Raakaöljyn maailmanmarkkinahinta on painumassa toukokuussa jyrkimpään kuukausilaskuunsa sitten vuoden 2020. Laskun syynä on kasvanut luottamus siihen, että Yhdysvallat ja Iran pääsevät sopuun, joka avaisi maailmankaupan kannalta elintärkeän Hormuzinsalmen uudelleen.
Brent-raakaöljyn hinta on sulanut toukokuun aikana lähes viidenneksellä. Lasku on ollut tasaista parin viime viikon aikana, sitä mukaa kun viitteitä lähestyvästä sovusta on tihkunut markkinoille.
Perjantaina barreli kävi kauppaa noin kahden prosentin laskussa, hieman alle 92 dollarissa. Hinta oli matalin noin kuuteen viikkoon.
Liike seurasi uutista siitä, että osapuolet olisivat alustavasti sopineet tulitauon jatkamisesta 60 päivällä ja salmen liikenteen rajoitusten purkamisesta. Lähteiden mukaan ehdotetun mallin mukaan Iran raivaisi salmesta kaikki miinat 30 päivän kuluessa.
Sopimusta ei kuitenkaan ole sinetöity. Presidentti Donald Trump ei ole vielä hyväksynyt ehdotettuja ehtoja, ja varapresidentti JD Vance muistutti, että on yhä epävarmaa, syntyykö sopu lainkaan ja milloin.
Markkinoilla seurataan nyt yhtä asiaa ylitse muiden: liikkuvatko laivat. Niin kauan kuin tankkerit eivät kulje salmen läpi, hinnanlaskua pidetään hauraana.
Sodasta kallis öljyshokki
Hormuzinsalmen kautta kulkee tavallisesti noin viidennes maailman öljystä ja nesteytetystä maakaasusta. Sen sulkeutuminen on yksi alkuvuoden suurimmista hintapaineista energiamarkkinoilla.
Konflikti Yhdysvaltojen ja Iranin välillä kärjistyi alkuvuonna. Iran uhkasi avata tulen aluksia kohti, mikä käytännössä pysäytti liikenteen salmessa. Yhdysvallat puolestaan asetti oman merisaartonsa estääkseen alusten kulun Iranin satamiin ja niistä pois.
Sodan alkukuukausina öljyn hinta nousi noin 50 prosenttia. Vaikka hinta on sittemmin valunut alas, se on yhä selvästi sotaa edeltäneen tason yläpuolella.
Lasku ei myöskään ole tae nopeasta hinnan normalisoitumisesta.
Chevronin toimitusjohtaja Mike Wirth arvioi, että öljyn hinta nousee todennäköisesti seuraavan parin kuukauden aikana, kun varastot hupenevat sodan seurauksena.
Wirth puhui sijoituspankki Bernsteinin järjestämässä tilaisuudessa torstaina. Hänen mukaansa markkinan iskunvaimentimet ovat kuluneet vähiin, eikä kyky sulattaa epätasapainoa ole enää lähelläkään lähtötilannetta.
Tästä seuraa, että hintapaineet siirtyvät aiempaa suoremmin fyysisiin hintoihin. Wirth ennakoi lisää nousupainetta etenkin kesäkuussa ja heinäkuussa.
Konfliktin arvioidaan poistaneen markkinoilta noin 12–13 miljoonaa barrelia öljyä päivässä. Se on poikkeuksellisen suuri vaje historiallisessa vertailussa.
Wirthin mukaan hinnat eivät nousseet niin paljon kuin moni odotti, koska varastot olivat ennen sodan syttymistä tavanomaista suuremmat. Lisäpuskuria toivat Yhdysvaltojen strategisten varastojen purut sekä pakotteiden alaisen öljyn virrat Iranista, Venäjältä ja Venezuelasta. Nyt nämä varastot hupenevat.
Wirth ei ole huolineen yksin. Arabiemiirikuntien valtiollisen öljy-yhtiön Adnocin toimitusjohtaja Sultan al-Jaber varoitti, että täydet öljyvirrat Hormuzinsalmen läpi tuskin palaavat ennen ensi vuotta, vaikka konflikti ratkeaisi.
