Saksalaisten yritysten luottamus talouteen heikkeni huhtikuussa selvästi ennakoitua voimakkaammin. Lähi-idän kärjistynyt sotatilanne ja energian hintojen nousu painavat Euroopan suurinta kansantaloutta yhä syvemmälle epävarmuuteen.
Ifo-instituutin yritysilmapiiriä mittaava indeksi laski huhtikuussa 84,4 pisteeseen maaliskuun tarkistetusta 86,3 pisteen lukemasta. Lukema jäi alle ekonomistien 85,5 pisteen ennusteen ja oli matalin sitten syksyn 2022, jolloin korkea inflaatio heikensi yritysten liiketoimintaa.
Jyrkin pudotus nähtiin yritysten tulevaisuudenodotuksissa. Odotusindeksi tipahti 83,3 pisteeseen edellisen kuukauden 85,9 pisteestä, mikä oli pehmein lukema sitten elokuun 2023.
Ifon pääjohtaja Clemens Fuest ei säästellyt sanojaan kommentoidessaan tuloksia. Hänen mukaansa Iranin kriisi iskee Saksan talouteen rajusti, ja yritykset ovat huomattavasti pessimistisempiä tulevien kuukausien näkymistä.
Fuest varoitti Bloomberg Televisionin haastattelussa, että talous saattaa hyvinkin ajautua pysähdykseen. Taantumasta hän ei vielä puhuisi, mutta jatko riippuu pitkälti Persianlahden konfliktin etenemisestä.
Fuest kuvasi tilannetta oppikirjamaiseksi esimerkiksi stagflaatiosta, johon hallitukset pystyvät vastaamaan vain heikosti. Inflaatio kiihtyy samalla, kun talouden veto hiipuu.
Synkkiä lukemia Saksasta on kertynyt myös muualta. S&P Globalin ostopäällikköindeksi osoitti yksityisen sektorin toiminnan supistuneen yllättäen huhtikuussa, ensimmäistä kertaa lähes vuoteen.
Hallitus puolitti kasvuennusteensa
Saksan hallitus joutui leikkaamaan kasvuennustettaan rajusti Lähi-idän sodan takia. Bruttokansantuotteen odotetaan kasvavan tänä vuonna enää 0,5 prosenttia, kun tammikuussa arvio oli yksi prosentti. Myös vuoden 2027 ennuste laskettiin 0,9 prosenttiin aiemmasta 1,3 prosentista.
Pettymys on sitäkin suurempi, koska odotukset tälle vuodelle olivat poikkeuksellisen korkealla. Liittokansleri Friedrich Merzin hallituksen oli määrä elvyttää pitkään takkuillut talous sadoilla miljardeilla euroilla, jotka suunnataan infrastruktuuriin ja puolustukseen.
Öljyn ja maakaasun hinnat ovat sodan seurauksena nousseet voimakkaasti. Tämä on heikentänyt saksalaisen teollisuuden kustannuskilpailukykyä.
Hormuzinsalmen sulku on katkaissut noin viidenneksen maailman öljykuljetuksista. Kansainvälinen energiajärjestö IEA on kuvannut tilannetta historian suurimmaksi tarjontahäiriöksi öljymarkkinoilla.
Merz pyrkii vaimentamaan polttoainepiikkiä
Merzin hallitus julkisti 13. huhtikuuta 1,6 miljardin euron paketin polttoainehintojen paineen helpottamiseksi. Dieselin ja bensiinin energiaveroa alennettiin kahden kuukauden ajaksi noin 17 sentillä litralta.
Samassa yhteydessä työnantajille annettiin mahdollisuus maksaa työntekijöilleen jopa 1 000 euron verovapaa kertaluonteinen bonus inflaation paineiden lieventämiseksi. Tukitoimet rahoitetaan osin korottamalla tupakkaveroa.
Paineet lisätoimien puolesta kasvavat. Commerzbankin pääekonomisti Jörg Krämer arvioi, että kasvu jää tänä vuonna merkittävät 0,4 prosenttiyksikköä heikommaksi siinäkin tapauksessa, että Hormuzinsalmi avautuisi uudelleen toukokuun lopussa.
