Euroopan keskuspankki (EKP) päätti helmikuun kokouksessaan pitää ohjauskorot ennallaan jo viidettä kertaa peräkkäin. Talletuskorko pysyy 2,0 prosentissa, perusrahoitusoperaatioiden korko 2,15 prosentissa ja maksuvalmiusluoton korko 2,40 prosentissa. Päätös oli markkinoiden odotusten mukainen.
Pinnallisesti tarkasteltuna kokous näytti rutiinitapahtumalta. Deutsche Bankin ekonomistit varoittivat kuitenkin jo ennakkoon, ettei kokousta pidä aliarvioida. Heidän mukaansa ympäristöä leimaavat poikkeuksellisen suuri epävarmuus ja riskit, jotka voivat kallistaa rahapolitiikkaa kumpaan suuntaan tahansa.
Euroalueen inflaatio hidastui tammikuussa 1,7 prosenttiin, mikä on alhaisin lukema sitten syyskuun 2024. Myös pohjainflaatio laski 2,2 prosenttiin eli alimmilleen lokakuusta 2021 lähtien.
Hintojen nousuvauhti on nyt selvästi EKP:n kahden prosentin tavoitteen alapuolella.
Samaan aikaan euroalueen talous on osoittautunut yllättävän sitkeäksi. Bruttokansantuote kasvoi vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä 0,3 prosenttia, ja koko vuoden kasvu oli 1,5 prosenttia. Luku ylitti vuoden alussa esitetyt ennusteet. Työttömyysaste on pysynyt euroalueen historian matalimmalla tasolla, ja kotitalouksien taseet ovat hyvässä kunnossa.
EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde totesi tiedotustilaisuudessa, että keskuspankki jatkaa datariippuvaista lähestymistapaansa eikä sitoudu ennalta mihinkään korkouraan. Hänen mukaansa rahapolitiikka on ”hyvässä asemassa”.
Lagarde kuitenkin myönsi, että inflaationäkymiin liittyvä epävarmuus on tavallista suurempaa.
Euron vahvistuminen aiheuttaa päänvaivaa
Kokouksen merkittävimmäksi teemaksi nousi euron nopea vahvistuminen suhteessa Yhdysvaltain dollariin. Alkuvuodesta euro ylitti 1,19 dollarin tason ja kävi hetkellisesti testaamassa psykologisesti tärkeää 1,20 dollarin rajaa. Kokouspäivänä kurssi oli noin 1,179 dollaria.
Vahva euro on EKP:lle kaksiteräinen miekka.
Toisaalta se hillitsee tuonti-inflaatiota, sillä dollarissa hinnoitellut raaka-aineet ja energia halpenevat euroissa mitattuna. Toisaalta se heikentää euroalueen vientiteollisuuden kilpailukykyä, mikä voi painaa talouskasvua alaspäin.
Lagarde tunnusti lehdistötilaisuudessa, että neuvoston keskusteluissa käsiteltiin valuuttakurssin vaikutuksia. Hänen mukaansa vahvempi euro voi painaa inflaation nykyisiä odotuksia alemmas. Samalla hän korosti, ettei EKP aseta valuuttakurssitavoitteita, mutta seuraa kehitystä tarkasti.
Neuvoston jäsenten näkemykset poikkeavat kuitenkin toisistaan.
Itävallan keskuspankin pääjohtaja Martin Kocher varoitti, että euron jatkunut vahvistuminen voisi pakottaa EKP:n palaamaan koronlaskujen tielle. Ranskan keskuspankin pääjohtaja François Villeroy de Galhau puolestaan kiinnitti huomiota dollarin heikentymiseen, joka on merkittävä taustatekijä euron nousussa.
Toisessa ääripäässä johtokunnan jäsen Isabel Schnabel vihjaili vielä joulukuussa, että seuraava korkoliike voisi olla koronnostoa.
ING:n analyytikoiden mukaan Schnabelin näkemys on nyt käytännössä hyllytetty, sillä euron vahvistumisen myötä inflaation alittumisen riski on kasvanut.
Ekonomistit näkevät riskit laskusuuntaan
Ebury-analyysiyhtiön Roman Ziruk arvioi, että euron nopea vahvistuminen laskee tuontihintoja merkittävästi ja heikentää samalla vientikilpailukykyä. Markkinoilla, jotka vielä viikkoja sitten kallistuivat koronnoston suuntaan, nähdään nyt noin 20 prosentin todennäköisyys koronlaskulle ennen vuoden loppua.
ING:n pääekonomisti Peter Vanden Houte muistutti, että EKP:n henkilöstö arvioi joulukuussa euron vahvistumisen 1,25 dollarin tasolle laskevan inflaatiota 0,2 prosenttiyksikköä. Hänen mukaansa paine koronlaskuun kasvaisi voimakkaasti, jos tuo taso saavutettaisiin, mutta vielä ei olla siellä.
Reutersin tammikuisessa kyselyssä noin 85 prosenttia ekonomisteista arvioi, että EKP pitää korot ennallaan loppuvuoden ajan.
Deutsche Bankin perusskenaariossa korot pysyvät kahdessa prosentissa koko vuoden 2026 ja seuraava liike olisi koronnostoa vuoden 2027 puolivälissä.
ING:n analyytikot totesivat kuitenkin, ettei EKP:n pitkä korkojen pitotauko automaattisesti tarkoita, että laskusykli olisi ohi. Vuosina 2012 ja 2024 keskuspankki käynnisti koronlaskujakson uudelleen pitkän tauon jälkeen.
Jos euron vahvistuminen jatkuu ja inflaatio pysyy tavoitteen alapuolella, laskupaine voi kasvaa nopeasti.
Kauppapolitiikka varjostaa näkymiä
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ailahteleva tullipoliitiikka lisää merkittävästi euroalueen talousnäkymien epävarmuutta. Lagarden mukaan tullit voivat heikentää euroalueen vientiä odotettua enemmän ja painaa inflaatiota alaspäin, jos ylikapasiteetista kärsivät maat lisäävät vientiään euroalueelle.
Samalla Saksan hallituksen mittavat infrastruktuuri- ja puolustusinvestoinnit tuovat vastapainoa. Jos nämä elvytystoimet alkavat vaikuttaa, ne voivat kiihdyttää talouskasvua ja luoda nousupaineita hintoihin.
Tämä kaksijakoinen riskikuva tekee EKP:n seuraavan liikkeen ennustamisesta poikkeuksellisen hankalaa.
EKP julkaisee päivitetyt talous- ja inflaatioennusteet maaliskuun kokouksessa. Markkinat seuraavat niitä tarkasti etsiessään vihjeitä siitä, miten keskuspankki arvioi euron vahvistumisen ja kauppapolitiikan yhteisvaikutuksia.
Toistaiseksi Frankfurtin viesti on selvä: vakaus on valttia eikä hätäisiä liikkeitä tehdä. Mutta kuten Lagarde itsekin myönsi, keskuspankin ”hyvä asema” ei ole staattinen vaan vaatii jatkuvaa arviointia.
