Yhdysvaltalaistutkimus kyseenalaistaa tekoälyn kyvyn antaa johdonmukaisia ja tasapuolisia talousneuvoja.
Gianni Nicolini, Brenda Cude ja Swarn Chatterjee, jotka työskentelevät Rooman Tor Vergata -yliopistossa ja Georgian yliopistossa, testasivat tutkimuksessaan seitsemää laajasti käytössä olevaa tekoälyalustaa: ChatGPT:tä, Clauden, Copilotia, DeepSeekiä, Geminiä, Meta AI:ta ja Perplexityä. Tulokset julkaistiin Journal of Financial Planning -lehdessä.
Kullekin alustalle esitettiin samat kuvitteelliset tilanteet kolmesta talouden ydinaiheesta: hätävarakassan koosta, eläkesäästöjen nostotahdista ja sijoitussalkun jakautumisesta. Kysyjän oletettua rotua ja sukupuolta vaihdeltiin toistoissa, jotta mahdollinen syrjivä vinouma tulisi näkyviin. Vastaukset analysoitiin tilastollisin menetelmin, muun muassa varianssianalyysillä.
Erot alustojen välillä osoittautuivat suuriksi hätävarakassaa koskevissa suosituksissa, ja vaihtelu oli tilastollisesti merkitsevää.
Eläkkeen nostosuositukset sen sijaan olivat yllättävän yhtenäisiä: useimmat alustat päätyivät lähelle perinteistä neljän prosentin nyrkkisääntöä.
Nykyään yhä useampi kuluttaja kääntyy tekoälyn puoleen raha-asioissaan. Pew Research Centerin keväällä 2025 tekemän kyselyn mukaan 34 prosenttia yhdysvaltalaisista aikuisista on käyttänyt ChatGPT:tä, ja alle 30-vuotiaista osuus nousee 58 prosenttiin. Käyttö on kaksinkertaistunut kahdessa vuodessa.
Intuit Credit Karman syyskuussa 2025 julkaiseman kyselyn mukaan 66 prosenttia generatiivista tekoälyä käyttäneistä amerikkalaisista on hakenut siltä myös talousneuvoja, ja nuoremmissa ikäryhmissä osuus kohoaa 82 prosenttiin.
Neuvoja myös noudatetaan käytännössä: 85 prosenttia vastaajista kertoi toimineensa saamansa suosituksen mukaan.
Seuraukset eivät silti olleet aina hyviä. Samasta kyselystä käy ilmi, että 52 prosenttia toimintaan ryhtyneistä teki tekoälyn neuvon pohjalta huonon taloudellisen päätöksen tai virheen.
Britannian valvoja varoittaa syrjinnästä ja harhaanjohtavista neuvoista
Tutkimuksen julkaisu osui lähes samaan aikaan Britannian finanssivalvoja FCA:n 6. heinäkuuta 2026 julkistaman, niin kutsutun Mills-raportin kanssa. FCA:n johtaja Sheldon Mills johti laajan selvityksen siitä, miten tekoäly muokkaa vähittäisrahoituspalveluja vuoteen 2030 mennessä.
Raportti toteaa tekoälyn voivan sekä paikata neuvonnan aukkoja että kasvattaa petos-, kyberturvallisuus- ja kuluttajahaittariskejä.
Mills nosti erikseen esiin vinoumat, syrjinnän, päätöksenteon läpinäkymättömyyden sekä harhaanjohtavat tai keksityt neuvot kuluttajien luottamusta rapauttavina tekijöinä.
Huhtikuussa 2026 tehdyssä, yli 5 000 brittiläistä kuluttajaa kattaneessa Yonder Consultingin kyselyssä viidesosa vastaajista, noin 11 miljoonaa aikuista, kertoi olevansa valmis antamaan tekoälyn tehdä taloudellisia päätöksiä itsenäisesti ennalta asetettujen tavoitteiden puitteissa. Neljännes kertoi luottavansa myös yleiskäyttöisiin kielimalleihin, kuten ChatGPT:hen tai Claudeen, talousneuvonnassa, usein tiedostamatta, ettei niiden käyttöön liity samanlaista valitusoikeutta kuin säänneltyyn neuvontaan.
Raportti ei esitä tekoälylle omaa erillistä säännöstöä. Sen sijaan se listaa seitsemän suositusta, joista yksi koskee valvonnan rajapinnan tarkistamista suhteessa yleiskäyttöisiin kielimalleihin, jotka toimivat suurelta osin FCA:n toimilupavaatimusten ulkopuolella.
”Tekoäly mullistaa rahoituspalvelut vuoteen 2030 mennessä”, Mills totesi raportin julkistuksen yhteydessä.
Sujuva vastaus ei ole tae oikeasta neuvosta
Michiganin yliopiston rahoituksen apulaisprofessori Pawan Jain arvioi tuoreessa kolumnissaan, että tekoälyn suurin riski talousneuvonnassa ei liity osaamisen puutteeseen vaan sen sujuvuuteen. Käyttäjät sekoittavat helposti kiillotetun ja itsevarman vastauksen paikkansapitävään tietoon.
Jainin mukaan tekoäly toimii hyvin arkisissa ja yleisluontoisissa kysymyksissä, kuten korkoa korolle -ilmiön selittämisessä. Harvinaisissa ja monimutkaisissa elämäntilanteissa, kuten eläkeajan tulojen ajoituspäätöksissä tai avioeron varallisuusjärjestelyissä, virheiden riski sen sijaan kasvaa, koska malleilla on niistä vähemmän opittavaa dataa.
”Itsevarmuus ei ole osaamista”, Jain kiteyttää.
Havainto ei ole pelkkää teoriaa. Pearl.comin syksyllä 2025 teettämässä, 2 000 yhdysvaltalaista aikuista kattaneessa kyselyssä 19 prosenttia kertoi menettäneensä yli 100 dollaria seurattuaan tekoälyn talousneuvoa. Z-sukupolven sijoittajien keskuudessa osuus nousi 27 prosenttiin.
FCA on kertonut julkaisevansa myöhemmin tänä vuonna erillisen katsauksen tekoälyn hyvistä ja huonoista käytännöistä rahoitusalalla. Se pohjautuu suoraan yhtiöiden kanssa käytyyn vuoropuheluun siitä, missä tekoälyn käyttö on toiminut ja missä ei.
Lue myös tämä: Onko tekoäly ihmistä parempi sijoittaja? Tilastotiede kertoo, miksi vastausta ei saada vuosikymmeniin
