Kansainvälisten tilastojen mukaan valtaosa S&P 500 -yhtiöistä on maininnut sanan AI eli tekoälyn taloustiedotteissaan. Kansainvälisten sijoittajien osakesijoitukset ovat viime vuosina suuntautuneet erityisesti informaatioteknologian suurimpien yhtiöiden osakkeisiin.
S&P 500 -indeksin markkina-arvosta toukokuun lopussa oli IT-alan yhtiöiden osuus 38,6 prosenttia ja kommunikaatioteknologian yhtiöiden vastaavasti 10,4 prosenttia. Yhteensä kahden sektorin osuus kaikista yhdestätoista sektorista on melkein puolet.
Näin keskittynyttä maailman suurimpien yhtiöiden indeksiä ei ole aiemmin nähty. Kymmenen suurimman ”teknologiayhtiön” paino S&P 500 -indeksissä on yli 40 prosenttia. Euroopan yleisindeksin Stoxx 600 -indeksin markkina-arvo on vain noin kuudesosa verrattuna S&P 500 -indeksiyhtiöiden yhteenlaskettuun markkina-arvoon.
USA:n osakemarkkinat ovat viimeisen parinkymmenen vuoden aikana kasvaneet eurooppalaisia pörssejä nopeammin. Euroopan suurimmissa pörsseissä ja indekseissä noteerataan harvojen suurten IT-yhtiöiden osakkeita. Maailman osakesijoittajien rahavirrat ovat suuntautuneet viime vuosina USA:n S&P 500 -indeksiyhtiöiden ja Nasdaqin teknologiapörssin osakkeisiin.
Käytännössä suomalaisten eläkeyhtiöiden sijoituksista enemmistö sijoitetaan osakkeisiin, koska osakkeilla on ollut pitkällä aikavälillä suurin tuotto esimerkiksi korko- tai kiinteistösijoituksiin verrattuna. Valtaosa eläkeyhtiöiden osakesijoituksista suunnataan Yhdysvaltojen pörssiosakkeisiin, sillä maan yhtiöiden paino indekseissä on valtaosa maailman pörssi-indekseistä.
Valtaosa Yhdysvaltoihin tehtävistä osakesijoituksista sijoitetaan kahteen sektoriin, eli informaatio- ja kommunikaatioteknologian osakkeisiin. Raha puhuu siis, minne rahat nykyisin laitetaan.
Piensijoittajat ovat seuranneet markkinoiden keskittymistä mielenkiinnolla. Nykyisin monille suomalaisille piensijoittajille on tavanomaista käydä kauppaa amerikkalaisen mahtiseitsikon (mag7) yhtiöiden osakkeilla. Piensijoittajat ovat kuluvan vuoden aikana löytäneet maailman keskeisimmät sijoituskohteet puolijohteiden, muistien ja sirujen valmistajien keskuudesta.
Onko tällä kertaa toisin?
Markkinat uskovat tekoälyn käyttöönoton kasvattavan yritysten ja muiden organisaatioiden tuottavuutta eniten digitaalisen kehityksen alkamisen jälkeen. Ei siis ole yllättävää, että suurimmat tekoälyä kehittävät yhtiöt investoivat koko kassavirtansa ja ottavat lisäksi runsaasti lainaa investointien kasvattamiseen.
Tuoreimpien ennusteiden mukaan suurimpien yhtiöiden tekoälyinvestoinnit nousevat vuosittain jopa 1000 miljardiin dollariin. Tuleeko näistä investoinneista kaikille yhtiöille riittävästi tulosta tekoälyn kehittämisen kilpajuoksussa, jää nähtäväksi.
Mahtiseitsikon kurssikehitys erityisesti vuoden 2022 kesän jälkeen on ollut erittäin raju vuoden 2026 alkuvuotta lukuun ottamatta. Metan osakekurssi on noussut noin neljän vuoden aikana (+563 prosenttia), Teslan (+405 prosenttia), Microsoftin (+367 prosenttia), Alphabetin (Google) (+349 prosenttia), Applen (+297 prosenttia), Amazonin (+232 prosenttia) ja Nvidian (+208 prosenttia).
Kuluvan vuoden aikana kaikki on muuttunut, sillä 22.6.2026 tilanne oli seuraava: Meta (-14,6 prosenttia), Tesla (-9,9 prosenttia), Microsoft (-24,0 prosenttia), Alphabet (+11,7 prosenttia), Apple (+9,2 prosenttia), Amazon (+0,8 prosenttia) ja Nvidia (+11,9 prosenttia). Mikä siis on muuttunut?
Sijoittajat ovat saaneet jo vuosien ajan nauttia indeksejä kovemmasta kurssinoususta. Suurin tekijä on ehkä se, että sijoittajat ovat kotiuttaneet voittoja mahtiseitsikon osakkeista ja sijoittaneet ne tekoälyinvestoinneille tarvittavia tavallisempia tuotteita ja palveluja tuottavien yhtiöiden osakkeisiin.
Vuoden 2026 alusta mahtiseitsikon MAGS-ETF on laskenut 2,9 prosenttia ja S&P 500 -indeksi noussut 9,1 prosenttia.
