Globaalit pääosakeindeksit kääntyivät huhtikuussa laaja-alaiseen nousuun, ja useat pääindeksit hakeutuivat kaikkien aikojen huipuilleen. Alkuvuoden epävarmuuden jälkeen sijoittajien luottamus palautui nopeasti.
Tuottoluvut puhuvat puolestaan. Finanssiala kertoo tiedotteessaan, että kehittyville markkinoille sijoittavat rahastot tuottivat keskimäärin 34 prosenttia, Tyynenmeren alueen rahastot 32 prosenttia ja Japaniin sijoittavat 26 prosenttia. Pohjois-Amerikan sekä globaalit osakerahastot ylsivät kumpikin 22 prosenttiin, ja Suomeen sijoittavat rahastot tuottivat keskimäärin 24 prosenttia.
Selitys nousulle on tunnistettavissa. Yhdysvaltalaisten suurten teknologiayhtiöiden tekoäly- ja datainfrastruktuuri-investoinnit ovat herättäneet sijoittajien kiinnostuksen tavalla, joka heijastuu myös Aasiaan. Etelä-Korean ja Taiwanin pörssit ovat hyötyneet välillisesti tekoälyketjun kysynnästä, mikä selittää osaltaan Tyynenmeren alueen rahastojen tuottoja.
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin virtasi huhtikuussa 1,4 miljardia euroa uusia pääomia, ja yhteenlaskettu rahastopääoma kipusi 211 miljardiin euroon. Pelkästään osakerahastoihin sijoitettiin uusia varoja 657 miljoonaa euroa.
”Vahva tuottokehitys ei kuitenkaan ole pysyvä olotila”, muistuttaa Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Mariia Somerla.
| Alue | Netto- merkinnät huhtikuu 2026 | Netto- merkinnät vuoden alusta | Pääoma 30.4.2026 | Tuotto 12 kk (ka.) |
|---|---|---|---|---|
| Suomi | -34 | -95 | 7 457 | 24 % |
| Pohjoismaat | 39 | 399 | 11 509 | 13 % |
| Eurooppa | 0 | 434 | 8 983 | 16 % |
| Pohjois-Amerikka | 208 | 8 | 12 775 | 22 % |
| Japani | 0 | 25 | 490 | 26 % |
| Tyynenmeren alue | 16 | 98 | 1 415 | 32 % |
| Kehittyvät markkinat | 1 | 398 | 6 953 | 34 % |
| Maailma | 440 | -1 637 | 40 895 | 22 % |
| Toimialarahastot | -14 | -31 | 1 374 | 38 % |
| YHTEENSÄ | 657 | -402 | 91 852 |
Hänen mukaansa sijoittaja joutuu tasapainoilemaan kahden vastakkaisen voiman välillä, sillä teknologiavetoinen kasvunäkymä nostaa kursseja, mutta strategisten energiavarastojen riittävyys ja energianhinnan tulevaisuus voivat yllättää kielteisesti.
Lähi-idän kriisi onkin painanut taustalla koko kevään. Hormuzinsalmessa merenkulku oli huhtikuussa edelleen pysähtyneenä, mikä piti energiamarkkinat levottomina ja ruokki huolta inflaation kiihtymisestä uudelleen. Keskuspankkien viestintä on samalla kovettunut.
Vaikka ohjauskorot pysyivät ennallaan, energiahintojen nousua kommentoitiin aiempaa selvemmin sekä Yhdysvalloissa että euroalueella.
Pohjois-Amerikka veti, Suomesta lunastettiin
Uusi raha löysi maantieteellisesti selvät kohteensa. Osakerahastojen kuukausimerkintöjen pääosa kanavoitui globaalisti sijoittaviin sekä Pohjois-Amerikan ja Pohjoismaiden rahastoihin, yhteensä 687 miljoonaa euroa. Vastavirtaan kulkivat toimialarahastot ja Suomeen sijoittavat rahastot, joista lunastettiin yhteensä 48 miljoonaa euroa.
Pidemmästä perspektiivistä kuva kuitenkin sumenee. Globaalisti sijoittavista rahastoista on tämän vuoden aikana lunastettu nettona 1,6 miljardia euroa, vaikka luokan 12 kuukauden keskituotto on 22 prosenttia.
Suomeen sijoittavista rahastoista on lunastettu vuoden alusta 95 miljoonaa euroa samaan aikaan kun tuotto on yltänyt 24 prosenttiin.
Sama virta näkyy yksittäisten rahastoyhtiöiden luvuissa. Evli Rahastoyhtiön toimitusjohtaja Kim Pessala kertoo, että yhtiön kotimaiset asiakkaat lisäsivät sijoituksiaan osakerahastoihin, erityisesti yhdysvaltalaisiin kasvuosakkeisiin, ja kevensivät matalamman riskin korkorahastojaan.
Kansainväliset asiakkaat kulkivat osin eri suuntaan. Maaliskuussa nähty korkorahastojen lunastuspaine hellitti huhtikuussa selvästi, ja vuoden alusta laskettuna heidän nettomerkintänsä ovat olleet selvästi positiiviset.
Pessalan mukaan kasvua on tullut etenkin yrityslainarahastoihin, joissa tuottopotentiaalia nähdään edelleen loppuvuodelle.
”Vaikka Lähi-idän kriisi ei ole vielä ohi, huhtikuu oli markkinoilla poikkeuksellisen vahva. Tämä toimii hyvänä muistutuksena markkinoiden ajoittamisen vaikeudesta sekä siitä, että pitkällä aikavälillä riskin ottaminen on usein perusteltua”, Pessala tiivistää.
Riskikorjattuna kärjessä oli Tyynenmeren alueelle sijoittava rahastoluokka. Sen 12 kuukauden Sharpen luku oli 1,83. Mittari kertoo, paljonko ylituottoa rahasto on antanut suhteessa ottamaansa riskiin, ja mitä suurempi luku, sitä parempi tulos.
Korkomarkkina kulkee maltillisempaa rataansa
Korkosijoittaja on kokenut aivan toisen kuukauden. Korot nousivat huhtikuussa maltillisesti, ja yrityslainojen riskilisät pysyivät kapeina suhteessa aiempiin vuosiin. Käytännössä yleisen korkotason muutokset ovat siten määrittäneet tuottojen muodostumista enemmän kuin luottoriski.
Keskuspankkien linja on pysynyt paikallaan, vaikka sävy on muuttunut. Yhdysvaltain ja euroalueen ohjauskorot pidettiin ennallaan, mutta energiahintojen nousu sai aiempaa enemmän painoa rahapoliittisissa lausunnoissa.
Pitkän koron rahastoissa uudet eurot suuntautuivat etenkin euroalueen valtionriskiin ja korkeariskisiin yrityslainoihin. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät kehittyville markkinoille sijoittavat korkorahastot 8,0 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama luokka oli paras myös riskikorjattuna, Sharpen luku 1,41.
Lyhyen koron rahastoihin virtasi peräti 418 miljoonaa euroa, selvästi enemmän kuin pitkän koron rahastoihin.
