Sekä brent- että WTI -öljylaatujen hinnat jatkavat nousua jo viidettä päivää. Brent-laatu on noussut viikossa lähes 19 prosenttia hinnan ollessa nyt 107 dollaria barrelilta.
Markkinoiden hermostuneisuus juontuu Persianlahden umpisolmusta.
Hormuzinsalmi on ollut käytännössä suljettuna helmikuun lopulta, kun Iran vastasi Yhdysvaltain ja Israelin ilmaiskuihin sulkemalla väylän. Kapean salmen läpi kulki aiemmin noin 20 prosenttia maailman öljystä ja nesteytetystä maakaasusta, mikä tekee siitä kiistatta maailman tärkeimmän energialogistisen solmukohdan.
Lyhyt avautuminen keskeytyi huhtikuun 18. päivänä, ja täyssulku palautettiin alle vuorokaudessa. Iranin armeija pitää väylää omien sanojensa mukaan ”tiukassa hallinnassa”.
Keskiviikkona tilanne kärjistyi. Iranilaisyksiköt iskivät ainakin kolmen kauppalaivan kimppuun salmessa muutamia tunteja sen jälkeen, kun presidentti Donald Trump oli jatkanut tulitaukoa toistaiseksi. Samalla Yhdysvaltain laivastosaarto Iranin satamien edustalla säilytettiin.
Trump on sanonut pitävänsä salmea kiinni itse. Perusteluna on, että salmen avaaminen toisi Iranille 500 miljoonaa dollaria päivässä.
Diplomatia polkee paikallaan
Iranin pääneuvottelija torjui salmen avaamisen tiistaina. Hänen mukaansa se ei ole mahdollista, koska Yhdysvallat ja Israel rikkovat räikeästi tulitaukoa.
Varapresidentti JD Vance perui suunnitellun Pakistanin-matkansa, jonka yhteydessä hänen oli määrä tavata iranilaisia edustajia. Teheranin YK-suurlähettilään mukaan neuvottelut voivat alkaa vasta, kun Yhdysvaltain saarto päättyy.
Britannia kutsui keskiviikkona koolle yli kolmenkymmenen maan sotilassuunnittelijat kaksipäiväiseen kokoukseen, jonka tavoitteena on salmen avaaminen.
Nopeaa ratkaisua on vaikea hahmottaa. Pentagon on varoittanut kongressia, että iranilaisten miinojen raivaaminen väylältä voi viedä jopa kuusi kuukautta.
Lisäksi Institute for the Study of War -tutkimuslaitos kertoi keskiviikkona, että Iranin vallankumouskaarti IRGC uhkaa laajentaa miinoitustaan ja sulkea tarvittaessa myös Bab el-Mandebin salmen Punaisellamerellä, mikäli Yhdysvaltain saarto jatkuu. Jälkimmäinen olisi maailman öljykuljetuksille toinen iso isku.
Pumppuhinnat jo huipussaan
Hinnat ovat nousseet pitkittyneen häiriön vuoksi myös Yhdysvaltain bensapumpuilla. Autoliitto AAA:n mukaan bensiinin keskihinta oli keskiviikkona 4,03 dollaria gallonalta.
Korkeammalla kausitasolla ei ole oltu sitten huhtikuun 2022, jolloin huippulukema oli 4,11 dollaria. Käytännössä gallonan hinta on nyt siis kalleimmillaan neljään vuoteen.
Osa analyytikoista näkee nousuvaraa olevan vielä reilusti. Synkimmissä arvioissa Brent voisi kivuta jopa 150 dollariin tynnyriltä, jos neuvottelut kariutuvat lopullisesti.
Jos Pentagonin puolen vuoden arvio miinaraivauksesta pitää paikkansa, maailmantalous joutuu sopeutumaan korkeisiin energiahintoihin pitkälle syksyyn. Sellainen aikajänne alkaa näkyä nopeasti kuluttajahinnoissa Euroopassa ja vaikuttaa keskuspankkien liikkumavaraan inflaation hillinnässä.
Lue myös tämä: Hormuzinsalmi sulkeutui jälleen – Iranin vartioveneet avasivat tulen tankkeria kohti
