäisen neljänneksen päättyessä Brent oli 118 dollaria ja huhtikuun toisena päivänä lähes 128 dollaria, ja kesäkuisen yhteisymmärryspöytäkirjan jälkeen hinta valui heinäkuun alussa 69 dollariin.
Ennätys syntyikin toisaalla.
Yhdysvaltain dieselin jalostuskate kävi maanantaina päivänsisäisesti 102,2 dollarissa barrelilta ja kate sulkeutui ensi kertaa historiassa kolminumeroiseen lukuun, tiistaina se pyöri sadan dollarin tuntumassa.
Jalostuskate kertoo, kuinka paljon enemmän jalostamo saa myymästään dieselistä kuin maksaa raaka-aineestaan. Tavanomaisissa oloissa ero on 15–25 dollaria barrelilta, joten nykytaso on nelin- tai viisinkertainen normaaliin verrattuna.
Niukkuus ei siis ole enää raakaöljyssä vaan valmiissa polttoaineessa. Yhdysvaltain keskitislevarastot olivat elokuun alussa noin 107 miljoonaa barrelia eli matalimmillaan tähän vuodenaikaan sitten vuoden 1996.
Samaan aikaan Venäjä on rajoittanut dieselin vientiä Ukrainan jalostamoihin kohdistuneiden iskujen jälkeen.
Salmen tilanne pysyi lukossa myös tiistaina. Presidentti Donald Trump kertoi, ettei neuvotteluja Teheranin kanssa käydä eikä niitä ole sovittu, ja vakuutti salmen olevan auki ja miinojen raivattu, minkä Iran kiisti.
Iranin pääneuvottelija Mohammad Baqer Qalibaf sanoi salmen pysyvän suljettuna, kunnes Washington täyttää maanantaina umpeutuneen kesäkuisen välisopimuksen ehdot.
Liikenne salmessa on murto-osa entisestä
Kauppa-alusten liikenne kertoo tukoksen mittaluokan. Maanantaina salmen ylitti kuusi rahtialusta, kun ennen sotaa päivittäisiä ylityksiä kertyi noin 130.
Analytiikkayhtiö Kplerin mukaan salmen läpi kulki ennen sotaa noin 18 miljoonaa barrelia öljyä päivässä, elokuussa määrä on jäänyt noin kahteen miljoonaan. Yhdysvaltain energiahallinnon EIA:n laskelmissa toisen neljänneksen keskiarvo oli 4,9 miljoonaa barrelia päivässä, kun viime vuoden viimeisellä neljänneksellä liikkui vielä 21,6 miljoonaa.
Persianlahden tuottajat rakentavat kiertoteitä. Saudi Aramco on aloittanut lastaukset uudelleen salmen sisäpuolella ja tarjoaa lasteja laivasta laivaan -siirtoina Fujairahin edustalla, minkä lisäksi saudit ovat ohjanneet raakaöljyä itä–länsi-putkella Punaisenmeren Yanbuun. Irakin hallitus hyväksyi uudet menettelyt viennille vaihtoehtoisten satamien kautta syyskuun alusta.
Kiinalaiset varustamot ovat vetäytyneet salmesta kokonaan ja noutavat lastinsa Persianlahden ulkopuolelta. Arabiemiirikunnat puolestaan on koonnut aluskannan, joka sammuttaa seurantajärjestelmänsä salmea ylittäessään.
Reutersin kolumnisti Ron Bousso kuvasi tästä syntyvää sumua markkinaosapuolten kannalta poikkeuksellisena. ”Tilanne on epätavallinen, sillä kauppiaat tietävät toimitusten häiriintyneen mutta eivät pysty päättelemään, kuinka paljon”, Bousso kirjoitti.
Riski ei ole teoreettinen. Elokuun aikana on raportoitu kahdeksan hyökkäystä salmea ylittäneisiin aluksiin, joukossa Arabiemiirikuntiin ja Saudi-Arabiaan kytkeytyviä laivoja.
Varastot ohenevat samalla kaikkialla.
Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan maailman havaitut öljyvarastot supistuivat heinäkuussa 69 miljoonaa barrelia ja ovat pudonneet sodan alusta 410 miljoonaa barrelia, ja Persianlahden tuotanto jäi heinäkuussa yhä 8,3 miljoonaa barrelia päivässä sotaa edeltäneen tason alle. Yhdysvaltain strateginen öljyvarasto on pienimmillään yli neljäänkymmeneen vuoteen.
Pankit hinnoittelevat jokaista lisäkuukautta erikseen
Öljyhäiriön kestosta on tullut suoraan hinnoiteltava muuttuja. JPMorgan arvioi jokaisen ylimääräisen häiriökuukauden lisäävän Brentin hintaan 7–8 dollaria barrelilta ja odottaa kuukausikeskihinnan yltävän noin 114 dollariin, jos häiriöt jatkuvat kolme kuukautta.
