Maailmantalouden inflaatioriski on noussut jälleen sijoittajien huolenaiheeksi. Brent-öljyn hinta kävi torstaina yli 100 dollarissa tynnyriltä ensimmäistä kertaa kahteen kuukauteen, kun Lähi-idän konfliktin laajeneminen lisäsi pelkoja energiatoimitusten häiriintymisestä. Perjantaina hinta laski noin 98 dollariin, mutta on edelleen yli 10 prosenttia viikon takaista korkeammalla.
Energian lisäksi hintapaineita kasvattavat Yhdysvaltojen uudet tuontitullit. Presidentti Donald Trumpin hallinto määräsi 60 kauppakumppanille 10–12,5 prosentin tullit, jotka kattavat lähes koko Yhdysvaltojen tavaratuonnin. Hallinto perustelee toimia pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden torjumisella.
Samaan aikaan tekoälybuumi imee valtavia määriä pääomaa, sähköä, datakeskuskapasiteettia ja puolijohteita. Tämä tukee investointeja ja talouskasvua, mutta voi myös pitää tuotantopanosten hinnat korkealla.
Kolmen samanaikaisen paineen vaikutus näkyy jo markkinoilla. Pitkien valtionlainojen korot ovat nousseet jyrkästi, ja Yhdysvaltojen 30-vuotisen valtionlainan korko on korkeimmalla tasolla sitten vuoden 2007. Britanniassa 10-vuotisen valtionlainan korko on niin ikään viiden prosentin yläpuolella.
Osakemarkkinoilla tunnelma on viilentynyt erityisesti teknologiaosakkeissa. S&P 500 -indeksi on perjantaina matkalla toiseen peräkkäiseen miinusmerkkiseen viikkoon.
Öljy voi kasvattaa hintapaineita nopeasti
Öljyn kallistuminen vaikuttaa talouteen nopeammin kuin monet muut kustannussokit. Polttoaineiden hinnat nousevat, minkä lisäksi kuljetusten, muovien, kemikaalien ja lukuisten teollisten välituotteiden kustannukset kasvavat.
Tällä kertaa huoli liittyy erityisesti Hormuzinsalmen ja Punaisenmeren liikenteeseen. Iranin tukemien huthikapinallisten iskut Saudi-Arabian öljytankkereihin ovat lisänneet epävarmuutta Bab el-Mandebin salmessa, joka yhdistää Punaisenmeren Adeninlahteen. Myös Hormuzinsalmen liikenteeseen kohdistuu edelleen uhkia.
Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde varoitti torstaina, ettei energiasokin koko vaikutus inflaatioon ole vielä ehtinyt näkyä. Mitä pidempään energia pysyy kalliina, sitä suurempi on riski, että kustannukset siirtyvät laajemmin tavaroiden ja palveluiden hintoihin. EKP piti ohjauskorot ennallaan tämän viikon kokouksessaan. Talletuskorko säilyi 2,25 prosentissa.
Tilanne ei silti ole yrityksille yksinkertainen. EKP:n yrityskyselyn mukaan monet euroalueen yhtiöt eivät ole pystyneet siirtämään korkeampia kustannuksia täysimääräisesti kuluttajahintoihin. Jos kysyntä pysyy vaisuna, energiasokki voi näkyä inflaation lisäksi yritysten katteiden heikkenemisenä.
PGIMin Euroopan pääekonomisti Katharine Neiss arvioi Bloombergille, että geopoliittiset tapahtumat voivat muuttaa talouden näkymiä hyvin nopeasti. Hänen mukaansa negatiivinen tarjontasokki pitää keskuspankkien rahapolitiikan todennäköisesti kireään suuntaan kallistuneena.
Trump rakentaa tullimuuria uudelleen
Yhdysvaltojen uudet tullit korvaavat väliaikaisen 10 prosentin yleisen tuontitullin, jonka voimassaolo päättyy. Aiempi tullijärjestelmä oli joutunut vastatuuleen sen jälkeen, kun maan korkein oikeus torjui hätätilalakiin perustuneet laajat vastavuoroiset tullit.
