Dark Mode Light Mode

Uutiskirjeemme on uudistunut! Tilaa sähköpostiisi

Pääekonomisti: Kuluttajien synkistely voi luoda itseään vahvistavan kierteen

Maaliskuussa 2026 suomalaiskuluttajien luottamus heikkeni alimmilleen sitten huhtikuun 2024.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist. Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist. Kuvaaja: Liisa Takala.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist. Kuvaaja: Liisa Takala.

Kotitalouksien luottamus talouteen heikkeni entisestään, selviää Tilastokeskuksen tuoreesta luottamusindikaattorista.

Maaliskuun luottamusindikaattori sai arvon -11,5. Pitkän aikavälin keskiarvo on -2,8, joten Appelqvistin mukaan tunnelmat ovat tuntuvasti tavallista kehnompia.

Maaliskuun luottamusindikaattorissa heikkenivät tasapuolisesti kaikki osa-alueet. Lukemat heikkenivät sekä omaa taloutta ja sen näkymiä koskevissa arvioissa että Suomen makrotalouteen liittyvissä kannoissa.

Kuluttajien odotukset yleisen työttömyystilanteen kehityksestä Suomessa heikkenivät maaliskuussa ja olivat synkähköt. Kuluttajista vain 16 prosentti odotti, että työttömyys vähenee seuraavan vuoden aikana, ja yli puolet eli 59 prosenttia arvioi työttömyyden lisääntyvän.

Maaliskuussa työlliset kuluttajat kokivat työttömyyden tai lomautuksen omakohtaisen uhan edelleen hyvin suureksi. Työllisistä vain kuusi prosenttia uskoi uhan vähentyneen omalla kohdallaan ja 30 prosenttia puolestaan arvioi riskin kohonneen.

Kuva: Tilastokeskus.

Kuten jo pitkään, ajankohtaa pidettiin maaliskuussa erittäin huonona lainanotolle ja myös säästämiselle. Kuluttajista vain 24 prosenttia arvioi ajan otolliseksi lainan ottamiselle ja 41 prosenttia piti säästämistä kannattavana.

Luottamus heikkeni Keskuskauppakamarin pääekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan jopa suhteessa helmikuun valmiiksi sysisynkkään lukemaan.

”Tiedot on kerätty maaliskuun kahden ensimmäisen viikon aikana, eli ne heijastelevat yleisen pessimismin lisäksi osittain Iranin sodan alkuvaiheita”, sanoo Appelqvist.

”Sodan tärkein vaikutuskanava talouteen toteutuu energian kallistuneiden hintojen kautta, mutta ei ole syytä vähätellä myöskään sen vaikutusta kuluttajien tunnelmiin. Epävarmassa tilanteessa kotitaloudet saattavat reagoida jopa liiallisella varovaisuudella”, arvioi Appelqvist.

Suhdanne-ennusteita on viime aikoina leikattu alaspäin, mutta pääosin ekonomistit ennustavat edelleen kohtalaista talouden elpymistä kuluvan vuoden aikana.

Kotitaloudet eivät ole Appelqvistin mukaan samalla kannalla. Vain 18 prosenttia kuluttajista arvioi, että Suomen taloustilanne paranee seuraavan vuoden aikana. Talouden taantumista ennakoi 46 prosenttia.

”Lähtökohtaisesti kuluttajien arvio Suomen talouden kehityksestä vaikuttaa liian synkältä, mutta jos sota Lähi-idässä pitkittyy, saattaa siitä tulla todellisuutta”, sanoo Appelqvist.

”Pahimmassa tapauksessa heikosta luottamuksesta tulee itsensä toteuttava ennuste, jos luottamuspula johtaa yksityisen kulutuksen jarrutukseen”, sanoo Appelqvist


Lisää kommentti Lisää kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *