Maailman keskuspankkien kultanälkä jatkui vuonna 2025, vaikka ostotahti hidastui hieman edellisvuodesta. Keskuspankit ostivat yhteensä 863 tonnia kultaa, mikä on 20 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2024 ennätysmäiset 1 092 tonnia.
Määrä on silti huomattava, sillä se ylittää selvästi vuosien 2010–2021 keskimääräisen 473 tonnin vuosioston. World Gold Councilin mukaan vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä ostot kiihtyivät uudelleen ja saavuttivat 230 tonnia.
Kehitys kertoo laajemmasta rakenteellisesta muutoksesta.
Vuosina 2022–2024 keskuspankit ostivat kultaa yli 1 000 tonnia joka vuosi. Vuosi 2025 jäi hieman tästä, mutta oli silti 16. peräkkäinen vuosi, jolloin keskuspankit olivat netto-ostajia.
Kullan osuus maailman virallisista valuuttavarannoista on noussut noin 20–25 prosenttiin vuoden 2025 lopussa kullan hinnan nousun ansiosta. Se on nyt ohittanut euron reservivaluuttana ja on toiseksi suurin Yhdysvaltain dollarin jälkeen.
Keskuspankkien kokonaisvarannot olivat vuoden 2025 lopussa noin 40 000 tonnia, mikä vastaa noin 20 prosenttia kaikesta koskaan louhitusta kullasta. Määrä lähestyy historiallisia huippuja, joita viimeksi nähtiin Bretton Woodsin järjestelmän aikaan 1960-luvulla.
Puola säilytti johtoaseman toisena vuonna
Puolan keskuspankki Narodowy Bank Polski oli vuoden 2025 suurin kullan ostaja maailmassa toista vuotta peräkkäin. Pankki osti yhteensä 102 tonnia kultaa, mikä nosti maan kokonaisvarannot 550 tonniin vuoden lopussa.
Kulta muodostaa nyt 28 prosenttia Puolan kansainvälisistä varannoista. Keskuspankin pääjohtaja Adam Glapiński nosti lokakuussa 2025 tavoitetta 20 prosentista 30 prosenttiin.
”Rakennamme kultavarantojamme kansallisen turvallisuuden vuoksi”, Glapiński totesi tammikuussa 2026 ilmoittaessaan tavoitteekseen kasvattaa varannot jopa 700 tonniin.
Ensimmäisellä vuosineljänneksellä Puola osti 49 tonnia kultaa, mikä oli 54 prosenttia koko vuoden 2024 ostomäärästä. Tämä osoittaa, että maa kiihdytti ostotahtia vuoden 2025 alussa ennen kuin kullan hinta alkoi nousta voimakkaasti.
Puolan lisäksi muutkin Keski-Euroopan maat jatkoivat kultavarantojensa kasvattamista. Tšekin keskuspankki lisäsi varantojaan 20 tonnilla vuonna 2025, saavuttaen 72 tonnin kokonaisvarannot matkalla kohti 100 tonnin tavoitetta vuoteen 2028 mennessä.
Turkki jatkoi vakaana ostajana
Turkin keskuspankki jatkoi merkittävänä kullan ostajana vuonna 2025. Lokakuun loppuun mennessä pankki oli ostanut 27 tonnia kultaa, mikä nosti maan viralliset varannot 644 tonniin.
Turkki on ollut johdonmukainen ostaja jo usean vuoden ajan. Maa on hajauttanut valuuttavarantojaan aggressiivisesti pois Yhdysvaltain dollarista korkean inflaation ja valuuttakurssien epävakauden vuoksi.
Intian keskuspankki Reserve Bank of India hidasti ostotahtiaan merkittävästi vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä. Pankki osti vain kolme tonnia kultaa, mikä on murto-osa edellisen vuoden 73 tonnista.
Vuoden 2025 ensimmäisen neljänneksen lopussa Intian kultavarannot olivat 880 tonnia, mikä vastaa 12 prosenttia maan kokonaisvarannoista. Ostotahdin hidastuminen saattaa johtua korkeammasta kullan hintatasosta.
Azerbaidžanin valtion öljyrahasto SOFAZ oli aktiivinen ostaja ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Se hankki 38 tonnia kultaa tammi-syyskuussa 2025, mikä nostaa kullan osuuden rahaston salkusta 26 prosenttiin.
Kiinan todellinen kulta-varanto epäselvä
Kiinan keskuspankki on ollut merkittävä toimija kultamarkkinoilla, vaikka sen toiminta on läpinäkymätöntä. Virallisten lukujen mukaan Kiinan Kansanpankki kasvatti varantojaan vuonna 2025 yhteensä 27 tonnilla.