Uudet maksut on asetettu vuoden 1974 kauppalain nojalla. Niiden taso on useimmille maille joko 10 tai 12,5 prosenttia. Järjestelmään sisältyy poikkeuksia muun muassa öljylle, kaasulle, lannoitteille ja tietyille elintarvikkeille.
Tullit voivat nostaa yhdysvaltalaisten yritysten hankintakustannuksia ja vähitellen myös kuluttajahintoja. Vaikutuksen suuruus riippuu kuitenkin siitä, kuinka paljon kustannuksista jää maahantuojien katteisiin ja kuinka suuri osa siirtyy asiakkaille.
Tekoälybuumi ei ole vain osakemarkkinatarina
Tekoälyinvestointien mittakaava näkyy nyt koko taloudessa. Alphabet nosti vuoden 2026 investointiennusteensa 195–205 miljardiin dollariin aiemmasta 180–190 miljardista dollarista. Yhtiö perusteli korotusta sillä, että sen on rakennettava kapasiteettia odotettua nopeammin kasvavan kysynnän tyydyttämiseksi.
Investoinnit kohdistuvat etenkin datakeskuksiin, palvelimiin, verkkolaitteisiin ja tekoälypiireihin. Ne tukevat rakennusalaa ja teknologiasektoria, mutta lisäävät samalla sähkön, metallien, muistipiirien ja muun laitteiston kysyntää.
Pullonkaulat ovat jo siirtyneet kuluttajahintoihin. Apple korotti kesäkuussa Mac-tietokoneiden, iPadien ja eräiden muiden laitteiden hintoja muistipiirien ja tallennuskomponenttien poikkeuksellisen niukkuuden vuoksi. Taustalla on datakeskusten nopeasti kasvava komponenttikysyntä.
Goldman Sachsin valuutta- ja kehittyvien markkinoiden strategi Kamakshya Trivedi arvioi Bloomberg Televisionin haastattelussa energian kallistumisen ja tekoälyinvestointien olevan tällä hetkellä uusia tulleja merkittävämpiä inflaatioriskejä. Hänen mukaansa öljymarkkinoiden hintasysäystä on seurattava välittömästi, kun taas tekoälyinvestointien vaikutus voi muodostua pidempikestoiseksi.
Keskuspankkien liikkumatila kapenee
Yhdysvaltain keskuspankki kokoontuu 28–29. heinäkuuta. Fedin kesäkuun kokouspöytäkirjassa energiakustannukset, muut tuotantopanokset ja tekoälyinvestointien vaikutukset tunnistettiin jo inflaationäkymiä nostaviksi tekijöiksi. Tuore öljyn hinnannousu ja uudet tullit tekevät rahapoliittisesta arviosta aiempaa vaikeamman.
Englannin keskuspankki julkistaa päätöksensä 30. heinäkuuta. Sen ohjauskorko on nyt 3,75 prosenttia ja kuluttajahintainflaatio 2,6 prosenttia, joten nopea energian kallistuminen voi vaikeuttaa paluuta kahden prosentin tavoitteeseen.
Myös Japanin keskuspankki joutuu tasapainoilemaan hintapaineiden ja talouskasvun välillä. Japanin pohjainflaatio kiihtyi kesäkuussa 1,6 prosenttiin oltuaan toukokuussa 1,4 prosenttia.
Vielä vähän aikaa sitten sijoittajat pohtivat, kuinka nopeasti korkoja voitaisiin laskea. Nyt keskeiseksi kysymykseksi on noussut, joudutaanko rahapolitiikkaa kiristämään tilanteessa, jossa korkeat rahoituskustannukset ja geopoliittinen epävarmuus alkavat rasittaa talouskasvua.
