Elisa nostaa jälleen osinkoa
Suomella on heikot pitkän ajan kasvunäkymät – rasitteena kaksi ongelmaa
Kulutusluottojen korot kääntyneet laskuun

Suomella on heikot pitkän ajan kasvunäkymät – rasitteena kaksi ongelmaa

Suomen taloudella on tulevina vuosikymmeninä kaksi rasitetta, jotka jarruttavat talouskasvua.
tuotanto tuottavuus työ työntekijä talous tuotanto tuottavuus työ työntekijä talous

Suomen pankin vanhempi ekonomisti Arto Kokkinen, ekonomisti Pirkka Jalasjoki ja johtokunnan neuvonantaja Meri Obstbaum kertovat, että Suomi oli 2000-luvun alkaessa teollistunut ja palveluihin painottunut maa, jonka väestön keskimääräiset tulot sijoittuivat maailman 15–25 parhaan maan joukkoon.

Kuitenkin finanssikriisin jälkeen Suomen asukasta kohden laskettu bruttokansantuote ei ole kasvanut.

Suomen Pankin asiantuntijoiden mukaan Nokian matkapuhelinteollisuuden ja sen alustatalouden loppumisen sekä metsäteollisuuden hiipumisen lisäksi heikkoon kehitykseen on vaikuttanut väestön ikääntyminen.

Vuodesta 2008 vuoteen 2023 työikäisten osuus koko väestöstä supistui 7,5 prosenttia.

Asiantuntijoiden mukaan kuitenkin suurin vaikutus Suomen asukasta kohden lasketun bruttokansantuotteen kasvun hiipumiseen finanssikriisin jälkeen oli työn tuottavuuden kasvun pysähtymisellä.

”Työn tuottavuus kasvoi Nokian kulta-aikaan vuodesta 2000 vuoteen 2008 yhteensä 14,6 prosenttia, mutta finanssikriisin jälkeen vuodesta 2008 vuoteen 2023 työn tuottavuus kasvoi yhteensä vain 1,1 prosenttia”, he toteavat.

Jatkossa sekä väestön ikääntyminen että myös työn tuottavuuden kasvun hiipuminen rasittavat Suomen pitkän ajan talouskasvun näkymää, varoittavat Suomen Pankin asiantuntijat.

Suomen Pankki on laatinut pitkän aikavälin ennusteen vuosille 2024–2075, jotka koostuvat kolmesta skenaariosta inhimillisen pääoman, kiinteän pääoman ja bruttokansantuotteen kehitykselle Suomessa.

Muuttumattoman politiikan skenaariossa inhimillisen ja kiinteän pääoman kasvu pysähtyy ja kääntyy negatiiviseksi. Tästä seuraa, että bruttokansantuote ei enää kasva 2040-luvulla ja supistuu 2050-luvulta alkaen. Tämä skenaario kuvaa tilannetta, jossa talouskasvun tekijöitä ei tueta lisäpanostuksin. Nettomaahanmuuton oletetaan olevan pitkällä aikavälillä 18 000 henkeä vuodessa.

Perusskenaariossa bruttokansantuote kasvaa nopeimmillaan 2030-luvulla, jolloin kasvu on keskimäärin 1,8 prosenttia vuodessa. Tämän jälkeen kasvu hidastuu vähitellen ja asettuu reiluun 0,5 prosenttiin 2050-luvulta alkaen.

Skenaariossa oletetaan, että korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 25–34-vuotiaasta väestöstä kasvaa 50 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. Nettomaahanmuuton pitkän aikavälin oletus on 27 000 henkeä vuodessa. Inhimillinen pääoma kasvaa 2040-luvulle saakka, ja sen jälkeen kasvu pysähtyy. Tämän jälkeen bruttokansantuotteen kasvu on kiinteän pääoman kasvun varassa.

Optimistisessa skenaariossa bruttokansantuotteen keskimääräinen vuosikasvu on 2030-luvulla 2,0 prosenttia, ja se hidastuu 1,5 prosenttiin 2040-luvulla ja pysyy reilussa prosentissa vuosina 2050–2075.

Tässä skenaarion oletuksena on, että 25–34-vuotiaista 70 prosenttia on suorittanut korkea-asteen tutkinnon vuodesta 2040 alkaen. Vuotuisen nettomaahanmuuton oletetaan olevan Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaisesti 40 000 henkeä. Inhimillinen pääoma kasvaa 2040-luvulla keskimäärin 1 prosentin tuntumassa. Sen kasvu hidastuu siten, että 2070-luvun alussa keskikasvu on vain hiukan positiivinen.

Tilaa uutiskirjeemme

Kolmesti viikossa lähetettävä uutiskirje sisältää SalkunRakentaja-sivustolla julkaistut uusimmat artikkelit.
Katso kommentit (2) Katso kommentit (2)
  1. Eikö sillä ole merkitystä että Suomessa on vain marginaalista puuhastelua, uutta Nokiaa ei ole eikä tule. Ulkomaisen työvoiman ryntäys on pitänyt palkat alhaalla jo kauan, kulutus voimaa ei ole. Vähiten nyt kun EKP saksa teki elvytyksellään inflaation joka vei viimeisetkin voimat pieniltä nettomaksaja EU valtioilta. Julkisesti näistä ei parane huudella.

    1. Kyllä. Jatkaisin että Piilaaksossa ei 70-luvulla pahemmin perustettu mitä keskuspankissa mietittiin, eikä nytkään. Vain yksityiset sijoittajat voivat pelastaa minkään maan talouden, Suomessa multa ja seinät ovat paljon houkuttelevampia vaurauden muotoja ylisukupolvisessa säästämisessä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Edellinen artikkeli
Elisa teleoperaattori teleyhtiö

Elisa nostaa jälleen osinkoa

Seuraava artikkeli
luottokortti

Kulutusluottojen korot kääntyneet laskuun