Yhdysvalloissa pörssin ja palkansaajan välille on auennut harvinaisen leveä kuilu. Michiganin yliopiston kuluttajaluottamusindeksin toukokuun ennakkolukema oli 48,2 pistettä, kun Dow Jonesin keräämä ekonomistien konsensusennuste oli 49,7.
Lukema on aineiston alin lähes 80 vuoden ajalta. Pudotusta huhtikuun jo aiemmasta pohjasta kertyi 3,2 prosenttia ja vuoden takaisesta 7,7 prosenttia. Nykytilannetta mittaava osaindeksi sukelsi peräti yhdeksän prosenttia.
Hintapaineet ovat ajaneet kuluttajien mielialan alas.
Vastaajista kolmannes nimesi suurimmaksi huolenaiheekseen bensan hinnan, lähes yhtä moni presidentti Donald Trumpin tullipolitiikan. Trump julkisti laajan tullipakettinsa huhtikuussa 2025 ja käynnisti sotilasoperaation Iraniin helmikuun lopulla.
Kyselyn johtaja Joanne Hsu näkee taustalla kasvavan huolen siitä, että korkeat hinnat painavat sekä kotitalouksien arkitaloutta että suurten hankintojen ostoehtoja.
”Kuluttajat tuntevat kustannuspaineiden hyökyaaltojen ravistelevan heitä, ja kärjessä ovat polttoainemittareiden lukemat”, Hsu kommentoi. Lähi-idän kehitys ei hänen mukaansa nosta tunnelmia ennen kuin tarjontahäiriöt purkautuvat ja energianhinnat laskevat.
Polttoainekustannukset ovat nousseet ripeästi. Tavallisen bensiinilaadun gallonahinta oli Yhdysvaltojen autoilijoiden etujärjestön (AAA) mukaan perjantaina keskimäärin 4,54 dollaria, mikä on lähes 40 senttiä korkeampi kuin kuukausi sitten ja lähes 1,40 dollaria korkeampi kuin vuosi sitten.
Yhden vuoden inflaatio-odotus on kotitalouksilla 4,5 prosenttia ja viiden vuoden 3,4 prosenttia.
Kuilu kuluttajien ja Wall Streetin välillä
Pörssin reaktio kuluttajaluottamusraporttiin oli olankohautus. S&P 500 piti pintansa positiivisena ja on liikkunut viime aikoina 7 400 pisteen tienoilla teknologiasektorin ja tekoälybuumin vetämänä. Nasdaq 100 -indeksi on rikkonut ensimmäistä kertaa 29 000 pisteen rajan.
Teknologiakurssien nousutahti on ollut historiallinen. Sektori-indeksi on kohonnut kuudessa viikossa 34 prosenttia, kovempaa kuin yksikään it-kuplavuosien vastaava ralli. Trump kommentoi pörssin ennätyksiä Truth Social -palvelussa nostaen ne omaksi ansiokseen.
Kuilu on silti hyvin näkyvä.
”S&P 500 on kaikkien aikojen huipussa, kun taas kuluttajien luottamus on kaikkien aikojen pohjalla. Emme ole koskaan nähneet näin suurta kuilua Wall Streetin ja Main Streetin välillä”, toteaa viestipalvelu X:ssä markkinastrategi Charlie Bilello.
The S&P 500 is at an all-time high while Consumer Sentiment is at an all-time low.
— Charlie Bilello (@charliebilello) April 20, 2026
We've never seen a gap this wide between Wall Street and Main Street. pic.twitter.com/BPu6ncbG9F
Federal Reserven aineiston mukaan ylimmän kymmenyksen kotitaloudet omistavat noin 87 prosenttia yksityishenkilöiden suorista osakeomistuksista. Tavalliselle palkansaajalle pörssin ennätykset ovat abstraktio. Bensapumpun lukema ei ole.
Eriarvoisuus näkyy myös kulutuksessa. Moody’sin analyysin mukaan tulonsaajien ylin kymmenys vastasi vuoden 2025 toisella neljänneksellä noin 49 prosentista yksityisestä kulutuksesta, mikä on suurin osuus aineistossa vuodesta 1989 lähtien.
