Jätti-investoinnit datakeskuksiin ovat hurmanneet sijoittajat, joilta tuli hieman yllättäen vastatuulta Wärtsilälle yhtiön toisen kvartaalin julkistuksen jälkeen. Yhtiön osakekurssi notkahti Helsingin pörssissä.
Datakeskukset eivät voi pyöriä ilman sähköä, jota tuottaa esimerkiksi Wärtsilän diesel tai monipolttomoottori.
Myös laivamoottoreistaan tunnetun suomalaisyhtiön osakekurssi ehti vahvistua noin 22 prosenttia viimeisen 12 kuukauden aikana – ehkä paljolti juuri data-apajien ansiosta. Kalenterivuonna 2025 Wärtsilän osakurssi nousi 77,6 prosenttia.
Mutta yhtiön osakekurssi on sitten vuoden alusta heikentynyt yli viisi prosenttia aikana, jolloin pörssipiirit loihtivat ilosanomaa datasta ja tekoälystä. Kuukaudessa osake on tippunut yli yhdeksän prosenttia.
Pudotusta voi pitää pettymyksenä siitä syystä, että sijoittajat ottivat varauksella vastaan Wärtsilän ennätystason tehtailun tilauskannassa toisella vuosikvartaalilla.
Omaisuudenhoidon pörssikonkari Hannu Angervuo alleviivaa, että datakeskusten voimaloiden ostot ja pörssikurssien tason ennustaminen vaativat nyt jopa tolkuttoman pitkää sihtiä sijoittajilta.
”Riskit koituvat sijoittajille siitä, että uusimpien Wärtsilän tilausten toimitukset ajoittuvat jopa vuosille 2030 – 2031. Ei siis ihme, jos Wärtsilän osakekurssi on heilunut normaalia enemmän kuluvan vuoden aikana”, sanoo Angervuo.
Suuret ehkä myyntilaidalla
Myös Wärtsilän ulkomaiset kilpailijat, kuten amerikkalainen GE Vernova ja saksalainen Siemens Energy myyvät myös tehdaskapasiteettiaan ajallisesti historiallisen kauas eli kolmen tai neljän vuoden päähän. Kilpailijat tuottavat kaasuturbiinivoimaloita sähkön tuotantoon.
Angervuo arvioi, että etenkin suuret sijoittajat ovat alkaneet kartoittaa voimalamoottoreiden rakentajien osakkeiden myynneillään niin sanottuja riskipreemioita, mikä liittyy datakeskusten mammuttimaisten investointien tuottoihin pitkällä aikavälillä.
Angervuon mukaan samat riskit pätevät rapakon molemmin puolin eli sijoittajat eivät pysty arvioimaan kolmen neljän vuoden horisonttiin esimerkiksi voimalakoneiden avainraaka-aineiden, kuten teräksen hintoja.
Sijoittajien varovaisuus datainfraan, kuten voimaloihin, tulee esiin myös New Yorkin pörssissä.
Turbiinivoimaloistaan ja tuulimyllyjen teknologiasta tunnetun GE Vernovan osakekurssi ehti ampaista 12 kuukauden aikajaksolla noin 49 prosentin nousuun, mutta osakekurssi on sitten viimeisen kuukauden aikana laskenut yli 14 prosenttia.
Markkina-arvioiden mukaan Wärtsilä ja GE Vernova ovat eniten voittaneet voimaloiden myyntiä datakeskuksiin. Yhtiöt eivät julkista euroissa eivätkä dollarissa datakeskusten tilausten arvoja.
Kolmanneksi kirii datakeskuskilpajuoksussa niin ikään turbiinivoimaloista ja tuulivoimasta tunnettu Siemens Energy, jonka osakekurssi on vahvistunut 45 prosenttia samalla 12 kuukauden aikajaksolla. Pudotusta on kertynyt yli 10 prosenttia viimeisen kuukauden aikana.
Myös muun muassa maasiirtokoneiden Caterpillar on ottanut rynnäkköä voimaloillaan data-apajille, minkä ansiosta osakekurssi pomppasi osaltaan 95 viimeisen 12 kuukauden aikana. Caterpillar on halventunut lähes 19 prosenttia kuukauden aikana.
Ennätykselliset tilauskertymät
It-jätit, kuten Google, Amazon, Meta ja Microsoft juoksuttavat markkina-arvioiden mukaan noin 400 miljardia dollaria vuosittain globaalisti uusiin datakeskuksiin ja lähinnä velkavivulla.
Dataturbulenssi vahvisti 82 prosenttia eli 1,6 miljardiin euroon Wärtsilän voimalapuolen eli Wärtsilän Powerin tilauskertymää huhti-kesäkuussa verrattuna edellisen vuoden vastaavaan jaksoon.
GE Vernovan voi luokitella jättiyhtiöksi voimaloissa. Yhtiö voitti 23. heinäkuuta julkistetun osavuoden mukaan uusia kaasuturbiinivoimaloiden tilauksia noin 15 miljardilla eli 134 prosenttia enemmän verrattuna edelliseen vuoteen. GE Vernovan osavuosiraportista voidaan tulkita, että myös voimalakoneiden myyntihinnat ovat menneet jopa jyrkästi yläviistoon.
Siemens Energyn tilauskertymä puolestaan pullistui yli kolmanneksen 8,8 miljardiin euroon yhtiön julkistamalla toisella vuosineljänneksellä.
Pula nostaa aina hintoja, mikä on tukenut yhtiöiden kannattavuutta toisella kvartaalilla. Yhtiöt etenevät tilauksissaan ennätyksellisellä aallonharjalla.
Wärtsilä kisaakin globaalisti voimaloissa GE Vernovan ja Siemens Energyn ohella saksalaisen Everllencen (ex-MAN Diesel) kanssa. Everllence tekee vuositasolla noin viiden miljardin euron liikevaihtoa. Yhtiö on Wärtsilän kovin kilpailija laivapuolen moottoreissa.
Pääomasijoittajatkin iskevät kiinni voimalakoneisiin. VW-konserni myy 7,9 miljardilla eurolla 51 prosenttia legendaarisesta diesel-jätistä eli Everllencestä amerikkalaiselle jättirahasto Bain Capitalille.
Jättirahasto aikoo tiedotteensa mukaan loikata Saksan voimaloilla vauhdilla datakeskusten jättijakoon.
Pudotusta mahtiseitsikossa
Angervuo arvioi, että it-jättien osakekurssien pudotus menee läpi koko datahypen aina voimaloita myöten pörssipiireissä.
”Mahtiseitsikon yhtiöiden osakekurssit ovat laskeneet 3,5 prosenttia vuodenalusta”, Angervuo lisää.
Mahtiseitsikon yhtiöistä heikoimmin ovat tänä vuonna kehittyneet Tesla (-30,4 prosenttia), Microsoft (-17 prosenttia) ja Meta (-8,8 prosenttia).
Amazonin osakekurssi on vahvistunut tänä vuonna 1,9 prosenttia, Alphabetin 5,5 prosenttia, Nvidian 4,3 prosenttia ja Applen 25 prosenttia.
”Sijoittajien olisi siten siis pitänyt siirtyä mahtiseitsikon yhtiöistä IT-infrastruktuuria toimittavien yhtiöiden, kuten voimaloiden moottoreiden valmistajien osakkeisiin. Mutta suunta näyttää siirtyvät osakkeiden myynnin puolelle”, Angervuo lisää.
