Euroopan toisen vuosineljänneksen tuloskauden kokonaiskuva on ollut odotettua vahvempi. Pörssi- ja tietopalvelujätti LSEG:n tuoreen ennustekoosteen mukaan STOXX 600 -indeksin yhtiöiden tulosten arvioidaan kasvavan huhti–kesäkuussa 22,4 prosenttia vuodentakaisesta. Kyse on nopeimmasta kasvuvauhdista sitten loppuvuoden 2022.
Myös liikevaihdot paisuvat vauhdilla. Indeksin yhtiöiden yhteenlasketun liikevaihdon arvioidaan kasvaneen 12,6 prosenttia, mikä sekin on vahvin lukema neljään vuoteen.
Kasvu ei ole ollut pelkkää öljy- ja kaasurahaa, vaikka energiasektori onkin vetänyt lukuja rajusti ylöspäin. Ilman energiayhtiöitä tuloskasvuksi jää silti 11,5 prosenttia ja liikevaihdon kasvuksi 8,1 prosenttia.
Tuloksensa on 6. elokuuta mennessä julkistanut 236 indeksin yhtiötä. Niistä 58,1 prosenttia ylitti analyytikoiden tulosodotukset, kun tyypillisenä vuosineljänneksenä vastaava osuus on vuodesta 2012 laskettuna ollut 54 prosenttia. Liikevaihdoissa odotukset ylitti peräti 68,6 prosenttia raportoineista, selvästi enemmän kuin pitkän aikavälin keskiarvo.
Kenties paras mittari tuloskauden voimasta on ennusteiden raju liike. Vielä tammikuun alussa analyytikot odottivat neljännekselle noin kuuden prosentin tuloskasvua ja heinäkuun alussakin vasta 14,5:tä prosenttia.
Energia vahvin, kiinteistöala jäi jumboksi
Sektorien väliset erot ovat tällä tuloskaudella poikkeuksellisen suuret. Energiayhtiöiden tulosten arvioidaan lähes 2,4-kertaistuneen, sillä kasvua odotetaan kertyvän 135,8 prosenttia. Sektorin yhteenlaskettu tulos nousee arviolta 27,8 miljardiin euroon, kun se vuosi sitten oli 11,8 miljardia euroa.
Energiasektorin vahvan tuloskasvun taustalla on alkuvuoden geopolitiikka. Iranin konflikti ja Hormuzinsalmen liikenteen tyrehtyminen nostivat öljyn ja kaasun hinnat keväällä jyrkkään nousuun, mikä kasvatti energiayhtiöiden tuloksia mutta painoi samalla energiaa tuovan Euroopan osakekursseja.
Perusteollisuuden yhtiöiden odotetaan kasvattavan tulostaan 57,6 prosenttia. Euromääräisesti suurin tulossumma kertyy kuitenkin rahoitussektorilta, jonka ennusteiden mukainen 59,3 miljardin euron tulospotti merkitsisi 14,1 prosentin kasvua.
Etenkin pankit ovat kuuluneet tuloskauden tähtiin. Ranskalaisen BNP Paribas’n neljännestulos kasvoi kolmanneksen ja sveitsiläisen UBS:n 17 prosenttia, molemmilla kaupankäyntituottojen vetämänä. Eurooppalaispankkien alaindeksin kokonaistuotto on ollut tänä vuonna yli 24 prosenttia eli lähes tuplasti laajaa indeksiä nopeammin.
Heikoimmin ovat pärjänneet kiinteistöyhtiöt, joiden tulossumman odotetaan supistuvat 3,2 prosenttia, sekä syklinen kulutustavarasektori, jossa tulokset painuvat niukasti miinukselle.
Puola kärjessä, Suomi selvästi keskiarvon yläpuolella
Maakohtaiset erot ovat suuria. Puolalaisyhtiöiden tulosten arvioidaan kasvavan 124,4 prosenttia ja itävaltalaisten 85,7 prosenttia. Asteikon toisessa päässä irlantilaisyhtiöiden tulokset supistuvat 33,2 prosenttia ja tanskalaisten 14,1 prosenttia.
Suomalaisyhtiöt yltävät 28,7 prosentin tuloskasvuun, mikä ylittää indeksin keskiarvon. Euroopan suurista talouksista Ranska porskuttaa 47,6 prosentin kasvulla, kun taas Saksa jää 7,8 prosenttiin ja Sveitsi vaatimattomaan 3,8 prosenttiin.
