Suomi sähköistyy vauhdilla – kulutus harppaa uudelle tasolle

Alkuvuosi 2026 on ollut sähkönkäytön kannalta poikkeuksellinen, kertoo sähköverkkoyhtiö Caruna tiedotteessaan.

Carunan verkkoalueella mitattiin huippukulutusennätyksiä 12 kunnassa, ja samanaikaisesti sekä Espoon että Keski‑Uudenmaan alueilla kulutus nousi ennätystasolle.

Lämmityksen sähköistyminen oli merkittävä tekijä tehonousun taustalla​.

Posiolla, Lopilla, Ulvilassa ja Kustavissa kulutuspiikkien taustalla olivat sähkövarastot, jotka aiheuttivat hetkellisesti kasvavaa tehonottoa verkosta.

Hyvinkäällä huippukulutusta vauhditti kaukolämmön sähköistyminen, joka lisää tehotarvetta erityisesti kylminä jaksoina.

Espoossa kulutuksen kasvuun vaikutti useiden tekijöiden yhteisvaikutus: uudet lämpöpumppulaitokset ja lämmitysjärjestelmien sähköistyminen, uusi peruskuormaa kasvattava konesali ja rakentamisen kasvu, mikä nostaa sekä tilapäistä että pysyvää sähkönkäyttöä.

Sähkön kulutuksen ennustetaan kasvavan voimakkaasti

Suomen sähköjärjestelmä on keskellä historiallista murrosta. Kantaverkkoyhtiö Fingridin viime vuonna laatiman ennusteen mukaan maan sähkönkulutus kasvaa nykyisestä noin 83 terawattitunnista 103–123 terawattituntiin vuoteen 2030 mennessä ja edelleen 104–159 terawattituntii vuoteen 2035 mennessä, riippuen siitä kuinka kilpailukykyisesti Suomi onnistuu houkuttelemaan sähköintensiivisiä investointeja.

Korkeammassa skenaariossa kulutus siis lähes kaksinkertaistuu 10 vuodessa nykyisestä tasosta.

Merkittävin yksittäinen kulutusta kasvattava tekijä ovat datakeskukset, joiden rakentaminen Suomeen on kiihtynyt voimakkaasti tekoälybuumin myötä. Microsoft, Google ja muut teknologiajätit rakentavat maahan suuria datakeskuksia, ja lisäksi suunnitteilla on useita uusia hankkeita.

Tällä hetkellä datakeskusten sähköteho Suomessa on noin 300 megawattia, mutta alan etujärjestö FDCA:n mukaan jo 2 500 megawatin skenaario on mahdollinen vuoteen 2030 mennessä.

Fingridin mukaan uusi teollisuus – datakeskukset mukaan lukien – voi kasvattaa sähkönkulutusta jopa 60 terawattitunnilla vuosikymmenessä.

Suomea houkuttelevana toimintaympäristönä pitävät Euroopan toiseksi halvin sähkö, edistyksellinen sähköverkko, lyhyt jonotusaika verkkoon liittymisessä sekä mahdollisuus hyödyntää datakeskusten hukkalämpö kaukolämpöverkoissa.

Datakeskusten ohella kulutuksen kasvua vauhdittavat vedyn ja sähköpolttoaineiden tuotanto sekä muu teollinen sähköistyminen. EU:n suunnitelmissa Suomi voisi tuottaa jopa miljoona tonnia vihreää vetyä vuodessa, mikä vaatisi noin 50 terawattituntia sähköä – lähes kaksi kolmasosaa maan nykyisestä kokonaiskulutuksesta. 

Fingrid on nostanut esiin myös kaukolämmöntuotannon nopean sähköistymisen yhtenä lähivuosien konkreettisimmista kehityskuluista. Sähkökattilainvestointeja on tehty jo yli kahden gigawatin edestä, ja buumi jatkuu edelleen.

Samaan aikaan liikenteen sähköistyminen etenee sähköautojen yleistymisen myötä, mikä lisää lataussähkön tarvetta asteittain.

Suomen sähkönkulutuksen kasvu on siis poikkeuksellisen nopeaa eurooppalaisessa mittakaavassa.

Tehontarve kasvaa sähköistyvän yhteiskunnan mukana

Sähkönkulutuksen kasvun myöstä myös hetkellinen tehontarve voi kasvaa 60–200 prosenttia Carunan toimialueilla jo seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Kasvava tehontarve on koko yhteiskunnan kysymys, koska sähköverkot ratkaisevat, minne Suomeen syntyy uutta teollisuutta ja millä aikataululla kunnat voivat toteuttaa omia sähköistymishankkeitaan.

”Sähkön kulutuksen ja tuotannon muutokset edellyttävät investointeja sähköverkkoon, jotta voimme luoda edellytykset elinkeinoelämän investoinneille Suomessa. Investoinneilla lisäämme sähköverkon kapasiteettia ja uudistamme nykyistä verkkoa, jotta sähköverkosta ei muodostu pullonkaulaa kaupunkien kasvulle ja asiakkaiden mahdollisuuksille osallistua energiamarkkinaan”, kertoo Carunan asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen.

Rautiaisen mukaan kapasiteetiltaan vahvat sähköverkot ovat talouskasvun ja kansallisen turvallisuuden perusta.

Vuoden 2026 alku osoittaa selvästi, kuinka nopeasti Suomi sähköistyy ja miten tämä kehitys näkyy sähkön kulutuspiikkeinä eri puolilla Carunan verkkoaluetta.

”Nykyinen lainsäädäntö ei tue riittävästi sähköistyvää yhteiskuntaa ja muutoksien toteuttamista. Talouskasvun kannalta välttämättömien verkkoinvestointien kiihdyttämiseksi olisi tärkeää saada sähkömarkkinalaki ajan tasalle, jotta voimme rakentaa Suomeen kapasiteetiltaan vahvan ja tulevaisuuden tarpeisiin vastaavan sähköverkon”, sanoo Rautiainen.

Lue myös tämä: Pitkä pakkasjakso nosti sähkölaskun ennätyslukemiin – asiantuntijan vinkit säästöihin