Komission torstaina julkaiseman kevätennusteen mukaan euroalueen bruttokansantuote kasvaa vuonna 2026 enää 0,9 prosenttia. Pudotus on jyrkkä viime marraskuun 1,2 prosentin arvioon nähden ja vielä selvempi suhteessa viime vuoden 1,4 prosentin kasvuvauhtiin.
Myös vuoden 2027 näkymät heikkenivät. Komissio odottaa kasvun ensi vuonna 1,2 prosenttiin aiemman 1,4 prosentin sijaan.
Hintapaineiden osalta korjaus on vielä dramaattisempi. Inflaation ennustetaan kiihtyvän tänä vuonna kolmeen prosenttiin, kun marraskuussa luvuksi povattiin 1,9 prosenttia. Viime vuonna kuluttajahinnat nousivat euroalueella 2,1 prosenttia.
Hintojen nousu pysyy siis selvästi Euroopan keskuspankin kahden prosentin keskipitkän aikavälin tavoitteen yläpuolella.
Talouskomissaari Valdis Dombrovskis kertoi Lähi-idän konfliktin laukaisseen merkittävän energiashokin, joka koettelee Eurooppaa jo ennestään epävakaassa geopoliittisessa ja kauppapoliittisessa ympäristössä.
Pahimmassa skenaariossa kasvu puolittuisi
Brysselin laskelmat perustuvat markkinoiden nykyisiin odotuksiin öljyn ja kaasun hinnoista. Dombrovskis varoitti kuitenkin, että komissio on mallintanut myös synkemmän vaihtoehdon, jossa Hormuzinsalmen sulku ja sodan pitkittyminen ajaisivat energianhinnat uusiin huippuihin.
Toteutuessaan kielteinen skenaario käytännössä puolittaisi tuoreen kasvuennusteen ja kiihdyttäisi inflaatiota entisestään, Dombrovskis kertoi.
Euroopan keskuspankki päätyi maaliskuussa hyvin samankaltaisiin lukuihin. Pankin perusskenaariossa euroalue kasvaa tänä vuonna 0,9 prosenttia ja vuonna 2027 1,3 prosenttia. Synkemmässä vaihtoehdossa Brent-öljy nousisi 119 dollariin tynnyriltä ja kasvu painuisi 0,6 prosenttiin.
Öljymarkkinat ovat heiluneet sodan myllertäessä rajusti. Brent-laatuinen raakaöljy kävi maaliskuussa lähes 120 dollarissa tynnyriltä, mikä oli korkein taso sitten vuoden 2022 puolivälin. Sittemmin hinta on asettunut hieman matalammalle, mutta tynnyrihinta pysyttelee yhä koholla Yhdysvaltain ja Iranin konfliktin seurauksena tehdyn Hormuzinsalmen sulun jatkuessa.
Komissio leikkasi kasvuodotuksia kautta linjan. Euroalueen suurin talous Saksa kasvaa enää 0,6 prosenttia tänä vuonna, kun marraskuun arvio oli 1,2 prosenttia. Italian kasvu hidastuu 0,5 prosenttiin aiemman 0,8 prosentin sijaan.
Ranskan ennustetta laskettiin 0,9 prosentista 0,8 prosenttiin. Synkin näkymä on Irlannilla, jonka talouden odotetaan supistuvan 1,2 prosenttia, vaikka maalle povattiin aiemmin vielä lievää kasvua.
Velkasuhde kasvaa nykyisestä
Iranin sota on euroalueelle kolmas suuri talousshokki kuuden vuoden sisällä koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan jälkeen. Molemmissa aiemmissa kriiseissä jäsenvaltiot vastasivat avaamalla julkisen sektorin kukkaronnyörit raskaasti.
Komission arvion mukaan euroalueen julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen kohoaa tänä vuonna 90,2 prosenttiin viime vuoden 88,7 prosentista. Vuonna 2027 velkasuhteen ennustetaan nousevan jo 91,2 prosenttiin.
Italia ohittaa Brysselin laskelmissa Kreikan euroalueen velkaisimpana valtiona vuonna 2027. Italian velkasuhde kipuaa 139,2 prosenttiin, kun Kreikan vastaava laskee 134,4 prosenttiin.
Dombrovskis muistutti, että EU:n on otettava opiksi aiemmista kriiseistä ja pidettävä finanssipoliittinen tuki tilapäisenä ja kohdennettuna. Komissaarin mukaan rahaa ei saa tuhlata toimiin, joista saadaan vähän vastinetta. Saman varoituksen on toistanut myös Kansainvälinen valuuttarahasto IMF, joka laski huhtikuussa euroalueen kasvuennusteensa 1,1 prosenttiin aiemmasta 1,4 prosentista Iranin sodan vaikutuksen vuoksi.
Luisuuko Ranska taantumaan?
Komission ennuste julkistettiin samana päivänä, kun S&P Globalin tarkasti seuratut pikatilastot paljastivat Ranskan talouden vajonneen poikkeuksellisen syvälle.
Maan koko taloutta mittaava ostopäällikköindeksi laski toukokuussa 43,5 pisteeseen huhtikuun 47,6 pisteestä, kun analyytikot olivat odottaneet 47,7 pistettä. Lukema on heikoin marraskuun 2020 jälkeen ja selvästi alle 50 pisteen rajan, jota pidetään aktiviteetin heikentymisen rajana.
S&P Globalin pääekonomisti Joe Hayes kuvasi tilastoja synkäksi lukusarjaksi ja varoitti, että taantumariskit ovat nousseet merkittävästi euroalueen toiseksi suurimmassa taloudessa. Hänen mukaansa öljyn hinnan jyrkkä nousu on iskenyt kotitalouksiin ja yrityksiin sekä suoraan polttoainepumpuilla että välillisesti, kun korkeammat kuljetus- ja tuotantokustannukset välittyvät edelleen lopputuotteiden ja palveluiden hintoihin.
Huolestuttavaa on, että talouden yleisen hintatason laajempi nousu lisää riskiä kysynnän tuhoutumisesta entisestään. Hälyttävää kyllä, yksityisen sektorin uudet tilaukset romahtivat toukokuussa, mikä osoittaa selvästi, että shokki on nostanut taantuman riskiä merkittävästi euroalueen toiseksi suurimmassa taloudessa.
Heikkous ei kuitenkaan rajoitu Ranskaan. Koko euroalueen yhdistetty ostopäällikköindeksi painui toukokuussa 47,5 pisteeseen huhtikuun 48,8 pisteestä, mikä oli alhaisin lukema 31 kuukauteen. Erityisen kovasti kolauksen on ottanut palvelusektori, sillä energiakriisin nostama elinkustannusten kasvu syö kotitalouksien ostovoimaa kiihtyvällä vauhdilla.
