Kiinan keskuspankki kasvatti kultavarantojaan huhtikuussa jo 18. peräkkäisen kuukauden ajan. Lisäys oli 260 000 unssia, jolloin kokonaisvaranto nousi 74,6 miljoonaan troy-unssiin eli yli 2 300 tonniin.
Varannon arvo kohosi kuukauden aikana 343 miljardista dollarista 344 miljardiin. Tiedot julkaisi Kiinan valuuttavirasto keskiviikkona.
Ostotahti itsessään on ollut maltillinen.
Kiinan keskuspankki on lisännyt varantoa kuukausittain viidestä kahdeksaan tonnia. Tahti viittaa pitkäjänteiseen strategiaan eikä paniikinomaiseen pakoon dollaripainotteisista varoista.
Ostosarja alkoi marraskuussa 2024 ja on jatkunut katkeamatta, vaikka kullan hinta on samaan aikaan noussut rajusti. Pelkästään vuoden 2025 aikana kullan hinta kohosi yli 50 prosenttia.
Vastaava ilmiö näkyy laajemminkin. World Gold Councilin mukaan keskuspankit ostivat helmikuussa 2026 nettomääräisesti 27 tonnia kultaa, mikä vastaa hyvin koko vuoden 2025 keskimääräistä kuukausitahtia, 26 tonnia.
Venäjän jäädytetyt varat muuttivat pelin
Käännekohta löytyy vuodesta 2022, jolloin länsimaat jäädyttivät noin 300 miljardin dollarin arvosta Venäjän keskuspankin varantoja. Tapahtuma osoitti konkreettisesti, että dollaripainotteiset varannot voivat poliittisessa kriisissä muuttua käyttökelvottomiksi.
Sen jälkeen monet keskuspankit ovat alkaneet hajauttaa varantojaan tavalla, joka ei aiemmin tuntunut välttämättömältä. Fyysisen kullan houkuttelevuus perustuu siihen, että metalli säilyy keskuspankin omassa hallinnassa eikä riipu vastapuoliriskistä.
Kansainvälisen valuuttarahaston tuoreimpien lukujen mukaan dollarin osuus globaaleista valuuttavarannoista laski viime vuoden viimeisellä neljänneksellä 56,8 prosenttiin edellisen vuosineljänneksen 56,9 prosentista. Lasku on maltillista mutta tasaista.
Kullan osuus keskuspankkien yhteenlasketuista varannoista nousi puolestaan 30 prosenttiin vuoden 2025 lopussa. Deutsche Bank Researchin mukaan luku on korkeimmillaan vuosikymmeniin.
Morgan Stanley nostaa kullan kärkisuositukseksi raaka-aineissaan ja arvioi kullan hinnaksi 4 800 dollaria unssilta vuoden 2026 lopulla. Pankki on pannut merkille myös sen, että kulta ohitti hiljattain Yhdysvaltain valtionlainat keskuspankkien varannoissa ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1996.
Ostajia löytyy myös pienemmistä talouksista
Kiina ei ole missään tapauksessa yksin. Puola, Intia ja Turkki ovat ilmoittaneet aikomuksistaan kasvattaa kultavarantojaan, ja sama signaali on kuultu useilta Afrikan keskuspankeilta, kuten Ugandasta ja Keniasta.
Kehittyvien talouksien keskuspankkien yhteenlasketut varannot ovat noin 7,5–8 biljoonaa dollaria. Jos näistä siirrettäisiin merkittävä osa kultaan, vaikutus markkinaan olisi mittava.
Deutsche Bankin huhtikuussa julkaisema skenaario hahmottelee juuri tällaista kehitystä. Sen mukaan kehittyvien talouksien kiihtyvä de-dollarisaatio voi nostaa kullan hintaa olennaisesti seuraavan viiden vuoden aikana.
Kaikki analyytikot eivät kuitenkaan näe tilannetta yhtä mullistavana. J.P. Morganin elokuussa 2025 julkaisemassa katsauksessa todettiin, että dollarin asema reservivaluuttana on käytännössä ennallaan, koska sille ei ole näköpiirissä uskottavaa korvaajaa.
Dollari hallitsee yhä valtaosaa maailmankaupan laskutuksesta ja rajat ylittävistä maksuista. Yksittäistä valuuttaa tai omaisuuserää, joka voisi syrjäyttää sen, ei ole näköpiirissä.
Mitä sijoittajan kannattaa lukea rivien välistä?
Kiinan ostotahdista voidaan vetää varovaisia johtopäätöksiä. Pekingin maltti viittaa siihen, että keskuspankki ei pelkää välitöntä dollarikriisiä vaan rakentaa puskuria pitkän aikavälin geopoliittisia riskejä vastaan.
Sijoittajan näkökulmasta merkittävintä ei ole yksittäisen kuukauden ostosumma vaan trendin sitkeys. 18 kuukauden katkeamaton sarja on harvinainen rakenteellinen signaali markkinassa, jossa keskuspankit ovat perinteisesti olleet hidasliikkeisiä.
Kun mukaan tulevat Intian ja Puolan kaltaiset toimijat, kullan kysynnän pohja laajenee selvästi. Kyseessä on rakenteellinen muutos, jota on vaikea perua nopeasti.
Morgan Stanleyn 4 800 dollarin tavoitehinta on kunnianhimoinen, mutta se ei ole irrallinen muusta keskustelusta. Sen taustalla on oletus, että keskuspankkien kysyntä jatkuu vahvana ja dollarin osuus varannoissa supistuu nykytahdilla.
Kullan hinta nousi vuonna 2025 yli 50 prosenttia. Silti Kiina ei tinkinyt ostotahdistaan, ja se kertoo enemmän kuin yksittäinen kuukausitilasto.
Kiina ja Intia ovat ostaneet/vaihtaneet tavaraa kultaan Venäjältä siinä syy miksi ”virallisista” lähteistä ostetun kullan määrä on niin pieni.
”Venäjä on myynyt kultavarantojaan ennätystahtiin rahoittaakseen Ukrainan sodan aiheuttamaa budjettivajetta. Vuoden 2026 alussa keskuspankki on myynyt kymmeniä tonneja kultaa, ja raporttien mukaan valtiovarainministeriö on myynyt jopa kolme neljäsosaa valtion kansallisen hyvinvointirahaston (NWF) kultavaroista”
Kullan myynti on osa strategiasuuntaa, jossa maa joutuu purkamaan säästöjään rahoittaakseen sotatalouttaan länsimaiden pakotteiden alla.