Suomessa sähkön hinta määräytyy pohjoismaisessa sähköpörssissä tuntikohtaisesti kysynnän ja tarjonnan mukaan. Kun tuotantoa on runsaasti suhteessa kulutukseen, hinta laskee nopeasti; kun tarjonta niukkenee, markkina reagoi yhtä nopeasti ylöspäin.
Kesä on totuttu mieltämään halvan sähkön kaudeksi. Lämmitystarve häviää, kulutus laskee ja aurinkopaneelit tuottavat aiempaa enemmän sähköä. Tänä vuonna kehitys on kuitenkin kulkenut toiseen suuntaan.
Vuotta aiemmin, kesäkuussa 2025, sähkö maksoi Suomessa keskimäärin 2,3 senttiä kilowattitunnilta, alle puolet nykyisestä hinnasta.
Suuri vaihtelu ei ole pörssisähkön historiassa poikkeuksellista. Vuosina 2019–2025 kesäkuukausien keskihinta on liikkunut Suomessa 2,70 ja 24,21 sentin välillä kilowattitunnilta, mikä kertoo markkinan herkkyydestä sääolosuhteille ja tuotantotilanteelle.
Halpa kesäsähkö ei ole mikään itsestäänselvyys. Vattenfallin sähkömarkkina-asiantuntija Peter Strandberg kuvailee kesän hintalogiikkaa yksinkertaiseksi mutta hauraaksi: kulutus on pienempää eikä lämmitystä tarvita, mutta tilanne voi kiristyä nopeasti, jos samaan aikaan tuulee vähän, vesivoimaa on niukasti käytettävissä, siirtoyhteyksissä on häiriöitä tai voimalaitoksia on huollossa.
”Halpa hinta ei kuitenkaan ole mikään luonnonlaki”, Strandberg toteaa.
Ydinvoiman huoltoseisokit ja heikko vesitilanne kiristivät markkinaa
Kesäkuun lopussa Ruotsissa oli useita ydinvoimayksiköitä huollossa tai osateholla. Tilanne heijastui suoraan myös Suomen pörssisähkön hintaan, sillä Suomen ja Ruotsin sähkömarkkinat ovat vahvasti kytkeytyneet toisiinsa siirtoyhteyksien kautta.
Myös vesivoiman tilanne on tänä vuonna poikkeuksellisen heikko. Pohjoismainen hydrologinen tase, joka kuvaa vesivarantojen poikkeamaa pitkän aikavälin keskiarvosta, oli kesä-heinäkuun vaihteessa -15,8. Vesivoiman niukkuus vähentää sähköjärjestelmän joustavuutta ja tekee markkinasta herkemmän muille häiriöille.
Lämmin ja aurinkoinen korkeapainesää on monelle lomalaiselle unelmasää, mutta sähkömarkkinoiden kannalta tilanne on toinen. Tyyni ilma hidastaa maatuulivoiman tuotantoa juuri silloin, kun tehoa kaivattaisiin eniten, ja helle puolestaan lisää jäähdytyksen kuluttamaa sähköä.
Siirtoyhteyksien häiriöt tai kapasiteettirajoitukset Suomen ja naapurimaiden välillä voivat sekin nostaa hintaa nopeasti. Suomi on tuulettomina ja niukkoina hetkinä riippuvainen tuontisähköstä, joten pienikin häiriö rajapinnassa näkyy heti tuntihinnoissa.
Sähkö on silti Suomessa Euroopan edullisimpia
Strandberg muistuttaa, että kokonaisuutena sähkö on Suomessa edelleen erittäin edullista. Viime vuonna Suomen sähkö oli Euroopan halvinta.
Paras neuvo pörssisähköasiakkaalle on Strandbergin mukaan sama läpi vuoden.
”Pörssisähkön suhteen paras neuvo on sama kesät talvet: älä katso vuodenaikaa, vaan katso seuraavan päivän tuntihintoja ja ajoita suurempi kulutus edullisille tunneille. Ajoittaminen kannattaa etenkin, jos kotona on isoja sähkönkulutuskohteita kuten sähköauton lataus, lämminvesivaraaja, jäähdytys tai mökin sähkölaitteet”.
”Usein kulutusta voi siirtää halvemmille tunneille ilman suurta vaivaa”, vinkkaa Strandberg.
Kesän sähkön hinta voi yllättää neljästä syystä. Niitä ovat ydinvoiman huoltoseisokit, vähäinen tuulisuus, heikko vesivoimatilanne ja rajoitteet siirtoyhteyksissä,
