EKP:n neuvosto päätti tänään laskea odotetusti kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä. Talletuskorko on 12. maaliskuuta lähtien 2,50 prosenttia, perusrahoitusoperaatioiden korko 2,65 prosenttia ja maksuvalmiusluoton korko 2,90 prosenttia.
Keskuspankki siis jatkaa koronalentamisen tiellä. EKP on laskenut ohjauskorkoa nyt jo kuusi kertaa 0,25 prosenttiyksikön verran viimeisen yhdeksän kuukauden aikana.
Rahapolitiikan liikkumavaraa keskuspankille antaa inflaation hellittäminen euroalueella.
Rahapolitiikan mitoituksen säätelyssä käytettävää talletuskorkoa päätettiin laskea etenkin inflaationäkymiä, pohjainflaation kehitystä ja rahapolitiikan välittymisen voimakkuutta koskevan päivitetyn arvion perusteella.
Inflaatio hidastuu hyvää vauhtia. EKP:n tiedotteen mukaan inflaation kehitys on ollut edelleen jotakuinkin asiantuntijoiden odotusten mukaista, ja tuoreimmat arviot myötäilevät tiiviisti edellisten inflaationäkymiä. Kokonaisinflaation arvioidaan nyt olevan keskimäärin 2,3 prosenttia vuonna 2025 ja 1,9 prosenttia vuonna 2026 sekä 2,0 prosenttia vuonna 2027.
Vuoden 2025 inflaatiota on tarkistettu ylöspäin energian hintojen voimakkaamman nousun vuoksi. Energian ja elintarvikkeiden hinnoista puhdistettu inflaatio on tämänhetkisten asiantuntija-arvioiden mukaan keskimäärin 2,2 prosenttia vuonna 2025 ja 2,0 prosenttia vuonna 2026 sekä 1,9 prosenttia vuonna 2027.
EKP:n mukaan useimmat pohjainflaation mittarit viittaavat siihen, että inflaatio asettuu keskipitkällä aikavälillä kestävästi kahden prosentin tavoitteen tuntumaan.
Euroalueen inflaatio on edelleen nopeaa lähinnä siksi, että joidenkin toimialojen palkat ja hinnat mukautuvat aiempaan, hyvin nopeaan inflaatioon yhä huomattavalla viipeellä. Palkkojen nousu kuitenkin maltillistuu odotetusti, ja sen vaikutusta inflaatioon vaimennetaan osittain tinkimällä voitoista.
Rahapolitiikassa on enemmän liikkumatilaa
Keskuspankin mukaan rahapolitiikka on muuttumassa merkittävästi vähemmän rajoittavaksi, sillä koronlaskut tekevät yritysten ja kotitalouksien lainanotosta edullisempaa ja lainanannon kasvu kohenee.
Rahoitusolot kevenevät kuitenkin vain hitaasti, koska aiemmat koronnostot välittyvät edelleen luottokantaan, ja luotonanto pysyy yleisesti vaimeana.
Taloudella on vastassaan yhä haasteita, ja asiantuntijat ovat taas alentaneet kasvuarvioitaan. Uusien arvioiden mukaan kasvu on 0,9 prosenttia vuonna 2025 ja 1,2 prosenttia vuonna 2026 sekä 1,3 prosenttia vuonna 2027.
Vuosien 2025 ja 2026 arvioiden alentamisen syynä ovat viennin supistuminen ja investointien jatkuva vaisuus. Taustalla ovat muun muassa talouspoliittinen epävarmuus ja hyvin epävarma kauppapoliittinen tilanne.
Kysynnän odotetaan kuitenkin ajan mittaan vahvistuvan lähinnä reaalitulojen kasvun ja aiempien koronnostojen vaikutusten vähittäisen laantumisen myötä.
EKP:n neuvosto pyrkii määrätietoisesti varmistamaan, että keskipitkän aikavälin inflaatiovauhti asettuu kestävästi kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi. Se määrittää rahapolitiikan mitoituksen kokouskohtaisesti aina tuoreimpien tietojen perusteella varsinkin nyt epävarmuuden lisääntyessä.
Jatkuuko alenevien ohjauskorkojen linja?
EKP:n neuvoston korkopäätökset perustuvat etenkin inflaationäkymiä koskevaan arvioon, jossa otetaan huomioon tuoreimmat tiedot taloudesta ja rahoitusoloista, sekä arvioon pohjainflaation kehityksestä ja siitä, miten voimakkaasti rahapolitiikka välittyy talouteen.
EKP:n neuvosto toistaa jälleen totuttuun tapaan linjansa, että se ei sitoudu ennalta mihinkään tiettyyn korkouraan.
Keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde viittasi tiedotustilaisuudessa Frankfurtissa toistuvasti kohonneeseen epävarmuuteen, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin päätös vetäytyä Ukrainan ja Euroopan puolustamisesta on saanut aikaan kiireen Euroopan omassa asevarustelussa. Nämä investoinnit sekä jatkuva riski Yhdysvaltain kauppatulleista tekevät talouskasvun ja inflaation ennustamisesta vaikeampaa.
”Jos tiedot osoittavat, että paras rahapolitiikan linja on koronlasku, silloin korkoja lasketaan. Jos taas tiedot osoittavat, että paras päätös on olla laskematta, silloin pidämme tauon”, Lagarde sanoi toimittajille korkojen tulevasta kehityksestä.
Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich kommentoi korkopäätöstä viestipalvelu X.ssä. Gerich uskoo EKP:n jatkavan korkojen alentamisen tiellä.
”EKP toimitti taas vartin koronlaskun. Vaikka neutraalitaso lähestyy ja epävarmuus on kasvussa, tämän päivän liike tuskin jää EKP:n viimeiseksi laskuksi. Tämän viikon käänteet finanssipolitiikassa kuitenkin muistuttavat, että kaikki riskit eivät enää ole kallellaan alaspäin”, hän ennustaa.
”Finanssipolitiikan käänteellä” pääanalyytikko viittaa Euroopan maiden aikomuksiin nostaa reilusti puolustusmenojaan.
EKP toimitti taas vartin koronlaskun. Vaikka neutraalitaso lähestyy ja epävarmuus on kasvussa, tämän päivän liike tuskin jää EKP:n viimeiseksi laskuksi. Tämän viikon käänteet finanssipolitiiikassa kuitenkin muistuttavat, että kaikki riskit eivät enää ole kallellaan alaspäin.
— Jan von Gerich (@JanVonGerich) March 6, 2025
Ohjauskorkojen lasku ei suoraan tarkoita, että myös markkinakorot laskisivat. Päinvastoin Gerichin mukaan euribor-korot pomppasivat tänään, kun tällä viikolla euroalueen korkonäkymiä on arvioitu uudelleen muun muassa Saksan suurten investointisuunnitelmien takia.
”Markkinoilla ei hinnoitella tällä hetkellä enää merkittävää laskua etenkään pidempiin euribor-korkoihin nykytasoilta”, Gerich toteaa.