Al-Jaberin arvion mukaan kestäisi vähintään neljä kuukautta päästä takaisin 80 prosenttiin sotaa edeltäneistä virroista. Täysiä virtoja ei nähtäisi ennen vuoden 2027 ensimmäistä tai jopa toista neljännestä.
Wirth nosti esiin myös pidemmän aikavälin seurauksen. Energiakriisi pakottaa hallitukset keskittymään eräänlaiseen vakuutukseen eli öljyvarastojen kasvattamiseen, jotta ne pärjäisivät paremmin shokkien, kuten pandemian tai sotien, yli.
Varastojen täydentäminen lisäisi kuitenkin kysyntää ja loisi siten lisäpainetta hintaan. Samaan suuntaan vaikuttaa Lähi-idän vaurioituneen infrastruktuurin korjaaminen, jonka hintalapuksi Wirth arvioi kymmeniä miljardeja dollareita.
Hän myönsi myös vastavoiman. Jos kriisi pitkittyy ja talous painuu hidastumiseen tai taantumaan, kysynnän heikkeneminen voi osaltaan hillitä hintojen nousua.
”Vain osittainen avaaminen”
Asiantuntijat suhtautuvat siis varauksella siihen, että salmen avaaminen yksin riittäisi painamaan energian hinnat nopeasti takaisin sotaa edeltäneelle tasolle.
International Capital Markets Associationin vanhempi neuvonantaja Bob Parker arvioi CNBC:lle, että öljyn hinta pysyttelee todennäköisesti 90 ja 100 dollarin välissä ainakin lähikuukaudet, kunnes kestävästä rauhasta saadaan selvyyttä.
Parkerin mukaan sijoittajien epäluulo neuvotteluja kohtaan on väistämätöntä. Hän huomautti myös, että vaikka salmi avattaisiin, avaaminen jäisi luultavasti vain osittaiseksi.
Taustalla painavat Persianlahden alueen merkittävät vauriot. Jalostamot ja putkistot ovat kärsineet sodassa, ja tankkeriliikenteen turvallisuushaasteet sekä ehtyneet varastot hidastavat paluuta normaaliin.
Korkomarkkinat hinnoittelevat shokkia pois
Öljyn halpeneminen on heijastunut suoraan keskuspankkiodotuksiin. Kun energian hinta laskee, myös pahimmat stagflaatiopelot lievenevät.
Alkuvuonna tilanne oli päinvastainen. Öljyshokin keskellä markkinat alkoivat poikkeuksellisesti hinnoitella koronnostoja, vaikka Federal Reserve oli pitänyt ohjauskorkonsa ennallaan 3,50–3,75 prosentin haarukassa.
Maaliskuun lopulla markkinat antoivat ensi kertaa yli 50 prosentin todennäköisyyden sille, että keskuspankki nostaisi korkoa vuoden 2026 loppuun mennessä. Kyse oli merkittävästä käänteestä odotuksissa.
Myös euroalueella ja muualla odotettiin tiukennuksia. Yhdysvaltain keskuspankin pöytäkirjojen mukaan useiden keskuspankkien, kuten Euroopan keskuspankin, Kanadan keskuspankin ja Sveitsin keskuspankin, odotettiin nostavan korkoja maltillisesti energian hintapaineiden vuoksi.
Öljyn viimeaikainen lasku on kääntänyt tätä asetelmaa. Mikäli salmi avautuu, pahin inflaatioskenaario voidaan välttää.
Skeptisyys jää elämään
Sopimuksen viimeistelemättömyys pitää yllä varovaisuutta. Lyhyemmän juoksuajan öljyfutuurit ovat reagoineet sovun merkkeihin selvästi voimakkaammin kuin pidemmälle ulottuvat sopimukset.
Pienet liikkeet pitkän juoksuajan hinnoissa kertovat markkinoiden epäluulosta. Samalla niissä heijastuu käsitys siitä, että pidemmän aikavälin tarjonnalle on jo ehtinyt tapahtua vahinkoa.
Jatkuva edestakaisin polkeminen neuvotteluissa on saanut osan kaupankävijöistä irtautumaan öljypositioistaan kokonaan. Konkreettisia merkkejä muutoksesta odotetaan, ennen kuin suuntaan uskalletaan luottaa.
