Suomalaisten maksupalveluntarjoajien asiakkaat tekivät pankkiautomaateilla, pankkikonttoreissa ja kauppojen kassoilla 28,2 miljoonaa käteisnostoa yhteensä 4,1 miljardin euron arvosta vuoden 2024 toisella puoliskolla.
Vuoden 2023 toiseen puoliskoon verrattuna nostojen lukumäärä pieneni 7,8 prosenttia ja arvo laski 6,1 prosenttia.
Kauppojen kassoilla tehtiin 1,2 miljoonaa käteisnostoa 67,7 miljoonan euron arvosta vuoden 2024 loppupuoliskolla. Viime aikojen kasvusta poiketen nostot pienenivät edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna sekä lukumäärältään (−1,9 prosenttia) että arvoltaan (−0,5 prosenttia).
Vuoden 2024 toisella puoliskolla pankkiautomaateilta nostettiin käteistä 3,6 miljardia euroa, mikä tarkoittaa 5,7 prosentin vähennystä vuotta aiemmasta. Pankkikonttoreissa nostoja tehtiin 0,4 miljardilla eurolla, jolloin nostot vähenivät 10,2 prosenttia vuotta aiemmasta.
Käteistä nostettiin ulkomailla sijaitsevilla pankkiautomaateilla ja kauppojen kassoilla 136 miljoonaa euroa vuoden 2024 loppupuoliskolla. Ulkomailla nostetun käteisen määrä pieneni lähes 30 miljoonalla euroa eli 18 prosenttia edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Vuoden 2024 toisella puoliskolla ulkomailla nostettiin eniten käteistä Virossa, Espanjassa ja Thaimaassa.
Suomen Pankin kuluttajakyselyn mukaan suomalaisista vain seitsemän prosenttia käytti ensisijaisesti käteistä päivittäistavaroiden ostoon vuonna 2024. Pohjoismaissa käteistä käytetään vähemmän kuin Keski- ja Etelä-Euroopassa.
Suomessa varsinkin julkisella sektorilla käteisen käyttö on hyvin vähäistä: esimerkiksi terveydenhuollon maksut hoidetaan laskuttamalla eikä käteinen kelpaa esimerkiksi joukkoliikennevälineissä.
”Suomessa vähittäismaksaminen perustuu ennen kaikkea digitaalisille maksutavoille, kuten korttimaksamiseen”, toteaa Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Kirsi Klepp.
Käteisen käyttöä on Suomessa vähentänyt ennen kaikkea kuluttajakysynnän muutos.
”Kuluttajat suosivat digitaalisia maksutapoja, ja palveluiden tarjoajat vastaavat kysyntään. Vaikka käteisen määrää kasvatettaisiin kuinka, ei se lisäisi sen käyttöä.”
Kleppin mukaan käteisen tarvetta vähentää myös se, että henkilöltä toiselle maksaminen siirtyy yhä enemmän digitaalisiin palveluihin, kuten Vipps MobilePay ja Siirto sekä eurooppalaiset EuroPa ja EPI.