Ekonomistit puhuvat ”K-talouden” kärjistymisestä. Termin idea on yksinkertainen, sillä kirjaimen K kaksi haaraa kulkevat eri suuntiin. Tällä hetkellä hyvätuloisten ja varallisuutta omistavien tilanne kohenee, kun taas alemman puoliskon tilanne heikkenee.
Navy Federal Credit Unionin pääekonomisti Heather Long torjuu ajatuksen, että kyse olisi pelkästä mielialasta.
”Amerikkalaisia kirjaimellisesti puristetaan tällä hetkellä. Tämä ei ole pelkkä fiilis, vaan taloudellinen tosiasia”, Long sanoi Fortunelle.
EY-Parthenonin pääekonomisti Gregory Daco arvioi, että kulutuksen vauhti on kapea ja epätasainen. Se nojaa yhä enemmän hyvätuloisiin kotitalouksiin, lisävelkaan ja säästöjen purkamiseen.
Riski heijastuu myös markkinoille. Pantheon Macroeconomicsin Yhdysvaltojen pääekonomisti Samuel Tombs huomauttaa, että korkeatuloiset kuluttavat muita enemmän kategorioihin kuten matkailuun ja viihteeseen, joiden kulutuksesta voi vetäytyä nopeasti varallisuusarvojen kääntyessä laskuun.
”Fiilislama” venyy
Charles Schwabin strategit ovat ottaneet käyttöön termin ”fiilislama” (englanniksi vibepression), jolla he kuvaavat tilannetta, jossa kuluttajaluottamus on jatkuvasti alamaissa samaan aikaan kun reaalinen bruttokansantuote rikkoo ennätyksiä vuodesta toiseen pandemian jälkeen.
Pankin näkemyksen mukaan ilmiö ei ole hetkellinen, vaan sen taustalla ovat tarttuva inflaatio sekä työmarkkinatilanne, jossa palkkaaminen on hidastunut ilman, että irtisanomiset olisivat ryöpsähtäneet.
Tulkintoja hajaannuksesta on useita. Osa analyytikoista pitää kuluttajakyselyiden luotettavuutta heikentyneenä, koska vastausprosentit ovat painuneet ja poliittinen polarisaatio värittää vastauksia.
Richmondin Fedin vuoden 2024 tutkimuksen mukaan ihmiset arvioivat talouden 31 prosenttia paremmaksi silloin, kun heidän puolueensa on vallassa, kuin mitä raakaluvut antavat ymmärtää.
Long korostaa, että keskimääräinen tuntipalkka on noussut vuodessa 3,6 prosenttia, mutta huhtikuun inflaation odotetaan olevan noin neljä prosenttia. Reaaliansiot eivät enää kestä hintapaineita yhtä hyvin kuin viime vuosina.
Työmarkkinat näyttävät pintapuolisesti vakailta. Huhtikuun työllisyysraportin mukaan uusia työpaikkoja syntyi 115 000 ja työttömyysaste pysyi 4,3 prosentissa. Sisäisissä luvuissa on kuitenkin jännitteitä, sillä pitkäaikaisten työttömyysetuusmaksujen taso on noussut. Se viittaa siihen, että uudelleentyöllistyminen on hidastunut.
Pörssin nousutahti nojaa lähes täysin tekoälysektorin voittokasvuun ja varallisuusvaikutukseen, jossa nousseet osakeomistukset ruokkivat varakkaiden kotitalouksien kulutusta. Jos yhtiöiden tulokset jatkavat ylätasaista uraansa, kuluttajien tunnelma voi periaatteessa pysyä irrallaan markkinoista.
Mutta jos teknologia-arvostuksiin tulee säröjä juuri silloin, kun bensan hinta painaa pohjapuoliskoa entistä syvemmälle, K-kirjaimen molemmat haarat voivat kääntyä alaspäin yhtä aikaa.
