Suomalaisen johtamisen kehittämiseen ja valmennukseen erikoistuneen Liftedin Suuri johtoryhmätutkimus 2026 -tutkimuksen mukaan 39 prosenttia organisaatioista ei saavuta yhtäkään keskeisistä liiketoimintatavoitteistaan. Tutkimuksen heikoimman arvion saa tekoälyn ja datan hyödyntäminen, joka on johtoryhmissä vielä alkutekijöissä. Samalla tutkimus tunnistaa, mikä menestyviä johtoryhmiä yhdistää.
Tutkimuksen mukaan johtoryhmät eivät ole vielä valmiita tekoälyaikaan. Lähes 300 johtoryhmän puheenjohtajan tai jäsenen vastauksista käy ilmi, että jopa 54 prosenttia ei koe tekoälyn olevan osa yhteistä johtoryhmätyöskentelyä.
Tutkimus paljastaa myös, että datan hyödyntäminen painottuu yhä menneen analysointiin ennakoinnin sijaan, mikä heikentää datan arvoa päätöksenteossa.
Vaikka tekoälyä hyödynnetään organisaatioissa jo laajasti, sen käyttö johtoryhmätasolla on hajanaista ja keskittyy yksittäisiin kokeiluihin.
Strategiseen hyödyntämiseen on vielä matkaa, sillä tällä hetkellä 42 prosenttia ei näe tekoälyn kehitystyön tukevan aidosti ydintoimintaa.
Tulokset viittaavat siihen, että ymmärrys tekoälyn merkityksestä on olemassa, mutta sitä ei olla pystytty nostamaan onnistuneesti johtoryhmän agendalle. Vain noin 30 prosenttia kokee, että johtoryhmä tunnistaa tekoälyn muutostarpeet ja mahdollisuudet hyvin. Kokonaisuudessaan tekoäly jää koko tutkimuksen heikoimmaksi osa-alueeksi.
”Tekoälyn heikko asema johtoryhmien agendalla on hälyttävä löydös, mutta se kertoo paljon syvemmästä ongelmasta. Johtoryhmiltä puuttuu kyky ennakoida toimintaympäristön muutoksia ja reagoida niihin riittävän nopeasti. Johtoryhmien toiminta on yksinkertaisesti liian jäykkää – menestyäkseen suomalaisten johtoryhmien on oltava uudistumiskykyisempiä”, sanoo Liftedin toimitusjohtaja Taneli Rantala.
Yrityksen menestys edellyttää vahvaa johtoryhmää
Tutkimuksen toinen keskeisimmistä löydöksistä on selkeä yhteys johtoryhmätyön laadun ja organisaation menestyksen välillä: toimiva johtoryhmätyöskentely ja tavoitteiden saavuttaminen toteutuvat usein samoissa organisaatioissa.
Vastaajista 42 prosenttia kertoi saavuttaneensa edellisellä tilikaudella strategiset tavoitteensa, 33 prosenttia kannattavuustavoitteensa ja 32 prosenttia liikevaihtotavoitteensa, kun taas 39 prosenttia ei saavuttanut yhtäkään näistä.
Tavoitteensa saavuttaneet organisaatiot arvioivat oman johtoryhmätyönsä laadun johdonmukaisesti paremmaksi kaikilla osa-alueilla, mikä viittaa vahvaan korrelaatioon johtoryhmätyön laadun ja liiketoiminnan onnistumisen välillä. Havaintoa tukevat kansainväliset tutkimukset, kuten Bain & Companyn vuonna 2023 julkaisema tutkimus, jossa on todettu vastaava yhteys johtoryhmän suorituskyvyn ja yritysten taloudellisen menestyksen välillä.
Mistä on menestyvä johtoryhmä tehty?
Tutkimus tunnistaa myös useita toisiaan tukevia tekijöitä, jotka erottavat menestyvät johtoryhmät muista.
Menestyvissä johtoryhmissä korostuivat kirkkaasti kolme vahvuutta: strategian edellyttämien muutosten johtaminen, hallituksen ja johtoryhmän roolien selkeys ja johtoryhmätyöskentelyyn panostaminen.
Menestyvien organisaatioiden johtoryhmät arvioivat tutkimuksen mukaan tiiminsä sekä sen jäsenien vahvuuksia ja heikkouksia selvästi muita säännöllisemmin. Kyseisissä johtoryhmissä vallitsee syvempi keskinäinen luottamus, mikä mahdollistaa avoimen ja ratkaisukeskeisen keskustelun myös vaikeista asioista.
Luottamus-sana mainittiin tutkimuksen avoimissa vastauksissa huomattavasti muita teemoja useammin – menestyjät mainitsivat sen vahvuutena, muut puhuivat sen puutteesta.
”Tutkimus osoittaa suomalaisten johtoryhmien valtavan kehityspotentiaalin. On innostavaa pystyä alleviivaamaan organisaatioiden menestyksen mahdollistavia tekijöitä tällaisella tarkkuudella. Johtoryhmien kehittyminen voi olla lopulta koko Suomen kilpailukyvyn nousun ratkaiseva tekijä”, Rantala summaa.
