Kreate jatkaa vahvaa suorittamista. Yhtiön liikevaihto kohosi huhti–kesäkuussa 185 miljoonaan euroon vuoden takaisesta 74 miljoonasta. Kasvua kertyi 152 prosenttia, ja liikevaihto ohitti myös Factsetin kokoaman 155 miljoonan euron analyytikkoennusteen.
Vielä selvemmin ennuste ylittyi kannattavuudessa. EBITA eli liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja nousi 9,3 miljoonaan euroon 2,2 miljoonasta, kun analyytikot olivat odottaneet 5,4 miljoonaa.
Tilauskanta paisui kesäkuun loppuun mennessä 886 miljoonaan euroon vuoden takaisesta 281 miljoonasta. Ennätys syntyi poikkeuksellisesti samaan aikaan vilkkaan laskutuksen kanssa, sillä korkea liikevaihto tavallisesti pienentää tilauskantaa.
Toimitusjohtaja Timo Vikström ei vähättele muutosta. ”Olemme kasvaneet uuteen kokoluokkaan, ja muutoksen mittakaava avautuu hyvin lukujen kautta”, hän sanoo puolivuosikatsauksessa.
Kreate toisti kesäkuussa positiivisella tulosvaroituksella nostamansa tulosohjeistuksen. Yhtiö arvioi liikevaihdon yltävän tänä vuonna 600–650 miljoonaan euroon ja EBITAn 21–26 miljoonaan euroon.
Vuonna 2025 Kreaten liikevaihto oli 315 miljoonaa euroa ja EBITA 10,2 miljoonaa.
”Tämä tarkoittaa karkeasti ottaen viime vuoden lukujen tuplaamista”, Vikström sanoo.
Yhtiön mukaan ohjeistushaarukkaan yltäminen ei edellytä merkittäviä uusia hankkeita. Arvio nojaa käynnissä olevien projektien toteutumiseen ja jo kertyneeseen tilauskantaan.
Strategian painopisteet näkyvät uusissa tilauksissa
Kreate on yksi Suomen suurimmista infrarakentajista, ja sen osake on listattu Nasdaq Helsinkiin. Yhtiö toteuttaa siltoja, ratoja, teitä ja tunneleita sekä tarjoaa ratkaisuja ympäristö-, pohja- ja erikoispohjarakentamiseen.
Pari vuotta sitten yhtiö asetti strategiansa painopisteiksi kasvun Ruotsissa, raideympäristöissä ja teollisuuden hankkeissa. Toisen neljänneksen tilaukset osuvat juuri näihin.
Tilauskantaan kirjattiin neljänneksellä muun muassa Vantaan ratikan toinen toteutusvaihe ja Junatien metrosilta Helsingissä. Göteborgin Lundby-tunnelin peruskorjaus on puolestaan yhtiön mukaan sen Ruotsin-historian suurin sopimus.
Listaa täydentävät vaativaa pohja-, betoni- ja kalliorakentamista sisältävä projekti Tampereella, Taulumäen vesitorni Jyväskylässä sekä tytäryhtiö KFS Finlandin voittama Pamilon vesivoimalaitoksen patourakka.
”Tänä vuonna pääsemme ensimmäistä kertaa kunnolla näyttämään pitkäjänteisen työmme tuloksia”, Vikström sanoo. Kasvun eteen on tehty töitä pidempään.
Henkilöstön määrä kohosi kesäkuun loppuun mennessä 997:ään vuoden takaisesta 605:stä. Kasvua on vauhdittanut sekä oma rekrytointi että viime vuonna toteutettu SRV Infran yrityskauppa.
”Tulkitsimme markkinaa oikein ja ennakoimme jo tuolloin voimakkaan kysynnän kasvun”, Vikström sanoo.
Kreatelle sopiva markkina kasvaa infra-alaa nopeammin
Rakennusteollisuus RT ennakoi Suomen infrarakentamisen kasvavan kaksi prosenttia tänä vuonna ja yhden prosentin ensi vuonna. Kreate arvioi oman markkinansa kasvavan tätä selvästi ripeämmin.
”Erikoisosaamisellemme on nyt kysyntää. Olemme sekä Suomessa että Ruotsissa juuri niissä osaamistaskuissa, joissa on voimakkaat kysyntäajurit”, toimitusjohtaja kertoo.
Julkista kysyntää tukevat valtion väyläinvestointiohjelma, hallituksen lisärahoitus sotilaallisen liikkuvuuden ja maan sisäisen saavutettavuuden hankkeille sekä suurimpien kaupunkien kasvaneet infrabudjetit. Taustalla vaikuttavat myös geopoliittinen tilanne, siltojen uudistamistarve ja raitiotiehankkeet.
Yksityistä kysyntää ruokkivat datakeskukset ja teolliset investoinnit. Kreate rakentaa parhaillaan seitsemää datakeskusta.
”Erikoisosaamisellemme on nyt kysyntää. Olemme sekä Suomessa että Ruotsissa juuri niissä osaamistaskuissa, joissa on voimakkaat kysyntäajurit”, Vikström sanoo.
Ruotsissa markkinatilanne on yhtiön mukaan normaalia vahvempi ja näkymä vahvistuva. Lundby-tunnelin urakka on ensimmäisiä konkreettisia näyttöjä Ruotsin-strategiasta.
Kassavirta painui alkuvuonna pakkaselle
Vahvasta tuloksesta huolimatta operatiivinen vapaa kassavirta oli tammi–kesäkuussa 3,2 miljoonaa euroa pakkasella. Vuotta aiemmin se oli 15,3 miljoonaa euroa plussalla.
Korollinen nettovelka kasvoi 52,9 miljoonaan euroon vuoden takaisesta 19,0 miljoonasta. Omavaraisuusaste laski 21,2 prosenttiin, kun se vuosi sitten oli 31,0.
Kreate selittää kehitystä etupainoisilla kasvuinvestoinneilla ja yrityskaupan integrointikustannuksilla. Suhteessa käyttökatteeseen nettovelka pysyi maltillisena, 1,8-kertaisena.
Loppuvuoden liikevaihtoon vaikuttavat etenkin isojen hankkeiden aikataulut, jotka voivat siirtyä vuosien välillä. Seuraavan osavuosikatsauksensa Kreate julkaisee 26. lokakuuta.
