Kehittyviin markkinoihin on pitkään liitetty mielikuva kovemmasta kasvusta, korkeammasta riskistä, hauraammista talouksista ja voimakkaammasta suhdanneherkkyydestä. Kehittyviä markkinoita on pidetty hyödyllisenä sijoituskohteena silloin, kun maailman talouskasvu on kiihtynyt, mutta vältettävänä omaisuusluokkana riskinottohalukkuuden vähetessä.
Tämä käsitys kehittyvistä markkinoista alkaa olla aikansa elänyt.
Kehittyvät markkinat -omaisuusluokka on muuttunut, samoin kuin makrotaloudellinen toimintaympäristö. Nykyisessä maailmanlaajuisessa epävarmuuden ajassa monilla kehittyvien markkinoiden mailla on aiempaa vahvempi talous, uskottavampi keskuspankki ja terveempi valtiontalouden rahoitus kuin monet sijoittajat tuntuvat ajattelevan.
Tämä ei tee kehittyvistä markkinoista immuuneja häiriöille, mutta käsitys kehittyvistä markkinoista hauraina markkinoina alkaa olla aikansa elänyt.
Kehittyville markkinoille sijoittaminen ei enää tarkoita huonosti johdettuja valtion pankkeja, tavanomaisia kulutustavarayhtiöitä ja raaka-aineyrityksiä, jotka odottavat Kiinan seuraavaa elvytyssykliä.
Nykyisin omaisuusluokkaan kuuluu yhtiöitä, jotka ovat keskeisessä asemassa ratkaisemassa maailman suurimpia taloudellisia pullonkauloja: laskentatehoa, muistipiirejä, akkuja, sähköntuotantoa, kriittisiä metalleja, digitaalista infrastruktuuria ja kehittynyttä valmistusta.
Tällä on merkitystä, sillä nykyhetkeä eivät määritä vain Yhdysvaltain politiikan ailahtelevaisuus, heikentynyt dollari tai muuttuva geopoliittinen toimintaympäristö.
Nämä tekijät voivat nostaa kehittyvät markkinat jälleen sijoittajien huomion kohteeksi. Varsinainen sijoitusperuste on kuitenkin kestävämpi: monien kehittyvien talouksien vahvistunut makrotaloudellinen vakaus sekä kehittyvien markkinoiden yritysten pitkän aikavälin kasvupotentiaali, jota niiden nykyiset arvostustasot eivät mielestämme vielä heijasta.
Sijoittajat tarvitsevatkin uuden näkökulman.
Yksinkertaisimmin ilmaistuna sijoitusmahdollisuus perustuu siihen, että kehittyvien markkinoiden yritykset ovat keskeisessä asemassa ratkaisemassa kahta maailman suurimmista pullonkauloista: laitteistojen ja resurssien niukkuutta.
Pullonkaulojen taloustiede
Aloitetaan Aasiasta. Taiwan ja Etelä-Korea muodostavat puolijohdeteollisuuden ytimen.
TSMC ei ole kehittyvien markkinoiden vastine sopimusvalmistajalle – se on tärkein sopimusvalmistaja.
Samsung Electronics ja SK Hynix eivät puolestaan valmista vain tavanomaisia muistipiirejä, vaan niistä on tulossa strategisia toimittajia maailmalle, joka ei kykene rakentamaan tekoälyinfrastruktuuria riittävän nopeasti. Näiden kahden yhtiön odotetaan tuottavan ensi vuonna enemmän liikevoittoa kuin minkään muun yrityksen maailmassa.
Tekoälyn fyysinen infrastruktuuri rakentuu pitkälti Aasiassa, mutta niukkuus ei rajoitu pelkästään laskentatehoon. Niukkuutta mitataan myös megawateissa ja tonneissa.
Datakeskukset tarvitsevat sähköä. Sähköistyminen tarvitsee kuparia. Infrastruktuuri tarvitsee terästä.
Myös kehittyvät taloudet itse tarvitsevat yhä enemmän energiaa kehittyessään. Missä sijaitsevat näiden resurssien parhaat, edullisimmat ja tehokkaimmat tuottajat? Suurelta osin kehittyvillä markkinoilla.
Tämä on pullonkaulojen taloustiedettä. Kehittyvät markkinat eivät enää ole vain maailmantalouden kasvun johdannainen. Monissa tapauksissa ne hallitsevat niitä fyysisiä tuotantopanoksia, joita maailma tarvitsee kasvun jatkumiseksi, ja näyttävät samalla kehityksen suunnan.