Sijoittajien raha on suuntautunut tekoälyä kehittävien yhtiöiden datakeskuksiin, puolijohteisiin ja muistipiireihin
Markkinoilla on runsaan puolen vuoden aikana tapahtunut siirtymää tekoälyä kehittävien yhtiöiden osakkeista niille palveluja ja investointikohteita rakentavien yhtiöiden osakkeisiin. Tämä ilmiö on nostanut osakekursseja USA:n S&P 500 -indeksiyhtiöiden ja Nasdaq 100 -yhtiöiden osalta.
Viikolla markkinoilla ihmeteltiin pienyhtiöindeksin Russell 2000 hyvää kuluvan vuoden kurssikehitystä. Itse asiassa sen nousu perustuu osittain 3–4 nyt jo suurehkon tekoälypuolijohteita valmistavan yrityksen osakkeiden kurssinousuun.
Etelä-Korean pörssi on noussut kuluvan vuoden alusta 94,6 prosenttia, missä on huomioitu tämän päivän 10,0 prosentin kurssiromahdus.
Viimeisten 12 kuukauden aikana Kospi-indeksi on noussut 172 prosenttia. Etelä-Korea lasketaan maailmanindekseissä edelleen kehittyvien maiden osaksi ja Kospi-indeksin nousu on nostanut Morgan Stanleyn MSCI Emerging Markets -indeksiä rajulla nousulla.
Ei siis riitä, että instituutiosijoittajat laittavat valtaosan osakesijoituksista USA:n markkinoille. Sen lisäksi pitää hakea kehittyviltä markkinoilta lisää osakepainoa sijoittamalla kehittyvien markkinoiden teknologiayhtiöihin.
Etelä-Korean kovimpia kurssiraketteja tänä vuonna ovat olleet muistipiirejä valmistava SK Hynix (+348 prosenttia) ja puolijohteita valmistava Samsung Electronics (+194 prosenttia). Etelä-Korean lisäksi monien amerikkalaisten puolijohde- tai muistipiirivalmistajien osakekurssit ovat raketoineet aina viime päiviin saakka.
Kovin kuuma on ollut muisteja valmistava SanDisk, jonka osakekurssi on kiivennyt jo 857 prosenttia. Kovia nousijoita ovat olleet myös Western Digital (+325 prosenttia), Micron (+324 prosenttia), sekä siruvalmistajat Intel (+282 prosenttia), Marvell (+262 prosenttia) ja AMD (+157 prosenttia).
Monelle piensijoittajalle tuttu Taiwan Semiconductor on noussut (+53 prosenttia).
Kaikki kelpaa tekoälyn perässäjuoksijoille
Viimeisen vuoden aikana markkinoilla on nähty myös ennennäkemätön nousu sähköyhtiöiden ja niiden infrastruktuuria rakentavien yhtiöiden osakekursseissa. Tässä muutamia nimiä erityisesti USA:n osakemarkkinoilta.
Sähköyhtiöiden osakekurssit lähtivät nousuun jo noin 1–2 vuotta sitten, kun markkinat huomasivat datakeskusten olevan sähkösyöppöjä. Datakeskuksia on rakenteilla erityisesti USA:ssa, mutta myös pienessä Suomessa on rakenteilla tai suunnitteilla kymmeniä datakeskuksia, joista suurimmat vaativat sähkötehoa noin 300–500 MW.
USA:n sähköyhtiöiden tai niille infraa toimittavien yhtiöiden kurssinousuja viimeisten 12 kuukauden aikana: GE Vernova (tunnus GEV) +125 prosenttia, Caterpillar (CAT) +179 prosenttia ja saksalainen Siemens (SIEGY) +30 prosenttia.
Helsingin pörssissä on huomattu mm. Wärtsilän dieselmoottoreiden hyvä menekki maakaasua polttoaineena käyttävissä moottoreissa. Wärtsilän osakekurssi on noussut 12 kuukauden aikana +69 prosenttia.
Fortumin osakekurssi on noussut 12 kuukauden aikana 24,3 prosenttia, huolimatta selvästä tuloslaskusta vastaavana jaksona.
Maanantaina pörssisijoittajat saivat lukea irlantilaisen betonirakentajan ja rakennusmateriaaleja toimittavan CRH:n Arcosa-yhtiön 8,5 miljardin dollarin yrityskaupasta ja osakkeen kurssinoususta 12 kuukauden aikana 23,7 prosenttia. Yhtiön toimitusjohtaja kehui erityisesti datakeskusten suuria tilausmääriä ja sen osuutta niiden rakentamisessa.
Analyytikot ennustavat, että tekoälykilpailun voittajaa ei pystytä vielä ennustamaan.
Suurimmat tekoälyn rakentajat ovat investoimassa vuosittain yli 1000 miljardia 3–5 seuraavan vuoden ajan. Pääosin investoinnit toteutetaan kassavirralla ja kassassa olevalla rahalla.
Todennäköisesti omien osakkeiden ostot tulevat näiden yhtiöiden osalta tilapäisesti vähenemään. Velkarahaa on otettu tänä vuonna markkinoilta jo yli 200 miljardia dollaria.
