Vuosien ajan sijoittajat ovat odottaneet, että Wall Streetin nousu laajenisi teknologiajättien ulkopuolelle. Odotus on tänä vuonna vihdoin palkittu.
Yhdysvaltain pienyhtiöindeksi Russell 2000 on noussut vuoden alusta noin 19 prosenttia, kun suuryhtiöiden S&P 500 on jäänyt noin 10 prosentin tuottoon, ja niin kutsuttujen Magnificent Seven -jättien kurssikehitys vain noin kolmeen prosenttiin. Ero suurten ja pienten yhtiöiden välillä on suurin sitten vuoden 2003, ja alkuvuoden tuotto on pienyhtiöiden paras yli kolmeen vuosikymmeneen.
Käänne on huomionarvoinen, sillä sitä edelsi yksi historian pisimmistä jaksoista, joina pienyhtiöt hävisivät suuryhtiöille.
Taustalla on kaksi ajuria. Sijoittajien kärsivällisyys hyperskaalaajien valtavia investointeja kohtaan alkaa olla koetuksella, eikä niiden tuotoista ole vielä varmuutta. Samaan aikaan moni pieni yhtiö hyötyy juuri näistä investoinneista suoraan.
”Vuosikausia laajempaa nousua odottaneet sijoittajat ovat joutuneet pettymään yhä uudelleen, kun teknologian suuryhtiöt hallitsivat tuottoja”, sanoo JPMorgan Private Bankin sijoitusstrategi Kriti Gupta. Hänen mukaansa viestikapula on nyt vaihtamassa kättä eikä sijoittajien tarvitse enää nojata vain kourallisen voittajan varaan.
Kyse ei ole pelkästä muotivirtauksesta. Analyytikoiden ennusteet Russell 2000 -yhtiöiden tämän vuoden tulosten kasvusta ovat nousseet alkuvuoden aikana 23 prosentista noin 38 prosenttiin, ja päävetäjänä ovat olleet juuri tekoälyinfrastruktuuriin kytkeytyvät yhtiöt.
Datakeskusrakentaminen valuu alihankkijoille
Société Généralen Yhdysvaltain osakestrategiasta vastaava Manish Kabra puhuu tekoälyn ”teollisesta supersyklistä”, joka hyödyttää erityisesti pieniä teknologia- ja teollisuusyhtiöitä. Datakeskusten rakentaminen on noussut yhdeksi Yhdysvaltain talouskasvun keskeisistä moottoreista.
Mittakaava on poikkeuksellinen. Amazonin, Metan, Microsoftin ja Alphabetin on määrä käyttää tänä vuonna yhteensä noin 725 miljardia dollaria tekoälyinfrastruktuuriin. Summa on yhtiöiden omien ohjeistusten perusteella noin 77 prosenttia viimevuotista suurempi.
Raha ei jää jättien taseisiin. Se valuu palvelinsaleihin, sähköverkkoihin, jäähdytykseen ja puolijohdetuotannon komponentteihin, joita valmistavat usein juuri pienet ja keskisuuret listayhtiöt.
Vuoden kovimmat nousijat kertovat ilmiöstä karusti. Puolijohdetuotannon komponentteja toimittavien Ichor Holdingsin ja Ultra Clean Holdingsin kurssit ovat moninkertaistuneet, ja yritysten tekoälyalustoja pyörittävän Rackspace Technologyn osake on noussut vuoden alusta noin 366 prosenttia.
Rackspacen käänne kiteyttää ilmiön. Yhtiö allekirjoitti kesäkuun puolivälissä AMD:n kanssa sopimuksen, jonka myötä se ottaa datakeskuksissaan käyttöön 30 megawatin edestä AMD-pohjaista tekoälylaskentaa vuosina 2026–2028. Perinteisestä konesalitoimijasta on tullut hetkessä yksi vuoden puhutuimmista tekoälyosakkeista.
Veroelvytys ja korkolasku tukevat pieniä
Pienyhtiöiden nousulle on myös kotimainen selitys. Kabran mukaan pienyritysten ja kuluttajien verohelpotukset ovat auttaneet Yhdysvaltain taloutta kestämään Lähi-idän sodan laukaiseman energiahintojen nousun.
Presidentti Donald Trumpin viime kesänä allekirjoittama One Big Beautiful Bill Act toi veronpalautuksia amerikkalaisille kotitalouksille keväällä. Pienyritykset ovat puolestaan hyötyneet yhteisöverokevennyksistä ja investointien poistokohtelun muutoksista.
