Työeläkeyhtiö Ilmarisen kyselytutkimusessa selvitettiin eläkeläisten taloudellista tilannetta, talous- ja digitaitoja sekä työkykyä ja -halua.
Tutkimuksen mukaan hieman reilu puolet (51 %) vastaajista kertoo, että jaksaisi yhä töissä. Täysin tai jokseenkin eri mieltä jaksamisestaan on vajaa kolmannes (31 %).
Viime vuoteen verrattuna kokemus omasta työkyvystä heikentyi hieman.
Oma terveydentila oli merkittävin syy aikaistaa eläkkeelle jäämistä. Lähes neljä kymmenestä vastaajasta kertoo aikaistaneensa eläkkeelle siirtymistään terveydentilansa vuoksi. Tämän joukon osuus nousi vuoden takaisesta kyselystä hieman.
”Vaikka yleisesti eläkkeelle siirtyneet voivat hyvin, tilanne on kehittynyt vuodessa huolestuttavaan suuntaan. Ennakoivilla työkykytoimilla työnantajat voivat tukea työntekijöidensä jaksamista ja auttaa heitä jatkamaan työelämässä pidempään”, toteaa Ilmarisen tutkija Jouni Vatanen.
Moni eläkeläinen haluaisi tehdä osa-aikatyötä
Kuusi kymmenestä tutkimukseen vastanneesta eläkeläisestä toivoo voivansa työskennellä vielä eläkkeen rinnalla. Kolmasosa on näin jo tehnyt.
Useimmat vastaajat haluaisivat tehdä osa-aikatyötä, mutta aiempi työnantaja on tarjonnut jatkomahdollisuuksia vain noin joka kolmannelle.
Työhaluisten eläkeläisten määrä on pudonnut vuodessa merkittävästi, kun vielä viime vuonna työhaluisia oli 67 prosenttia. Samaan aikaan Suomen työllisyystilanne on heikentynyt ja työttömien määrä on noussut.
”Tarvitaan nykyistä aktiivisempaa vuoropuhelua eläkeläisten tai eläkeikää lähestyvien ja työnantajien välillä, jotta työpaikkojen käytännöt mahdollistaisivat osa-aikaisen työn tekemisen. Se ei olisi tärkeää pelkästään eläkeläisten hyvinvoinnin ja toimeentulon kannalta, vaan myös työnantajilla olisi mahdollisuus hyödyntää nykyistä paremmin konkareiden osaamista ja heidän mukanaan poistuvaa hiljaista tietoa”, Vatanen kertoo.
Taloudellinen huoltosuhde heikkenee
Työhaluisten eläkeläisten määrän lasku on ongelma Suomen heikkenevän taloudellisen huoltosuhteen kannalta.
Taloudellinen huoltosuhde tarkoittaa työttömien ja muiden työvoiman ulkopuolella olevien, kuten lasten, opiskelijoiden ja eläkeläisten, määrän suhdetta työssäkäyviin. Kun taloudellinen huoltosuhde heikkenee, yhä harvempi työssäkäyvä joutuu rahoittamaan kasvavan määrän elätettäviä, mikä luo merkittävän haasteen suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle
Suomessa taloudellinen huoltosuhde on heikentynyt jo pitkään, ja kehityksen arvioidaan jatkuvan ainakin 2030-luvulle asti. Taustalla vaikuttavat väestön nopea ikääntyminen, alhainen syntyvyys, rakenteellinen työttömyys sekä muuttoliikkeen aiheuttamat alueelliset erot.
Ikääntyneiden ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä kasvaa, samalla kun työikäisten ja työssäkäyvien osuus pienenee. Tämä tarkoittaa, että yhä pienempi osa väestöstä maksaa verot ja muut maksut, joilla rahoitetaan julkiset palvelut ja etuudet, kuten terveydenhuolto, koulutus ja eläkkeet,
Heikkenevä taloudellinen huoltosuhde aiheuttaa paineita julkisen talouden kestävyydelle ja voi johtaa palveluiden leikkauksiin, veronkorotuksiin tai velkaantumisen kasvuun, Erityisen haasteellinen tilanne on monilla muuttotappioalueilla, joissa työikäisen väestön väheneminen ja vanhusväestön kasvu ovat voimakkaampia kuin kasvukeskuksissa,
Maksaahan elakelaisetkin veroa.