Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat tammikuussa koko maassa 2,8 prosenttia verrattuna vuotta aiempaan. Pääkaupunkiseudulla hinnat laskivat 3,3 prosenttia vuoden takaisesta ja 1,3 prosenttia edelliskuusta.
Kiinteistönvälittäjien kautta tehtiin tammikuussa viisi prosenttia vähemmän vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen kauppoja kuin vuotta aikaisemmin.
Asuntojen hinnat ovat laskeneet yhtäjaksoisesti jo 3,5 vuoden ajan eli yhtä pitkään kuin 1990-luvun laman pahimpaan aikaan. Hintakäänne näyttää yhä siirtyvän kuluvan vuoden loppupuolelle, ennustaa asuntorahoitukseen keskittyvä Hypo.
”Asuntojen keskihinnat laskevat vielä alkuvuonna. Tammi–helmikuu oli odotuksia heikompi myös asuntokaupalle, mutta ostajien ja myyjien hintanäkemykset ovat lähentyneet, mikä on näkynyt jo pidemmän aikaa kohonneena kauppana”, Hypon pääekonomisti Juho Keskinen sanoo.
Keskisen mukaan hintojen sitkeä lasku johtaa historiallisen pitkään luisuun. 90-luvulla asuntomarkkinoiden tila oli kuitenkin kovin paljon synkempi kuin nyt.
”Talouskasvu, korkotasot tai työttömyys eivät ole lähelläkään silloisen laman äärilukuja”, Keskinen huomauttaa.
Kotitaloudet ovat kestäneet nykyisen, Venäjän hyökkäyssodasta alkaneen shokin, mikä on johtanut siihen, että tarjonta ja kysyntä eivät ole kohdanneet. Viime aikoina on nähty, että myyjät ovat tulleet hintapyynnöissään ostajia vastaan, jolloin kauppa vilkastuu, mutta hinnat ovat yhä laskeneet.
Asunnoista ylitarjontaa
Hypo ennustaa hintoihin tälle vuodelle sekä koko maahan että pk-seudulle vielä laskua -1,0 prosentin verran. Ensi vuonna keskimääräiset hinnat nousevat koko maassa 2,0 prosenttia ja pk-seudulla 3,0 prosenttia.
Asuntorakentamisen vuodesta tulee jälleen vaisu. Asuntoaloitukset jäivät viime vuonna 17 000:een, ja rakennuslupia haetaan edelleen niukasti. Taustalla on muun muassa erittäin vilkas rakentamisen aika, jolloin esimerkiksi kuuteen suurimpaan kaupunkiin rakennettiin 10 vuoden aikana 35 000 asuntoa enemmän kuin asuntokuntien määrä kasvoi.
Käytännössä se tarkoittaa sitä, että väkimäärä kasvoi kaupungeissa, mutta lopputulema näkyy isompina perheinä. Viime vuonna tukipolitiikan muutos palautti opiskelijat yksiöistä kimppa- ja soluasumiseen.
Pienten asuntojen ylitarjonnan rinnalla tämä johtaa siihen, että myymättömien asuntojen määrä pienenee hitaammin kuin on odotettu.
”Esimerkiksi Helsingissä väestö kasvoi viime vuonna 11 500 hengellä eli nopeimmin 1960-luvun jälkeen, mutta valmistuneiden asuntojen määrä ylitti silti asuntokuntien määrän kasvun”, Juho Keskinen selittää.
Keskisen mukaan maahanmuuton voimistuminen näkyy vuodesta 2022 eteenpäin suurempien asuntokuntien osuuden kasvuna.
Opiskelijoiden paluu henkilökohtaisesti määräytyvälle opintotuen asumislisälle puolestaan näkyy viime vuoden 2025 tilastoissa voimakkaasti. Asuntokuntien määrä kasvoi koko maassa vain alle 4000:lla, mikä on alhaisin määrä vuodesta 1985 alkavassa tilastohistoriassa, hän toteaa.
Vuokralaisen markkinat
Hintojen laskun ohella on nähty myös vuokrien lasku, ja vuokralaisen markkinat jatkuvat tänäkin vuonna.
Vapaarahoitteisten vuokrien indeksi kääntyi loppuvuonna laskuun poikkeuksellisen laajasti, mutta indeksi kuvaa parhaiten olemassa olevien sopimusten vuokrankehitystä.
”Uusissa vuokrasuhteissa pk-seudulla lähtövuokrat ovat laskeneet jo usean vuoden jaksolla, ja runsas tarjonta sekä uhka asunnon pysymisestä tyhjillään toimivat yhä vuokralaisen valttikortteina neuvotteluissa”, Keskinen kertoo.
Keskisen mukaan runsas tarjonta on näkynyt viime vuosina vuokrien kehityksessä voimakkaimmin pääkaupunkiseudulla, kun vuokratasot ovat lähtökohtaisesti nousseet vastaavana aikana muissa kaupungeissa.
