Teknologiasivusto Electrek uutisoi maanantaina akkuteknologiaan erikoistuneen Zirothin laajasta selvityksestä, joka tyrmää suomalaisen Donut Labin akkulupaukset. Lehti julkaisi myös Zirothin videon, jossa hän kertoo havainnoistaan.
Zirothin näkemys on yksiselitteinen: yhtiön kiinteän olomuodon akkuna markkinoima kenno on tavanomainen litiumioniakku.
Selvitystä varten kuultiin yli 20 riippumatonta akkuasiantuntijaa. Electrekin mukaan jokainen heistä päätyi samaan johtopäätökseen.
Donut Lab eriytettiin sähkömoottoripyöriä valmistavasta Verge Motorcyclesista vuonna 2024. Suuren yleisön tietoisuuteen yhtiö nousi tammikuussa, kun se esitteli Las Vegasin CES-messuilla akun, jonka kerrottiin latautuvan noin viidessä minuutissa, kestävän 100 000 lataussykliä ja yltävän 400 wattitunnin energiatiheyteen kilolta. Lukema olisi noin kaksinkertainen nykyisiin litiumioniakkuihin verrattuna.
Epäilyt heräsivät välittömästi.
Kiinalaisen akkuvalmistaja Svoltin toimitusjohtaja Yang Hongxin piti lukuja keskenään ristiriitaisina ja leimasi akun huijaukseksi jo messujen jälkimainingeissa.
Rahaa lupaukset silti keräsivät. Electrekin mukaan Donut Labilla on yli 1 300 osakkeenomistajaa, joista yli 900 omistaa enintään 50 osaketta. Yksittäiset sijoitukset asettuvat arviolta 3 000–23 000 dollarin haarukkaan, ja moni omistus juontaa juurensa Springvest-alustalla vuonna 2023 järjestettyyn Vergen joukkorahoitukseen. CES-esiintymisen jälkeen yhtiön arvostus paisui 1,25 miljardiin dollariin.
Electrekin päätoimittaja Fred Lambert haastatteli Donut Labin toimitusjohtajaa Marko Lehtimäkeä tammikuussa ja totesi tälle suoraan, että edessä on joko maailman mullistaminen tai oman uskottavuuden menetys. Nyt Lambert katsoo jälkimmäisen toteutuneen.
Grafiittianodi jätti sormenjäljen
Zirothin johtopäätökset nojaavat Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tuottamaan mittausdataan, jota selvityksessä ruotivat muiden muassa Fraunhofer-tutkimusinstituutin Julian Zanau ja parikymmentä muuta asiantuntijaa.
Ensimmäinen todiste löytyy jännitekäyristä. Testattu kenno asettuu 50 prosentin varaustasolla 3,7–3,8 voltin jännitteeseen, mikä on tyypillistä korkeanikkelisille litiumioniakuille. Natriumpohjainen kenno, jollaista Donut Lab lupasi, ei vastaavassa tilanteessa nouse merkittävästi 3,5 voltin yläpuolelle.
Vielä paljastavampana Ziroth pitää VTT:n paisuntamittauksia. Kennon laajenemiskäyrään syntyy 50–70 prosentin varaustasolla pieni mutka, joka aiheutuu ionien järjestäytymisestä grafiittianodin kerrosrakenteeseen. Koska natriumionit ovat fyysisesti liian suuria mahtuakseen grafiitin kerrosten väliin, jälki kielii nimenomaan litiumista.
Laskennallinen energiatiheys jäi selvityksessä noin 298 wattituntiin kilolta. Se on kelvollinen lukema hyvälle litiumioniakulle mutta kaukana luvatusta 400 wattitunnista.
Teknologian alkuperäkin näyttäytyy selvityksen valossa uudella tavalla. Akku jäljittyy saksalaiseen CT Coatings -yhtiöön, jonka kirjavasta patenttisalkusta löytyy muun muassa silkkipainettuja pihalaattoja, ruokalistakansioita ja varoituskolmioita. Yhtiö lupasi kumppaneilleen silkkipainetun natriumpohjaisen kiinteän olomuodon akun mutta toimitti litiumionipussikennon.