Talousministeri Katherina Reiche on myöntänyt, että Saksa tarvitsee syvällisiä rakenteellisia uudistuksia terveydenhuoltoon, eläkejärjestelmään ja byrokratian purkamiseen. Elinkeinoelämä on arvostellut Merzin koalitiota uudistusten hitaasta tahdista.
EKP punnitsee haukkamaista taukoa
Energiashokki sysää inflaation nousu-uralle koko euroalueella, mikä kiristää Euroopan keskuspankin asemaa entisestään. Euroalueen vuosi-inflaatio kiihtyi maaliskuussa 2,6 prosenttiin helmikuun 1,9 prosentista, ja sähkön sekä polttoaineiden hintapaineet olivat nousun taustalla.
Sijoittajat tulkitsevat Lagarden viestin tueksi niin sanotulle haukkamaiselle tauolle. Ensi viikon kokouksessa korkoliikkeitä ei odoteta, vaan huomio siirtyy kesäkuuhun.
Keskuspankki nosti maaliskuussa inflaatioennustettaan tuntuvasti. Perusuran mukaan kokonaisinflaatio on 2,6 prosenttia vuonna 2026, 2,0 prosenttia vuonna 2027 ja 2,1 prosenttia vuonna 2028. Talouskasvun arvioidaan jäävän tänä vuonna vain 0,9 prosenttiin.
Bundesbankin Nagel hillitsee puheita stagflaatiosta
Bundesbankin pääjohtaja näki tilanteen Fuestia valoisampana. Joachim Nagel painotti 15. huhtikuuta Washingtonissa IMF:n kevätkokouksen yhteydessä antamassaan Bloombergin haastattelussa, että Hormuzinsalmen tilanne on koronpäätösten keskeisin kiintopiste. Kaksi viikkoa voi tuoda paljon uutta tietoa, Nagel muistutti ja kuvasi kriittistä merireittiä maailmantalouden akilleenkantapääksi.
Kahta päivää myöhemmin 17. huhtikuuta pääjohtaja tarkensi kantaansa Econostreamille antamassaan haastattelussa. Nagelin mukaan EKP:n neuvoston on pidettävä kaikki vaihtoehdot auki myös huhtikuussa, sillä Lähi-idän sodan alusta lähtien tilanne on voinut muuttua päivittäin ja näkymät ovat yhä hyvin epävarmat.
Ratkaisevaa on Nagelin mielestä kaksi kysymystä. Löydetäänkö Hormuzinsalmen tilanteeseen kestävä ratkaisu, ja nousevatko öljyn ja kaasun hinnat jälleen hyvin korkealle?
Markkinoiden suunnalta tulevia koronnosto-odotuksia Nagel kuitenkin hillitsi. Hänen mukaansa keskuspankin ei tarvitse toteuttaa sijoittajien odotuksia. Sijoittajat tuntevat EKP:n reaktiofunktion hyvin, ja korko-odotukset elävät uutisvirran mukana. Rahapolitiikan kiristämiseen olisi syytä tarttua vasta, mikäli energian hintojen nousu alkaa vaikuttaa keskipitkän aikavälin inflaatioon esimerkiksi pidempiaikaisten inflaatio-odotusten kautta.
Myös stagflaatiopuheita Nagel tyynnytteli. Hänen mukaansa huoli on liioiteltu. Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n tuoreet ennusteet osoittavat Saksan talouskasvun jäävän hieman alle yhden prosentin tänä vuonna ja euroalueen kasvun yltävän 1,1 prosenttiin. Tällaiset lukemat eivät Nagelin tulkinnan mukaan vielä täytä stagflaation tunnusmerkkejä.
Tärkein ero vuosiin 2021 ja 2022 verrattuna on lähtöasetelma. Vuonna 2022 inflaatio oli jo korkealla pandemian jälkimainingeissa, mutta tänä vuonna Iranin sodan alkaessa kuluttajahintojen nousu oli lähellä kahden prosentin tavoitetta. EKP kohtaa nykyisen sokin siis selvästi vahvemmilta tolpilta kuin edellisen.
