Ranskan ja Espanjan pehmeät inflaatioluvut kasvavat todennäköisyyttä uusille ohjauskoron laskuille.
Euribor on euroalueen tärkein viitekorko, jota käytetään laajalti erilaisten lainojen ja talletusten hinnoittelussa. Eri maturiteetin euribor-korot kuvaavat sitä korkoa, jolla pankit lainaavat rahaa toisiltaan vakuudettomasti euromääräisillä rahamarkkinoilla.
Euribor-korko määräytyy pankkien välisen rahamarkkinan kysynnän ja tarjonnan mukaan. Kun pankki lainaa varoja muilta pankeilta, se tekee sen Euriborin mukaan ja lisää tähän oman marginaalinsa ennen kuin se lainaa rahat eteenpäin asiakkailleen.
Euroopan keskuspankki (EKP) määrittää ohjauskorkoja, jotka vaikuttavat suoraan markkinakorkoihin, kuten Euriboriin. EKP:n ohjauskorko, erityisesti talletuskorko, toimii suuntaviittana markkinakoroille. Kun EKP laskee ohjauskorkojaan, markkinakorot, mukaan lukien Euribor, yleensä seuraavat tätä suuntausta.
Euriborin ja EKP:n ohjauskorkojen välinen suhde on siis tiivis: markkinat ennakoivat EKP:n päätöksiä ja reagoivat niihin nopeasti, mikä vaikuttaa suoraan lainojen kustannuksiin ja taloudelliseen toimeliaisuuteen euroalueella.
Inflaation hellittäminen antaa tilaa koronlaskuille
Koska euribor-korot riippuvat ohjauskoroista, markkinoilla seurataan tiivisti keskuspankin korkopäätöksiä.
Keskuspankin korkopolitiikkaa ohjaavat vahvasti inflaatio ja inflaatio-odotukset. EKP:n neuvosto päätti kesäkuussa aloittaa korkojen laskemisen. Tuolloin EKP laski kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,25 prosenttia. Syyskuussa saatiin jatkoa, kun keskuspankki laski odotetusti talletuskorkoa. Tuolloin korkoa laskettiin 0,25 prosenttiyksikköä.
EKP:n neuvosto katsoi inflaationäkymiä koskevan päivitetyn arvionsa, pohjainflaation kehityksen ja rahapolitiikan tehokkaan välittymisen perusteella, että rahapolitiikan rajoittavuutta on nyt aiheellista lieventää entisestään.
Inflaatiopaineet näyttävät hellittävän entisestään euroalueella. Tästä saatiin osviittaa, kun inflaatio euroalueen suurissa talouksissa eli Ranskassa että Espanjassa on jatkanut laskuaan.
Ranskan yhdenmukaistettu inflaation ennakkoluku hidastui 1,5 prosenttiin edellisestä 2,2 prosentista, ja Espanjassa inflaatio hidastui 2,4 prosentista 1,7 prosenttiin.
”Ranskan inflaatioluvut olivat selvästi odotettua pehmeämmät. Olympiavaikutus selittänee osittain palveluinflaation laskua, mutta Ranskassa kokonaisinflaatio on nyt jo selvästi alle EKP:n tavoitteen. Ovi lokakuun koronlaskulle aukeaa lisää”, totesi Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich viestipalvelu X:ssä.
OP Ryhmän seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen toteaa, 12 kuukauden euribor laski tällä viikolla ”rapsakasti” 0,147 prosenttiyksiköllä 2,77 prosenttiin.
”Näin iso viikkolasku on nähty viimeksi viime vuoden joulukuussa. Koroissa on jatkossakin laskupainetta, , mutta EKP:n politiikka määrittää laskuvaran”, Hännikäinen toteaa.
Pankki odottaa seuraavaa koronlaskua jo lokakuussa
Danske Bank kertoo viikkokirjeessään odottavansa EKP:lta nyt koronlaskua myös lokakuussa. Pankki odottaa 25 korkopisteen laskua nyt myös seuraavassa lokakuun puolivälin kokouksessa.
”Markkina hinnoittelee liikkeelle jo 80 prosentin todennäköisyyttä. Olemme lisänneet ennusteprofiiliimme myös yhden koronleikkauksen ensi vuodelle. Kokonaisuudessaan uskomme EKP:n leikkaavan korkoja vielä kahdesti tänä vuonna ja neljästi ensi vuonna, jolloin talletuskorko asettuisi 2,0 prosenttiin (edellinen ennuste 2,50 prosenttia)”, Danske Bank toteaa.
Jo tällä viikolla saadut ennakkotiedot syyskuun inflaatiovauhdista puoltavat pankin mukaan korkoennusteen laskua.
Pankin mukaan energian hintojen lasku ja niiden korkea vuodentakainen vertailutaso selittävät inflaatiolukujen pudotusta, mutta myös tällä viikolla laajalti odotuksia heikommaksi jääneet euroalueen syyskuun ennakko-ostopäällikköindeksit kertoivat, että kysynnän heiketessä hintapaineissa voidaan nähdä myös laajempialaista laskua.