Vuoden 2025 lopussa Kiinan viralliset kultavarannot olivat 2 306 tonnia, mikä nostaa kullan osuuden lähes yhdeksään prosenttiin maan kokonaisvarannoista. Se tekee Kiinasta maailman kuudenneksi suurimman kullan haltijan.
Monet analyytikot kuitenkin epäilevät, että todellinen määrä on huomattavasti suurempi. Eräiden arvioiden mukaan Peking saattaa pitää hallussaan yli 5 000 tonnia kultaa, jota ei ole raportoitu kansainväliselle valuuttarahastolle.
Kiina palasi julkiseen kullan ostoon marraskuussa 2024 kuuden kuukauden tauon jälkeen. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä 2025 Kiina osti 13 tonnia kultaa, mutta viimeisellä neljänneksellä ostot hidastuivat vain kolmeen tonniin.
Kulta muodostaa kuitenkin vain noin yhdeksän prosenttia Kiinan valtavasta yli kolmen biljoonan dollarin valuuttavarantojen kokonaismäärästä. Tämä jättää tilaa huomattavalle lisäkasvulle tulevina vuosina.
Dedollarisaatio voimistaa kultakysyntää
Keskuspankkien kultaostojen taustalla on useita keskeisiä tekijöitä. World Gold Councilin kyselyn mukaan keskuspankit pitävät kultaa vahvana turvasatamana kriisiaikoina ja tehokkaana suojana inflaatiota vastaan.
Geopoliittinen epävarmuus on vahvistanut kullan asemaa strategisena omaisuuseränä. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja siihen liittyneet pakotteet, mukaan lukien Venäjän valuuttavarantojen jäädyttäminen, ovat havahduttaneet monet keskuspankit.
Euroopan keskuspankin analyysin mukaan maissa, jotka ovat geopoliittisesti läheisiä Kiinalle ja Venäjälle, kullan osuus virallisissa valuuttavarannoissa on kasvanut selvästi vuoden 2021 viimeisestä neljänneksestä lähtien.
Kysely paljastaa myös kasvavan epäluottamuksen Yhdysvaltain dollaria kohtaan. Peräti 73 prosenttia keskuspankeista odottaa dollarivarantojen vähenevän maltillisesti tai merkittävästi seuraavien viiden vuoden aikana. Tämä on enemmän kuin koskaan aiemmin kyselyssä.
Kehitys kuvastaa niin kutsuttua dedollarisaatio-ilmiötä, jossa keskuspankit pyrkivät vähentämään riippuvuuttaan Yhdysvaltain dollarista ja hajauttamaan valuuttavarannot laajemmin.
Yksi mielenkiintoinen piirre keskuspankkien kultaostoissa on se, että merkittävä osa niistä tapahtuu raportoinnin ulkopuolella. World Gold Councilin mukaan vain 22 prosenttia vuoden 2024 ensimmäisen neljänneksen ostoista oli virallisesti raportoituja.
Loput 78 prosenttia perustuvat järjestön omiin arvioihin, jotka pohjautuvat markkinapalautteeseen ja luottamukselliseen tietoon. Tämä tekee tilanteesta varsin epätieteellisen, sillä kukaan ulkopuolinen taho ei voi vahvistaa lukujen paikkansapitävyyttä.
Viiveet raportoinnissa ja ostot keskuspankkien ulkopuolisten virallisten instituutioiden toimesta selittävät osittain tilannetta. Esimerkiksi Azerbaidžanin valtion öljyrahasto, joka ei ole keskuspankki, osti 25,2 tonnia kultaa vuoden 2024 yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana.
Näkymät vuodelle 2026 pysyvät vahvoina
Keskuspankkien vahva kysyntä on ollut merkittävä tekijä kullan hinnan noususta. Vuonna 2025 kullan hinta nousi yli 20 prosenttia ja saavutti useita kaikkien aikojen ennätyksiä.
Huhtikuussa 2025 kullan unssihinnat nousivat hetkellisesti yli 3 500 dollariin, mikä oli tuolloin kaikkien aikojen korkein noteeraus. Vuoden 2025 ensimmäisen neljänneksen keskihinta oli 2 860 dollaria unssilta, 38 prosenttia korkeampi kuin vuotta aiemmin.
Tällä hetkellä jalometallin spot-hinta noteerataan jo lähes 4 900 dollariin.
Goldman Sachs ennustaa kullan hinnan kohoavan noin 5 400 dollariin unssilta vuoden 2026 loppuun mennessä.