Valmistajaksi kaavailtu Nordic Nano ei ole Electrekin mukaan valmistanut yhtäkään kennoa, ja Donut Labin rooliksi jäi kaupallistaminen.
Teknisen due diligence -arvion eli ennakkotarkastuksen Donut Lab teki itse sen sijaan, että olisi turvautunut riippumattomaan arvioijaan.
Marko Lehtimäki antoi vastineensa Alma News Median autotoimitukselle sähköpostitse.
”Mikään ei ole muuttunut, video toistaa samaa spekulaatiota akun koostumuksesta ja ominaisuuksista, mitä kevään aikana on useaan otteeseen käyty eri kanavissa ja asiantuntijoiden keskuudessa”, Lehtimäki kirjoittaa.
Zirothin videon ja Electrekin artikkelin huijaussyytöksen hän tuomitsee yksioikoisesti.
Kohut ovat kasautuneet koko kevään
Donut Lab käynnisti alkuvuonna I Donut Believe -kampanjan, jonka oli määrä vaientaa epäilijät VTT:llä teetetyillä testeillä. Viisi testiä ei kuitenkaan tarttunut kumpaankaan keskeiseen väitteeseen eli energiatiheyteen tai syklikestoon.
Huhtikuussa Nordic Nanon entinen kaupallinen johtaja Lauri Peltola teki asiasta rikosilmoituksen ja saattoi tapauksen myös Finanssivalvonnan ja oikeuskanslerin arvioitavaksi. Peltolan mukaan luvattuja akun ominaisuuksia ei koskaan saavutettu.
Tuotantolupauksetkin natisevat. Donut Lab oli luvannut toimittaa kiinteän olomuodon akulla varustetun moottoripyörän asiakkaille vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, ja neljänneksen viimeisenä päivänä yhtiö kertoikin ensimmäisestä tuotantopyörästä. Varaajille lähetetyllä videolla ensimmäisten pyörien paljastui kuitenkin menevän Vergen omaan testikäyttöön, mikä tekee niistä määritelmällisesti esituotantoyksilöitä.
Lehtimäki myönsi sittemmin suomalaismedian haastattelussa, etteivät 400 wattitunnin kennot olleet pyörissä ja ettei VTT:n testaama kenno ole edes sama, jota asiakkaille on tarkoitus toimittaa.
Vuodetut sähköpostit puolestaan osoittavat Donut Labin tiedustelleen CT Coatingsilta, milloin se saisi näyttöä luvatuista suorituskykyarvoista. Näyttöä ei Electrekin mukaan koskaan tullut.
Ristiriitaista on sekin, että tammikuun haastattelussa Lehtimäki kertoi, ettei yhtiö kerää rahaa. Sijoittajakirjeessään hän kuitenkin maalaili jopa kymmenkertaista tuottoa 12–18 kuukaudessa ja muistutti, ettei lisäsijoituksen tekeminen ollut vielä myöhäistä.
Onko Donut Lab Suomen Theranos?
Lambert rinnastaa tapauksen verianalyysiyhtiö Theranosiin, joskin hän pitää Donut Labin rahoitusmallia tavallaan salakavalampana. Riskipääomasijoittajien sijaan laskun maksoivat sadat piensijoittajat, joilla ei käytännössä ollut keinoja arvioida teknologiaa itse.
Electrekin tietojen mukaan tapausta selvittävät Suomessa sekä finanssivalvonta- että rikosviranomaiset.
Lambert kantaa huolta myös siitä, että kohu nakertaa luottamusta kiinteän olomuodon akkuihin laajemmin. Teknologia on hänen mukaansa vihdoin tulossa markkinoille, mutta aivan eri tekijöiden voimin.
Toyota on investoinut kiinteän olomuodon akkuihin yli 15 miljardia dollaria ja tähtää tuotantoautoihin vuosina 2027–2028. Samsung SDI puolestaan pyörittää maailman suurinta pilottituotantolinjaa ja tavoittelee massatuotantoa vuonna 2027.