”Ilman lakia emme olisi nähneet kaksinumeroisia tuottoja jokaisella pienyhtiösektorilla”, Kabra arvioi.
Talous on pitänyt pintansa myös energiashokin keskellä, vaikka tilanne on juuri nyt kärjistymässä uudelleen. Hormuzinsalmen sulkeutuminen nosti Brent-öljyn keväällä hetkellisesti yli 110 dollariin barrelilta, ja kesäkuussa solmittu Yhdysvaltain ja Iranin yhteisymmärryspöytäkirja painoi hinnan hetkeksi alle 80 dollarin.
Sopimus on nyt käytännössä rauennut. Iranin vallankumouskaarti julisti salmen suljetuksi heinäkuun 12. päivä, ja seuraavana päivänä Brent kallistui noin 82 dollariin, kun presidentti Trump ilmoitti asettavansa Iranin aluksille uuden saarron ja perivänsä 20 prosentin maksun muusta salmen läpi kulkevasta rahdista. Supertankkerille maksu tarkoittaisi nykyhinnoilla noin 32 miljoonaa dollaria. Tiistaina Brent on kivunnut jo noin 87 dollariin tynnyriltä.
Isku Yhdysvaltain talouteen on toistaiseksi jäänyt pelättyä pienemmäksi. Dallasin keskuspankin tutkijoiden mukaan maan bruttokansantuote reagoi öljysokkeihin nykyään vain murto-osalla siitä, mitä 1980-luvulla.
Keskuspankki on laskenut ohjauskoron 5,5 prosentin huipulta 3,5–3,75 prosentin haarukkaan ja piti sen ennallaan kesäkuun kokouksessaan. Pienyhtiöt ovat olleet koronlaskujen suhteellinen voittaja, sillä ne ovat velkaisempia ja niiden lainoista selvästi suurempi osa on sidottu vaihtuviin korkoihin kuin suuryhtiöillä.
Arvostus on matala – mutta vain oikeassa indeksissä
Arvostusero on ollut yksi tärkeimmistä syistä suosia pienyhtiöitä. State Street Investment Managementin Pohjois-Amerikan sijoitusstrategiasta vastaava Dane Smith kertoo yhtiön suhtautuvan Yhdysvaltain pienyhtiöihin myönteisesti nimenomaan vahvan talouden ja suhteellisen edullisten arvostusten vuoksi.
Suuryhtiöiden korkeat kertoimet yhdessä keskittymisriskin kanssa ovat huolestuttaneet sijoittajia, ja pienyhtiöt ovat tarjonneet niihin vastalääkkeen, Smith sanoo.
Kuva ei kuitenkaan ole yksioikoinen. Russell 2000 itsessään käy kauppaa noin 27 kertaa ennustetulla tuloksellaan, mikä on enemmän kuin S&P 500 -indeksin noin 20 kertaa. Ero selittyy sillä, että indeksissä on runsaasti kasvuyhtiöitä, joiden tulos on olematon tai negatiivinen.
Todellinen arvostuskuva löytyy laadukkaammin seulotusta S&P 600 -pienyhtiöindeksistä. Se käy kauppaa noin 16 kertaa ensi vuoden odotetulla tuloksellaan, mikä kertoo siitä, kuinka edullisesti moni kannattava pienyhtiö yhä hinnoitellaan.
Kannattamattomat vetävät kovimmin, ja se huolettaa
Juuri tähän liittyy nousun ikävin särö. Arviolta noin 40 prosenttia Russell 2000 -yhtiöistä on tappiollisia, ja nimenomaan nämä yhtiöt ovat vetäneet rallissa kovimmin.
Apollon pääekonomisti Torsten Slok varoitti kesäkuisessa muistiossaan, että markkinoiden kyky hinnoitella riskiä on rikki, kun negatiivista tulosta tekevät yhtiöt päihittävät toistuvasti voitolliset.
Riskilista on tuttu. Jos inflaatio yllättää ja keskuspankki joutuu pysäyttämään koronlaskut, isku osuisi kovimmin juuri velkaisiin pienyhtiöihin. Samoin yksityisen luottomarkkinan kiristyminen voisi katkaista rahoituksen niiltä yhtiöiltä, jotka ovat pysyneet pystyssä lähinnä markkinoille pääsyn ansiosta.
Toistaiseksi sijoittajat ovat kuitenkin valinneet toisen tulkinnan. Kun tekoälyn investointibuumin voittajia etsitään yhä useammin arvoketjun alapäästä, pienyhtiöiden vuosikymmenen mittainen aliperformanssi näyttää vihdoin katkenneen.