Analyytikot uskovat keskuspankkien jatkavan kultaostojaan myös vuonna 2026. World Gold Council odottaa niiden pysyvän kysynnän vetureina, vaikka vuosittaiset määrät saattavat vaihdella edellisvuosista.
World Gold Councilin vuoden 2025 kyselyn mukaan 43 prosenttia keskuspankeista aikoo lisätä kultavarantojaan seuraavan 12 kuukauden aikana. Tämä on huomattava nousu vuoden 2024 29 prosentista.
Peräti 95 prosenttia keskuspankeista uskoo, että maailman viralliset kultavarannot jatkavat kasvuaan. Keskuspankit pitävät kultaa vahvana turvasatamana kriisiaikoina ja tehokkaana suojana inflaatiota vastaan.
Geopoliittinen ja makrotaloudellinen epävarmuus tukevat edelleen kullan kysyntää varallisuuden säilyttäjänä ja riskisuojauskeinona. Venäjän Ukrainan sota ja siihen liittyneet pakotteet ovat havahduttaneet monet keskuspankit hajauttamaan varantojaan.
Toisaalta korkeampi hinta voi vaimentaa kysyntää koruteollisuudessa, joka on perinteisesti suurin yksittäinen kullan kysyntäsektori. Vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä korualan kysyntä saavutti alhaisimman tason sitten koronapandemian vuonna 2020.
Keskuspankkien kullan kokonaisvarannot lähenevät 41 000 tonnin rajaa vuoden 2026 aikana. Tämä vastaa noin 20 prosenttia kaikesta koskaan louhitusta kullasta.
Kehitys merkitsee selkeää muutosta maailman rahoitusjärjestelmässä, jossa kulta vahvistaa asemaansa reserviomaisuutena dollarin rinnalla. Kysely paljastaa kasvavan epäluottamuksen Yhdysvaltain dollaria kohtaan, kun 73 prosenttia keskuspankeista odottaa dollarivarantojen vähenevän maltillisesti tai merkittävästi seuraavien viiden vuoden aikana.
Vuosi 2025 osoitti, että keskuspankit eivät ole täysin hintaherkkiä, mutta ennätyshintojen aikana ne toimivat varovaisemmin. Viimeisen vuosineljänneksen ostotahdin kiihtyminen viittaa kuitenkin siihen, että pitkän aikavälin strateginen kiinnostus kultaan pysyy vahvana.
Paperikullan kuolema
Kullan hintaa ovat vuosikymmenten ajan pitkälti määrittäneet futuurisopimukset ja johdannaiset – ”paperimarkkinat”. Giustra väittää, että tämä aikakausi on nyt päättymässä, kun hinnoitteluvoima siirtyy itäisiin pörsseihin, jotka vaativat fyysistä toimitusta.
”Viimeisten 40, lähes 50 vuoden ajan paperimarkkinat ovat kontrolloineet kullan hintaa”, Giustra sanoi ja lisäsi, että niitä on usein käytetty ”mekanismina hinnan hillitsemiseksi”. Mutta fyysisen kysynnän kasvaessa Kiinassa ja Aasiassa hän uskoo, että ”paperitoimijat menettävät tehokkuuttaan”.
Hän antoi tylyn varoituksen sijoittajille, jotka luottivat ETF-rahastoihin kultaharkkojen sijaan: ”Kriisitilanteessa on parempi omistaa fyysistä kultaa… paperikulta ei riitä. Jos et omista fyysistä kultaa , et omista kultaa.”
”Jotain hämärää” Fort Knoxissa
Keskustellessaan maailmanlaajuisista kultavarannoista Giustra korosti ristiriitaa Kiinan virallisten kultamäärien – 2 300 tonnia – ja itään suuntautuvien massiivisten metallivirtojen välillä . Hän oli samaa mieltä arvioiden kanssa, joiden mukaan Pekingin todelliset kultavarannot voisivat olla ”kymmenkertaiset” ja kerätä salaa juanin ”pakotteettoman kauppakanavan” tukemiseksi.
Hän vertasi tätä strategiaa Yhdysvaltojen läpinäkyvyyden puutteeseen ja huomautti, että Fort Knoxin viimeisin tilintarkastus tehtiin vuonna 1953.
– Sinun täytyy kysyä itseltäsi, miksi he eivät halua tehdä tilintarkastusta? Giustra kysyi. – Ehkä se on pantattu… ehkä… osa siitä ei ole siellä. Se on lainattu… Kaikki on outoa… jotain hämärää on meneillään.
Bitcoin-varoitus: ”Ostajat loppumassa”