Ennusteita hilataan nyt ylöspäin
Vahva tuloskausi näkyy myös analyytikoiden kynänjäljessä. Elokuun 6. päivään päättyneellä viikolla kuluvan tilikauden tulosennusteisiin tehdyistä 1 646 muutoksesta 63 prosenttia oli korotuksia. Osuus on noussut heinäkuun puolivälin 53 prosentista.
Koko vuodelle 2026 analyytikot odottavat STOXX 600 -yhtiöiltä jo 17,2 prosentin tuloskasvua ja 6,9 prosentin liikevaihdon kasvua. Myös investointipankit ovat rukanneet näkymiään, sillä esimerkiksi Deutsche Bank nosti tuoreeltaan koko vuoden osakekohtaisen tuloskasvun ennusteensa 12 prosentista 15 prosenttiin. Tulosvire on tukenut myös kursseja. STOXX 600 – indeksin kokonaistuotto on ollut noin 14 prosenttia tänä vuonna.
Sijoittajat löysivät Euroopan uudelleen
Vahva tuloskausi on kääntänyt myös kansainväliset rahavirrat. Financial Timesin mukaan eurooppalaisiin osakerahastoihin virtasi heinäkuussa nettomääräisesti uutta rahaa ensimmäistä kertaa sitten helmikuun lopun, jolloin Yhdysvaltain ja Iranin konflikti alkoi. Varainhoitojätti BlackRock kertoi Eurooppa-tuotteidensa keränneen kuukaudessa 4,4 miljardia dollaria.
”Tämä on alueen osakkeille poikkeuksellisen vahva tuloskausi”, arvioi Morgan Stanleyn Euroopan osakestrategi Marina Zavolock Financial Timesille. Hänen mukaansa tulokset ovat olleet positiivisia lähes kaikilla sektoreilla.
Kiinnostusta selittää myös halu hajauttaa. Globaalien puolijohdeosakkeiden raju myyntiaalto heinäkuussa ajoi sijoittajia etsimään markkinoita, joiden tuotot eivät ole yhtä riippuvaisia teknologia- ja tekoälyosakkeiden heilunnasta.
”Kansainväliset sijoittajat ovat alkaneet taas pitää Euroopasta, koska se on eräänlainen anti-tekoälysijoitus”, kiteytti Citin Euroopan osakestrategian johtaja Beata Manthey lehdelle. Hänen mukaansa Lähi-idän jännitteiden hellittäminen tarkoittaa, että Eurooppa on todennäköisesti välttänyt energian hintojen pahimman skenaarion.
JPMorgan Asset Managementin globaali markkinastrategi Hugh Gimber puolestaan muistutti, että jos Eurooppa todella yltää tänä vuonna noin 15 prosentin tuloskasvuun, se on erinomainen saavutus taloudelle, jonka yhtiöiden kasvukykyä sijoittajat ovat pitkään epäilleet.
Barclaysin osakestrategi Emmanuel Makonga huomautti FT:lle, että rahavirrat Eurooppaan ovat yhä alkuvuoden ennätystasojen alapuolella ja kansainvälisten sijoittajien kiinnostus on valikoivaa. Tuloskauden edetessä hajautushyödyn rinnalle on kuitenkin saatu vahvistus myös fundamenteista. ”Sijoittajat ovat innokkaita palaamaan markkinalle.”
Katse kääntyy jo loppuvuoteen
Tuloskausi ei ole vielä ohi. Ensi viikolla neljänneksen lukunsa julkistaa 29 indeksiyhtiötä, joukossa maksujätti Adyen, varustamo A.P. Møller-Maersk, energiayhtiö RWE ja tuulivoimayhtiö Vestas. Suomesta vuorossa ovat Sampo ja Mandatum.
Analyytikot odottavat kasvun jatkuvan loppuvuonna, sillä kolmannelle neljännekselle ennustetaan 16,6 prosentin ja viimeiselle neljännekselle peräti 31,3 prosentin tuloskasvua.
Puun takaa löytyy silti varjo. Kun energiavetoinen kasvupyrähdys on kierretty läpi, vertailukauden rima nousee, ja vuoden 2027 toiselle neljännekselle ennustetaan jo kahdeksan prosentin tulosten laskua.
