Suomen syntyvyys on laskenut lähes kolmanneksella vuosituhannen alusta, ja lasku on ollut EU:n jyrkin. Lasku johtuu erityisesti siitä, että esikoisia syntyy myöhemmin tai ei lainkaan.
Syntyvyyden lasku heikentää huoltosuhdetta: yhä pienempi joukko työikäisiä rahoittaa kasvavan eläkeläisväestön eläkkeet, terveydenhuollon ja hoivan. Paine eläkemaksujen korotuksiin ja palveluiden leikkauksiin kasvaa.
Talouskasvun näkymä heikkenee, kun työpanos supistuu. Tuottavuuden harteille jää poikkeuksellisen suuri taakka, eikä Suomen viime vuosien vaisu tuottavuuskehitys lupaa helppoa kompensaatiota.
Työvoimapula on jo nyt tuntuva hoivassa, rakentamisessa ja teknologiateollisuudessa, mikä nostaa palkkakustannuksia ja korostaa työperäisen maahanmuuton merkitystä. Samalla kotimarkkinoiden kysyntäpohja kapenee vähitellen, mikä heijastuu kotimarkkinapainotteisten yritysten liikevaihtoon ja investointeihin.
Julkisen velan kestävyys on tämän kaiken keskiössä. Valtiovarainministeriö ja Suomen Pankki ovat varoittaneet, että ilman rakenteellisia uudistuksia velkasuhde karkaa 2030-luvulla, kun ikäsidonnaiset menot kasvavat ja veropohja kapenee yhtä aikaa.
Myös eläkejärjestelmän rahoituspohja rapautuu vähitellen. Suomen työeläkejärjestelmä on osittain rahastoiva, mutta merkittävä osa eläkkeistä maksetaan edelleen vuosittain kerätyistä maksuista. Kun maksajien määrä laskee, paine eläkemaksujen nostoon tai etuuksien leikkaamiseen kasvaa. Sama logiikka pätee verotuksen kautta rahoitettaviin palveluihin, kuten hyvinvointialueiden sote-menoihin.
Mitä vaikutuksia vauvarahastolla voisi olla?
Väestöliitto esittää nyt rohkeaa ratkaisua syntyvyyskriisiin.
Väestöliitto esittelee ehdotuksen, jossa valtio antaisi jokaiselle Suomessa syntyvälle lapselle 5 000 euron sijoituksen, jonka on tarkoitus mahdollistaa ja aikaistaa perheen perustamista.
Sitra on rahoittanut mallin kehitystä osana pyrkimystään rakentaa kestävää ja uudistumiskykyistä Suomea. Ehdotuksen taustalla on ajatus siitä, ettei perhemyönteinen kulttuuri synny tyhjästä. Suomessa onkin pitkälti valmis ja toimiva perhepolitiikka: sen lisäksi tarvitaan uusia perhepoliittisia ratkaisuja ajan haasteisiin.
Pitkäjänteiset yhteiskunnalliset panostukset muovaavat ajan myötä myös arvoja ja kulttuuria.
”Suomi tarvitsee rohkeutta visioida ja kokeilla uusia ratkaisuja, jotta voimme vastata väestörakenteen murroksen kaltaisiin tulevaisuuden haasteisiin. Väestöliiton kehittämä Vauvarahasto on rohkea esimerkki siitä, kuinka yhteiskunnallisilla innovaatioilla voidaan rakentaa kestävämpää tulevaisuutta”, sanoo Sitran Ratkaisut-toiminnon johtaja Kalle Nieminen.
Väestöliiton mallinnuksen mukaan Vauvarahasto-ehdotus voisi parhaimmillaan mahdollistaa yli 15 000 vauvaa enemmän nykytilanteeseen verrattuna. Tämä tarkoittaisi, että suomalaiset keskimäärin saavuttaisivat toivomansa lapsiluvun, noin kaksi lasta. Kolmessakymmenessä vuodessa rahaston sijoitus ehtii kasvaa merkittävän kokoiseksi.
“Siinä missä äitiyspakkaus syntyi suomalaisesta tarpeesta ja levisi maailmalle, Vauvarahasto voisi olla seuraava kansainvälisesti kiinnostava suomalainen perhepolitiikan innovaatioˮ, sanoo Väestöliiton toimitusjohtaja ja yksi Vauvarahasto-työryhmän jäsenistä, Tiina Ristikari.
Vauvarahasto perustuu kolmeen periaatteeseen: tuki painottuu ensimmäiseen lapseen, kannustin on riittävän suuri vaikuttaakseen perheiden päätöksiin, ja malli tukee perheen perustamista aiemmassa ikävaiheessa.
Väestöliiton mukaan kansainvälinen tutkimuskirjallisuus osoittaa, että taloudelliset kannustimet vaikuttavat syntyvyyteen suhteessa niiden kokoon – mitä suurempi kannustin, sitä suurempi vaikutus.
Taloudelliset ongelmat syntyvyyden jarruna
Tutkimusten mukaan taloudellinen epävarmuus on yksi keskeisistä esteistä erityisesti ensimmäisen lapsen hankinnalle. Korkeatuloiset suomalaiset parit perheellistyvät huomattavasti todennäköisemmin kuin matalatuloiset saman ikäryhmän parit.
“Kyse ei ole niinkään haluttomuudesta, vaan epävarmuudesta, joka lykkää tai pahimmillaan estää perheellistymisen. Vauvarahasto olisi sekä kaivattu taloudellinen tuki tarpeeseen että selvä signaali; myös ikääntyvä Suomi panostaa lapsiinˮ, kuvaa Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch.
Väestöliitto haluaa käynnistää lapsitoiveiden toteutumisen ympärille yhteiskunnallista keskustelua ja rakentaa samalla perhemyönteistä Suomea tuleville sukupolville. Julkinen tuki virtaa nyt nuoremmilta sukupolvilta vanhemmille, mutta myös tulevat sukupolvet tarvitsevat panostuksia.
Väestöliiton mukaan investoiminen lapsiin on myös taloudellisesti perusteltua, sillä syntyvyyden laskun pitkän aikavälin kustannukset ylittävät selvästi tarvittavat panostukset.
Erilaisia taloudellisia kannustimia on kokeiltu aiemmin useissa maissa, mukaan lukien Espanjassa, Australiassa ja Kanadassa. Vauvarahasto eroaa kuitenkin merkittävästi näistä kokeiluista. Varojen kartuttaminen ja ylisukupolvisuus tekevät mallista ainutlaatuisen.
Pitkäjänteisyys tukee myös sukupolvien välistä solidaarisuutta ja luo vahvan ja myönteisen viestin tulevien sukupolvien ketjulle.
