Lähi-idän sodan seurauksena nousseet energiahinnat kiihdyttivät vuositason kokonaisinflaation 3,8 prosenttiin, joka on korkein taso toukokuun 2023 jälkeen. Ekonomistien konsensus odotti 3,7 prosentin inflaatiota, ja kuukausi aiemmin inflaatio oli 3,3 prosenttia.
Rahapolitiikkalinjan kannalta keskeinen pohjainflaatio nousi sen sijaan maltillisemmin 2,8 prosenttiin, kun ekonomistien konsensusodotus oli 2,7 prosenttia.
”Kauas karkaa inflaatio keskuspankin 2 %:n tavoitteesta Yhdysvalloissa. Inflaatio nopeutui 3,8 prosenttiin huhtikuussa. Viimeksi vastaavia inflaatiolukemia on nähty keväällä 2023. Lähi-idän sota näkyy inflaatiossa, energian hinnat nousivat 17,9 prosenttia vuoden takaa”, totesi viestipalvelu X:ssä Swedbankin pääekonomisti Timo Hirvonen.
Kauas karkaa inflaatio keskuspankin 2 %:n tavoitteesta Yhdysvalloissa. Inflaatio nopeutui 3,8 prosenttiin huhtikuussa. Viimeksi vastaavia inflaatiolukemia on nähty keväällä 2023. Lähi-idän sota näkyy inflaatiossa, energian hinnat nousivat 17,9 prosenttia vuoden takaa. pic.twitter.com/bysGtE45ed
— Timo Hirvonen (@HirvonenTimo) May 12, 2026
Yhdysvaltojen huhtikuun CPI-inflaatioluvut eivät tuoneet dramaattista muutosta maan inflaatiokuvaan, kirjoittaa OP Pohjolan seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen.
Pohjainflaation kiihtymistä selitti osin tilastoviranomaisen BLS:n viime vuoden hallinnon sulun yhteydessä tekemän asumiskustannusten nousun aliarvioinnin korjaaminen, mutta hintapaineet vaikuttavat muutenkin laaja-alaistuneen.
”Huhtikuun inflaatioluvut olivat kieltämättä kuumat ja hinnat nousevat nyt keskuspankin tavoitetahtia nopeammin. Lähi-idän sodan vaikutukset näkyivät toistaiseksi lähinnä vain energiahintojen ja lentolippujen kallistumisena, mutta vaarana on inflaation laaja-alaisempi leviäminen eri hintaryhmiin sodan pitkittyessä”, Hännikäinen toteaa.
OP Pohjola ennakoi Yhdysvaltojen inflaation pysyttelevän jatkossakin 2,0 prosentin tavoitetason yläpuolella.
Lähi-idän sodan myötä merkittävästi nousseet energiahinnat ja myös tekoälyhuuman aiheuttamat pullonkaulat vauhdittavat hintojen nousua pitäen inflaatiota koholla.
Ekonomistien konsensus odottaa tämän vuoden inflaatioksi 3,3 prosenttia.
”Näkemyksemme mukaan tuoreet, hieman odotettua kovemmat inflaatioluvut eivät muuta keskuspankki Fedin rahapolitiikkanäkymiä. Ennakoimme Fedin suhtautuvan maltillisesti Lähi-idän sodan inflaatiovaikutuksiin ja tyytyvän seuraamaan talous- ja inflaatiokehitystä epävarmassa ympäristössä”, Hännikäinen uskoo.
Ekonomistin mukaan nykytiedon valossa Fediltä ei ole enää odotettavissa tämän vuoden aikana koronlaskuja, vaan keskuspankki on pitämässä ohjauskorkonsa vakaana 3,50-3,75 prosentin vaihteluvälissä koko loppuvuoden ajan.
”Korkomarkkinoiden Fedin koronlaskuodotukset ovat haihtuneet ja korkomarkkinat hinnoittelevat noin 40 prosentin todennäköisyyttä loppuvuoden koronnostolle.”
Korko- ja valuuttamarkkinat eivät säikähtäneet Yhdysvaltojen inflaation kiihtymistä, vaan dollarin ja USD-korkojen ensireaktiot jäivät laimeiksi. S&P 500 -osakeindeksi jopa nousi 0,19 prosenttia tiistaina.
