Vain kaksi viikkoa sitten Christine Lagarde asetti sijoittajat valmiusasentoon. Euroopan keskuspankin pääjohtaja totesi huhtikuun lopun korkokokouksen jälkeen yllättävän suoraan tietävänsä, mihin suuntaan rahapolitiikka on menossa. Markkinoilla viesti tulkittiin selväksi vihjeeksi koronnostosta jo kesäkuussa.
Nyt kuva on toinen. Öljyn hinta ei ole noussut yhtä rajusti kuin moni pelkäsi, energiakustannusten nousu ei ole heijastunut laajemmin muuhun inflaatioon ja euroalueen talous on käytännössä jämähtänyt paikoilleen.
Vielä huhtikuussa EKP:n päättäjien viesti oli, että rahapolitiikkaa täytyy kiristää, ellei hintapaine maltillistu ja Lähi-idän sota pääty. Nyt sävy on muuttunut. Inflaationäkymien pitäisi heikentyä selvästi nykyisestä, jotta toimet olisivat täysin perusteltuja.
Suunnanmuutosta ajaa ennen kaikkea Iranin sodan jatkuva epävarmuus. Sama tekijä on saanut myös muut keskeiset keskuspankit pysymään odottavalla kannalla siinä toivossa, että konfliktin ratkeaminen tekisi haitalliset korkokorotukset tarpeettomiksi.
”Kesäkuun koronnosto on edelleen mahdollinen ja saattaa lopulta osoittautua perustelluksi, mutta yhtä lailla on koron pitäminen ennallaan”, arvioi EFG Bankin pääekonomisti Stefan Gerlach. Hänen mukaansa jälkimmäinen vaihtoehto ansaitsisi vakavampaa pohdintaa kuin nykyinen markkinakonsensus antaa ymmärtää.
Tuoreet tilastot tukevat näkemystä siitä, että markkinoiden hinnoittelemat korkeammat lainakustannukset eivät ole väistämättömiä. Kyselyt ennakoivat lyhyellä aikavälillä nopeampaa inflaatiota, mutta keskipitkän ja pitkän aikavälin odotukset pysyvät vakaina. Myös palkkojen nousu vaikuttaa pysyneen kurissa ja selvästi aiempia huippuja matalammalla tasolla.
Inflaatio-odotukset ovat pysyneet ankkuroituina
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn kuvasi keskiviikon puheessaan inflaatio-odotuksia edelleen ankkuroituneiksi ja euroalueen palkkakehitystä rauhoittavaksi. Hänen mukaansa rahapolitiikkaa ei pidä virittää pelkän öljyn hinnan perusteella, vaikka päänvaivaa aiheuttaa Hormuzinsalmen tilanteen pitkittyminen.
EKP:n johtokunnan jäsen Isabel Schnabel, jota on yleisesti pidetty pankin haukkamaisimpana päättäjänä, totesi toukokuun alussa Lontoossa pitämässään puheessa, että tiukemman rahapolitiikan tarve on kasvanut. Yhä useammat yritykset suunnittelevat hintojen nostoja, toimitusketjut kohtaavat häiriöitä ja kotitaloudet sopeuttavat odotuksiaan. Edellisestä inflaatiopiikistä jääneet tuoreet muistot voivat nopeuttaa hintapaineiden välittymistä, mutta koronnosto olisi välttämätön vasta, jos energiahintojen nousu leviäisi laajemmin talouteen.
Vastapainoa tarjoaa euroalueen talouden tila. Bruttokansantuote kasvoi ensimmäisellä vuosineljänneksellä vain niukasti, ja palvelusektorin aktiviteetti on sen jälkeen kehittynyt heikompaan suuntaan. Lisäheikkous voisi laimentaa inflaatiopaineita ja antaa EKP:lle syyn pitää korot ennallaan.
EKP:n varapääjohtaja Luis de Guindos on peräänkuuluttanut varovaisuutta. Hän odottaa kasvun heikkenemisen näkyvän entistä selvemmin tulevien viikkojen aikana. Kreikan keskuspankin pääjohtaja Yannis Stournaras on puolestaan kuvannut taantumapelkoja todellisiksi ja perustelluiksi.
”Talouden heikkous on jo selvästi näkyvissä”, totesi Societe Generalen vanhempi ekonomisti Anatoli Annenkov. Tämä hillitsee inflaatiopaineita ja vähentää kerrannaisvaikutusten riskiä.
Markkinat hinnoittelevat yhä koronnostoja
Osa toimijoista pitää koronnostoa silti todennäköisenä. Korkomarkkinoilla hinnoitellaan jopa kolmea 0,25 prosenttiyksikön korotusta seuraavan vuoden aikana, mikä veisi talletuskoron nykyisestä 2,0 prosentista lähelle 2,75 prosenttia. Bloombergin tuore ekonomistikysely viittaa kahteen korotukseen, ensimmäiseen kesäkuussa ja toiseen syyskuussa. Euroalueen inflaation odotetaan olevan huhtikuussa 3,0 prosenttia, eli selvästi EKP:n kahden prosentin tavoitteen yläpuolella.
Lähtölaukauksen koronnoston tueksi ovat antaneet EKP:n haukat. Saksan keskuspankki Bundesbankin pääjohtaja Joachim Nagel, Itävallan Martin Kocher ja Slovakian Peter Kazimir ovat kaikki todenneet, että koronnosto voidaan välttää vain, jos sodasta saadaan hyviä uutisia.
”EKP:n viimeaikainen viestintä antaa ymmärtää, että koronnosto on joko väistämätön tai vakiotoimenpide, ellei suuria yllätyksiä tule”, arvioi BNP Paribas Markets 360:n kehittyneiden markkinoiden talouspäällikkö Paul Hollingsworth. Hän arvioi, että jopa suuremmasta askeleesta saatetaan keskustella, jos energiahinnat nousevat edelleen huomattavasti.
Tavallista suurempi 0,5 prosenttiyksikön korotus on silti epätodennäköinen. Nagel kuittasi asiasta esitetyn kysymyksen toteamalla lakonisesti ”hyvä yritys”. Päättäjät ovat kuitenkin vaikean valinnan edessä. Joko he osoittavat määrätietoisuutta nostamalla korkoja ja ottavat riskin, että suuntaa joudutaan pian kääntämään, tai he odottavat pidempään ja saattavat lopulta joutua kiirehtimään.
Lagarde tasapainoilee epävarmassa ympäristössä
Lagarde tietää hyvin, että EKP on syyllistynyt molempiin virheisiin aiemmin. Espanjan yleisradio RTVE:lle viime viikolla antamassaan haastattelussa hän kuvasi pankin olevan jatkuvasti repivien voimien välissä riskeinään liian nopea ja liian myöhäinen reagointi.
”Lähi-idän tilanne säilyy todennäköisesti hyvin epävarmana pitkään”, arvioi PGIM:n Euroopan pääekonomisti Katharine Neiss. Sen seurauksena EKP haluaa hänen mukaansa välttää sitoutumasta etukäteen mihinkään tiettyyn korkouraan.