Valokeilan ulkopuolella
Tällä hetkellä kehittyvillä markkinoilla valokeila on kirkas mutta kapea, ja se kohdistuu pääasiassa Taiwaniin, Etelä-Koreaan sekä tekoälylaitteistojen arvoketjuun. Tämä ei kuitenkaan ole koko tarina.
Monilla suurilla kehittyvillä talouksilla on omat kotimaiset kasvumoottorinsa, jotka eivät ole riippuvaisia Yhdysvaltain tekoälyinvestointien kasvusta.
Kiina on tästä ilmeisin esimerkki. Sillä on juuri niitä ominaisuuksia, joita sijoittajat arvostavat muuallakin: runsaasti insinööriosaamista, vahva valmistavan teollisuuden kilpailuetu, johtava asema vihreässä teknologiassa, kehittyneet kuluttaja-alustat sekä oma maailmanlaajuisesti kilpailukykyinen tekoälyekosysteeminsä.
Nämä vahvuudet on rakennettu sirurajoitteiden ja tullipaineiden keskellä, mikä on samalla vauhdittanut innovointia.
Laajempi kotimainen kasvutarina näkyy myös muualla kehittyvillä markkinoilla eikä perustu pelkästään Yhdysvaltain tekoälyinvestointeihin. Intian rahoituspalveluiden laajeneminen, digitaalinen infrastruktuuri ja kotitalouksien tulojen kasvu ovat edelleen vahvoja pitkän aikavälin ajureita.
Latinalaisessa Amerikassa verkkokaupan osuus on edelleen selvästi Yhdysvaltoja alhaisempi, mutta kasvaa tasaisesti. MercadoLibren kaltaiset yritykset rakentavat kaupankäynnin, logistiikan ja maksamisen infrastruktuuria alueelle, jossa markkinapotentiaalia on vielä runsaasti hyödyntämättä.
Kaakkois-Aasiassa puolestaan yhdistyvät suotuisa väestökehitys, kaupungistuminen ja tuotantoketjujen hajautuminen. Osa kehittyvien markkinoiden yrityksistä kasvaa maailmanlaajuisiksi markkinajohtajiksi.
Toisista tulee omien markkinoidensa voittajia maissa, jotka ovat vasta modernisaationsa alkuvaiheessa. Molemmat voivat tarjota houkuttelevia sijoitusmahdollisuuksia.
Kaksinkertainen kasvu, arvostukset puolessa
Viime vuoden vahvasta kehityksestä ja huomattavasti parantuneista tuotoista huolimatta sijoitukset kehittyville markkinoille ovat edelleen vähäisiä.
Monien sijoittajien ajattelua ohjaavat yhä vanhat tarinat: Kiinan kiinteistökriisi, paikallisten valuuttojen heilahtelut, geopoliittiset riskit, Yhdysvaltain osakemarkkinoiden vuosia jatkunut ylivoima sekä vanha käsitys kehittyvistä markkinoista hauraina talouksina.
Samaan aikaan MSCI Emerging Markets -indeksin yhtiöiden tuloskasvun ennustetaan olevan ensi vuonna lähes kaksinkertainen verrattuna MSCI USA -indeksiin, vaikka niiden ennakoiva P/E-luku on noin puolet Yhdysvaltain markkinoiden vastaavasta.
Yksinkertaistettuna: kaksinkertainen kasvu puoleen hintaan.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että sijoittajien tulisi ostaa kehittyviä markkinoita harkitsematta. Ne eivät ole omaisuusluokka mukavuudenhaluiselle sijoittajalle, vaan niille, jotka etsivät pitkän aikavälin mahdollisuuksia.
Koska kehittyvät taloudet ovat eri kehitysvaiheessa kuin kehittyneet markkinat, monet kehittyneillä markkinoilla toimivat sijoittamisen lainalaisuudet eivät välttämättä päde niihin. Kehittyville markkinoille sijoittaminen vaatii erityisosaamista.
Sijoittajan tarvitsee huolellisesti valita salkku, jossa on yhtiöitä, jotka voivat menestyä hyvin erilaisista syistä – ja pitkällä aikavälillä.
Mielestämme juuri tässä omaisuusluokassa aktiivinen salkunhoito on kaikkein tärkeintä. Kehittyvät markkinat ovat siirtyneet lupauksista näyttöihin. Markkinat hinnoittelevat suuren osan näistä näytöistä edelleen väliaikaisiksi. Juuri siinä piilee sijoitusmahdollisuus.
Qian Zhang on varainhoitoyhtiö Baillie Giffordin sijoitusasiantuntija.