Goldman Sachs on varoittanut 120 dollarin tasosta, mikäli merenkulun häiriöt pitkittyvät. Pankin perusskenaario nojaa silti oletukseen jännitteiden asteittaisesta laukeamisesta.
EIA nosti elokuun 11. päivä tämän vuoden Brent-ennusteensa 87 dollariin barrelilta, viisi dollaria kuukautta aiempaa korkeammalle. Virasto odottaa alueen tuotannon palaavan lähelle sotaa edeltäneitä tasoja alkuvuonna 2027 ja Brentin keskihinnan laskevan silloin 69 dollariin.
Korkea hinta puree jo kysyntään, sillä IEA ennustaa maailman öljynkulutuksen supistuvan tänä vuonna 1,6 miljoonaa barrelia päivässä. Vaikka supistuminen loivenee toisen neljänneksen 4,9 miljoonasta barrelista kolmannen neljänneksen 2,8 miljoonaan, koko vuoden kuva on poikkeuksellinen.
Yhdysvalloissa lasku näkyy äänestäjän lompakossa. Bensiini maksoi maanantaina 4,06 dollaria gallonalta eli 29 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten, mikä on kiusallinen luku presidentille, joka lupasi kampanjassaan halvempaa energiaa ja kohtaa marraskuussa kongressivaalit.
SEB:n analyytikko Bjarne Schieldrop muistutti, kenen käsissä aloite on.
”Iranin vallassa on todennäköisesti pysäyttää öljyn virtaus Hormuzinsalmesta kokonaan aina silloin, kun se katsoo ajankohdan itselleen sopivaksi”, Schieldrop sanoi.
Porvoossa jalostetaan sitä, mistä on pulaa
Suomalaissijoittajalle marginaaliennätys näkyy suoraan yhdessä osakkeessa. Neste teki huhti–kesäkuussa kaikkien aikojen parhaan neljännestuloksensa, kun vertailukelpoinen käyttökate nousi 1 203 miljoonaan euroon vuodentakaisesta 341 miljoonasta.
Öljytuotteiden kokonaisjalostusmarginaali kohosi 25,8 dollariin barrelilta, kun se vuotta aiemmin oli 10,0 dollaria. Uusiutuvissa tuotteissa vertailukelpoinen myyntimarginaali kipusi ennätykselliseen 1 223 dollariin tonnilta ja segmentin käyttökate 859 miljoonaan euroon.
”Lähi-idän konflikti hallitsi maailmanlaajuisia öljy- ja tuotemarkkinoita suurimman osan neljänneksestä luoden poikkeuksellisen markkinaympäristön Nesteelle”, toimitusjohtaja Heikki Malinen sanoi heinäkuun tulostiedotteessa.
Asetelmassa on Nesteen kannalta harvinainen epäsymmetria. Yhtiön laitokset sijaitsevat kaukana konfliktialueelta eikä sen raaka-aineita kuljeteta Hormuzinsalmen kautta, joten kriisi nostaa lopputuotteiden hintoja ilman että se katkoo yhtiön omia toimitusketjuja.
Analyytikot ovat kuitenkin hinnoitelleet marginaalien normalisoitumisen. Kesän konsensuksessa konsernin vertailukelpoinen käyttökate asettui tälle vuodelle noin 3,5 miljardiin euroon mutta laski vuosille 2027 ja 2028 runsaaseen kolmeen miljardiin, ja uusiutuvien myyntimarginaalin odotettiin valuvan yli tuhannesta dollarista noin 690 dollariin tonnilta vuoteen 2028 mennessä.
Loppuvuoden tulosta rajaa myös Porvoo. Neste kertoi kesäkuun lopulla investoivansa jalostamon huoltoseisokkiin yli 400 miljoonaa euroa, ja seisokki painaa öljytuotteiden myyntimääriä juuri kun marginaalit ovat ennätystasolla.
Kuljetusyrityksille sama ilmiö on kulukriisi. Dieselin litrahinta Suomessa oli heinäkuun lopulla noin 2,15 euroa, kun viime vuoden keskihinta jäi 1,69 euroon. Kuljetusalan järjestön SKAL:n laskelmassa yhden sentin nousu arvonlisäverottomassa hinnassa tarkoittaa alalle 12 miljoonan euron lisälaskua vuodessa.
Seuraava kiristymisen paikka on huoltokalenterissa. Poikkeuksellisen korkeat katteet houkuttelevat jalostajia lykkäämään suunniteltuja seisokkeja, mikä kasvattaa yllättävien tuotantokatkosten riskiä juuri ennen lämmityskauden alkua.
