Dark Mode Light Mode

Uudistunut SR-uutiskirje: entistä kiinnostavampaa sisältöä. Tilaa tästä

Nvidia sai vientiluvan Kiinaan - osake uuteen ennätykseen
Ekonomisti: Asuntojen hinnat suhteessa tuloihin Suomessa ennätysalhaalla

Ekonomisti: Asuntojen hinnat suhteessa tuloihin Suomessa ennätysalhaalla

Nollakorkoajan päättyminen iski voimalla Pohjoismaiden asuntomarkkinoihin. Korkoshokin hellitettyä asuntomarkkinat ovat kulkeneet eri suuntiin.
Aktian pääekonomisti Lasse Corin.

Norjassa ja Tanskassa asuntojen hinnat nousevat, ja Ruotsissakin pahin pudotus on takana. Suomessa kauppa ja hintakehitys laahaavat yhä. Miksi sama korkoliike tuotti eri lopputuloksen?

Aktian pääekonomisti Lasse Corin kertoo, että muissa Pohjoismaissa korkojen nousua tasapainottaa korkojen verovähennysoikeus. Käytännöt vaihtelevat jonkin verran, mutta vähennysmahdollisuus on pienentänyt korkojen nousun aiheuttamaa shokkia kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin. Suomessa asuntolainan korkoja ei enää
voi vähentää tuloista.

Aktian julkaiseman asuntomarkkinakatsauksen mukaan asuntojen hinnat suhteessa ansiotuloihin eivät ole Suomessa koskaan olleet yhtä matalat kuin nyt.  

”Suomessa asunnot ovat keskimäärin 20 prosenttia edullisempia kuin vuonna 2021, Ruotsissa noin 16 prosenttia ja Norjassa ja Tanskassa hieman alle 10 prosenttia”, Corin toteaa.

Suomessa vanhojen asuntojen hinnat eivät vieläkään ole lähteneet nousuun. Uusien asuntojen hintojen muutos on ollut kokonaisuudessaan maltillisempi.

Asuntoshokki Suomessa muita Pohjoismaita syvempi

Suomen asuntomarkkinan pitkittynyttä alakuloa ei voi panna vain korkojen nousun piikkiin. Corinin mukaan kehitystämme selittävät myös Pohjoismaiden hitain väestönkasvu ja heikoin talouskasvu sekä poikkeuksellisen vilkas asuntorakentaminen ennen korkojen nousua.

”Koronan jälkeinen talouskasvu on ollut Suomessa huomattavasti heikompaa kuin verrokkimaissamme. Ainoana Pohjoismaana Suomen bruttokansantuote asukasta kohti on tällä hetkellä alle koronaa edeltäneen tason.”

Korkeimmillaan yli seitsemän prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta muodostui asuntoinvestoinneista, mikä oli nollakorkoajan korkein luku Pohjoismaissa. Kaiken kaikkiaan asuntoinvestointien osuus on Suomessa ollut Pohjoismaiden korkein käytännössä koko 2000-luvun.

”Siksi asuntomarkkinan heikkenemisellä on ollut suurin taloudellinen vaikutus Suomeen. Samaan aikaan asuntojen tarjonta on pysynyt runsaana, ja pitkään jatkunut heikko talouskasvu on vain pahentanut tilannetta”, Corin summaa.

Joko asuntomarkkinoilla on valoa?

Corinin mukaan käänteitä on vaikea ennustaa, mutta Suomessa moni asia on alkanut liikkua asuntomarkkinoiden kannalta oikeaan suuntaan.

Käänteitä on vaikea ennustaa, mutta Suomessa moni asia on alkanut liikkua asuntomarkkinoiden kannalta oikeaan suuntaan, Corin uskoo.

”Asuntojen hinnat ovat jo laskeneet merkittävästi, mikä on madaltanut ostokynnystä. Uusien asuntojen tarjonta on puolestaan supistunut, mikä tukee markkinatasapainon asteittaista palautumista. Palkansaajien ostovoima on parantunut ja korkotaso laskenut, vaikka epävarmuus ei ole vielä väistynyt”, Corin luettelee.

Lisäksi ekonomistin mukaan 40 vuoden asuntolaina tuo uusia joustomahdollisuuksia asunnonostajille ja voi osaltaan tukea kysynnän asteittaista elpymistä.

Pysy mukana markkinoiden rytmissä!

SR-uutiskirje on yksi Suomen monipuolisimmista sijoittamisen ja talouden uutiskirjeistä. Saat sähköpostiisi mielenkiintoisimmat sisällöt kolmesti viikossa.

SalkunRakentaja noudattaa EU:n tietosuoja-asetusta (GDPR). Käsittelemme tietojasi luottamuksellisesti ja tietosuoja-asetuksen mukaisesti. Lue lisää tietosuojakäytänteistämme tietosuojaselosteesta.


Lisää kommentti Lisää kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *