Hormuzinsalmi on kapea merikäytävä Omanin ja Iranin välissä, ja se yhdistää Persianlahden Omaninlahteen ja edelleen Arabianmereen. Noin 167 kilometriä pitkä salmi on maailman öljykaupan ylivoimaisesti tärkein pullonkaula.
Salmen kautta kulkee päivittäin noin 14–20 miljoonaa tynnyriä raakaöljyä ja öljytuotteita. Se vastaa noin kolmasosaa maailman meriteitse kuljetetusta raakaöljystä. Yhdysvaltain energiatietoviraston (EIA) mukaan salmen läpi kulki vuonna 2024 keskimäärin 20 miljoonaa tynnyriä öljyä päivässä, mikä vastaa noin viidennestä koko maailman nestemäisten öljytuotteiden kulutuksesta.
Noin 84 prosenttia salmen kautta kulkevasta öljystä päätyy Aasian markkinoille – ennen kaikkea Kiinaan, Intiaan, Japaniin ja Etelä-Koreaan.
Salmesta tekee korvaamattoman se, ettei valtaosalle sen kautta kulkevista öljyvirroista ole olemassa vaihtoehtoista reittiä.
Saudi-Arabialla on putkisto, joka pystyy kuljettamaan raakaöljyä maan halki Punaisenmeren satamiin, ja Arabiemiraateilla on yhteys Fujairah’n vientiterminaaliin Omaninlahdelle. Näiden putkistojen yhteenlaskettu käyttämätön kapasiteetti on kuitenkin EIA:n arvion mukaan vain noin 2,6 miljoonaa tynnyriä päivässä – murto-osa salmen kokonaisvolyymistä.
Öljyn lisäksi salmen kautta kulkee noin viidennes koko maailman nesteytetyn maakaasun eli LNG:n kaupasta. Qatar on yksi maailman suurimmista LNG:n tuottajista, ja sen vientireitit kulkevat lähes kokonaan Hormuzinsalmen läpi.
Yhdysvaltain ja Iranin konflikti kärjistyi viikonloppuna
Tilanne Hormuzinsalmella kärjistyi dramaattisesti viikonloppuna. Yhdysvallat ja Israel toteuttivat laajamittaisia ilmaiskuja Irania vastaan, ja iskuissa kuoli muun muassa Iranin ylin johtaja, ajatollah Ali Khamenei. Presidentti Donald Trump ilmoitti sotilasoperaation jatkuvan, kunnes kaikki Yhdysvaltain tavoitteet on saavutettu.
Valkoisen talon mukaan Iran oli jättänyt huomiotta varoitukset ydinohjelmansa jatkamisesta. Maata syytettiin ballististen ohjusten kehittämisestä ydinkehitystyön suojaksi.
Iran on vastannut iskuihin ohjushyökkäyksillä yhdysvaltalaistukikohtiin Qatarissa, Kuwaitissa, Arabiemiraateissa ja Bahrainissa.
Iranin vallankumouskaarti ilmoitti maanantaina sulkeneensa Hormuzinsalmen ja varoitti tulittavansa kaikkia alueelle pyrkiviä laivoja.
Yhdysvaltain keskusjohtoportaan CENTCOM:n mukaan väite salmen sulkemisesta on kiistetty, mutta käytännössä tankkeriyhtiöt ovat lopettaneet liikenteen salmen kautta. Qatarin LNG-tuotanto puolestaan pysähtyi maanantaina, kun iranilaiset droonit iskivät maan merkittäviin Ras Laffan- ja Mesaieed-teollisuusalueiden laitoksiin.
Myös Hondurasin lipun alla seilannut Athe Nova -polttoainetankkeri raportoitiin tulessa Hormuzinsalmessa kahden droonin osuttua siihen.
Analyytikot näkevät kolme polkua – ja hintalappu kasvaa jokaisessa
Lievimmässä vaihtoehdossa konflikti rajoittuu Iranin omien öljyvirtojen häiriintymiseen. Iran tuottaa yli kolme miljoonaa tynnyriä päivässä ja on OPEC:in neljänneksi suurin tuottajamaa.
Iranin vientien putoaminen poistaisi markkinoilta jopa kaksi miljoonaa tynnyriä päivittäin, mikä nostaisi Brent-raakaöljyn hintaa maltillisesti mutta ei välttämättä yli sadan dollarin rajan.
Bernstein nosti maanantaina vuoden 2026 Brent-hintaennustettaan 65 dollarista 80 dollariin tynnyriltä.
Todennäköisempänä pidetty skenaario on se, että tankkeriyhtiöt pidättäytyvät liikennöimästä Hormuzinsalmen kautta yksittäisten iskujen pelossa – vaikka salmi ei olisi virallisesti suljettu.
Energy Aspects -konsulttiyhtiön perustaja Amrita Sen arvioi, ettei Iran todennäköisesti pystyisi sulkemaan salmea kokonaan. Mutta yksittäiset hyökkäykset tankkereita vastaan riittävät jo tekemään liikenteestä käytännössä mahdotonta.
Barclays ennusti Brent-raakaöljyn nousevan tässä tilanteessa sataan dollariin, ja UBS piti mahdollisena jopa 120 dollarin hintaa.
Pahin vaihtoehto on salmen täydellinen sulkeminen miinoilla, ohjuksilla ja merivoimien toiminnalla.
Deutsche Bankin Michael Hsueh varoittaa tässä tapauksessa jopa 200 dollarin tynnyrihinnoista. JPMorganin mukaan yli kolmen viikon mittainen häiriö tyhjentäisi Persianlahden maiden varastokapasiteetin kokonaan ja pakottaisi tuottajamaat leikkaamaan tuotantoaan, mikä ajaisi Brentin 120 dollariin.
MST Marqueen energiatutkimuksen johtaja Saul Kavonic puki asian vielä jyrkempään muotoon uutistoimisto CNBC:lle antamassaan haastattelussa. Hänen mukaansa pahin skenaario olisi vakavuudeltaan kolminkertainen verrattuna 1970-luvun arabiöljysaartoon ja Iranin vallankumoukseen. LNG:n hinnat voisivat samalla testata vuoden 2022 ennätystasoja.
Varustamoyhtiöt vetäytyivät välittömästi
Markkinoiden hermostuneisuus on jo konkretisoitunut meriliikenteessä. Maailman suurimmat konttivarustamot Maersk, MSC, Hapag-Lloyd ja CMA CGM ilmoittivat keskeyttävänsä liikennöinnin Hormuzinsalmen kautta ja ohjaavansa aluksiaan Afrikan eteläkärjen kautta kiertävälle reitille.
CMA CGM ilmoitti lisäksi keskeyttävänsä Suezin kanavan kautta kulkevan liikenteen toistaiseksi.
Supertankkereiden rahtihinnat ampaisivat maanantaina ennätystasolle. VLCC-luokan tankkereiden päivähinta Lähi-idästä Kiinaan nousi LSEG:n datan mukaan 423 736 dollariin päivässä – yli 94 prosentin nousu perjantain tasosta.
Suuret merivakuuttajat, mukaan lukien norjalaiset Gard ja Skuld sekä brittiläinen NorthStandard, peruuttivat sotariskivakuutuksia Persianlahden alueelta. Ilman vakuutuksia tankkerit eivät yksinkertaisesti lähde merille.
Aasia on suurin kärsijä
Hormuzinsalmen häiriön vaikutukset iskisivät voimakkaimmin Aasiaan. Energiakonsulttiyhtiö Kplerin mukaan noin kolme neljäsosaa salmen kautta kulkevasta öljystä päätyy Kiinaan, Intiaan, Japaniin ja Etelä-Koreaan.
Kiina on maailman suurin raakaöljyn maahantuoja, ja noin 40 prosenttia sen öljytuonnista kulkee Hormuzinsalmen kautta. Kiina ostaa myös noin 90 prosenttia Iranin öljyviennistä.
Intia puolestaan on haavoittuvassa asemassa, koska yli 60 prosenttia sen öljytuonnista tulee Lähi-idästä ja yli puolet LNG-tuonnista on sidottu Persianlahden toimittajiin.
Nomura nosti esiin myös Thaimaan, Etelä-Korean ja Filippiinit maina, joiden korkea tuontiriippuvuus tekee niistä herkkiä öljyn hinnan nousulle.
Kaikkein akuuteimmin kriisin tuntisivat kuitenkin Etelä-Aasian LNG-ostajat. Kplerin mukaan Qatar ja Arabiemiraatit kattavat 99 prosenttia Pakistanin, 72 prosenttia Bangladeshin ja 53 prosenttia Intian LNG-tuonnista. Näille maille vaihtoehtoisten toimittajien löytäminen nopeasti olisi käytännössä mahdotonta.
Strategiset öljyvarastot ja vaihtoehtoisten reittien rajat
Yhdysvaltojen tilanne on kansainvälisessä vertailussa suotuisampi. EIA:n mukaan maa tuo Persianlahden maista vain noin puoli miljoonaa tynnyriä päivässä, mikä vastaa seitsemää prosenttia kokonaisöljytuonnista ja vain kahta prosenttia maan nestemäisten öljytuotteiden kulutuksesta.
Trumpin hallinnon mahdollisena työkaluna on strategisen öljyvarannon (SPR) avaaminen hintojen hillitsemiseksi.
Persianlahden tuottajamaiden kiertävien putkistojen kapasiteetti jää kuitenkin selvästi alle tarpeen. Saudi-Arabian East-West-putki pystyy kuljettamaan viisi miljoonaa tynnyriä päivässä Punaisenmeren rannikolle, ja Arabiemiraattien putki kykenee 1,5 miljoonaan tynnyriin.
Nämä eivät kuitenkaan riitä korvaamaan salmen päivittäistä 14 miljoonan tynnyrin virtaa raakaöljyn osalta.
Tässä piilee kriisin ydin.
Rapor Capital Research -yhtiön toimitusjohtaja Robert McNally huomauttaa, että maailman käytössä oleva ylimääräinen öljyntuotantokapasiteetti sijaitsee juuri Persianlahden maissa – eli salmesta riippuvaisilla tuottajilla. Salmen sulkeutuessa myös tämä varakapasiteetti jäisi loukkuun.
McNallyn mukaan seurauksena olisi aasialaisten tuontimaiden välinen ennennäkemätön tarjouskilpailu, joka nostaisi öljyn hinnan niin korkealle, että vasta taloustaantuman aiheuttama kysynnän lasku tasapainottaisi markkinat.
Pitkittynyt konflikti tarkoittaisi taantumaa
Energiamarkkinoilla on jo nähty selvää hermostuneisuutta. Brent-raakaöljy sulkeutui maanantaina 6,7 prosentin nousulla noin 79 dollariin tynnyriltä, ja WTI-laatu nousi 6,3 prosenttia noin 71 dollariin. Tiistaiaamuna hinnat jatkoivat nousuaan.
Euroopan maakaasufutuurit puolestaan nousivat maanantaina yli 40 prosenttia.
Lipow Oil Associatesin johtaja Andy Lipow arvioi pahimman skenaarion, hyökkäyksen Saudi-Arabian öljy-infrastruktuuria vastaan yhdistettynä Hormuzinsalmen sulkemiseen, todennäköisyydeksi noin 33 prosenttia. Hän perusteli arviota sillä, että Iran saattaa kokea olevansa nurkkaan ahdistettuna.
Yhdysvaltalaisten autoilijoiden on GasBuddyn Patrick De Haanin mukaan syytä varautua 10–30 sentin gallonakohtaiseen bensiinin hinnannousuun seuraavan viikon aikana. Euroopassa puolestaan lentopolttoaineen hinta on herkkä Hormuzinsalmen häiriöille, sillä yli puolet Euroopan lentopetrolin tuonnista kulkee salmen kautta.
Konfliktin kesto on nyt ratkaiseva kysymys.
Trump ilmoitti maanantaina sodan kestävän todennäköisesti jopa viisi viikkoa, mutta jatkuvan niin kauan kuin on tarpeen.
Jos tankkeriyhtiöt eivät palaa Hormuzinsalmelle pian, markkinoilla on edessä tilanne, johon Saudi-Arabian ja Arabiemiraattien putkistot eivät riitä vastaukseksi.
Vaikka Lähi-idän tilanne on kiristynyt, globaalit markkinavaikutukset jäävät todennäköisesti rajallisiksi, uskoo OP Pohjolan päästrategi Lippo Suominen.
”Talouden ja yritysten tuloskehitys ovat edelleen osakemarkkinoiden keskeisimmät ajurit”, Suominen toteaa sijoittajakirjeessään.
Geopoliittiset kriisit ovat historiallisesti harvoin aiheuttaneet pitkäkestoisia häiriöitä maailmantaloudelle. Tälläkin kertaa keskeinen riski kulkee öljyn hinnan kautta. Talous- ja tuloskasvun nähdään edelleen olevan osakemarkkinoiden tärkein ajuri, Suominen uskoo.
”Öljyn hinta on noussut, mutta ei tasolle, joka uhkaisi talouskehitystä laajemmin. Sijoittajilla on luottamus siihen, ettei kriisi laajene eikä pitkity.”
Markkinoiden odotetaan heilahtelevan epävarmuuden lisääntyessä, mutta vaihtelun arvioidaan jäävän rajalliseksi, ellei kriisi merkittävästi laajene tai pitkittyy.
