Kuluttajien näkymät niin omaan talouteen kuin Suomen talouteenkin ovat pitkään olleet heikkoja, mutta helmikuussa tunnelmat ovat entistäkin harmaampia.
Tilastokeskuksen mukaan kuluttajien luottamusindikaattorin saldoluku oli helmikuussa -9,0, kun se oli tammikuussa -8,4 ja joulukuussa -8,6. Vuotta aiemmin helmikuussa luottamusindikaattori sai arvon -9,5.
Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on -2,6, joten helmikuun luvut ovat selvästi alla pitkän aikavälin keskiarvon.
Helmikuussa kuluttajien näkemykset sekä omasta että Suomen taloudesta heikkenivät hieman tammikuuhun verrattuna. Arvio oman talouden nykytilasta oli melko synkkä. Odotukset omasta ja Suomen taloudesta vuoden kuluttua pysyivät helmikuussa vaisuina.
Vuodentakaiseen nähden kuva Suomen taloudesta kirkastui helmikuussa aavistuksen, kun taas oman talouden näkymät vähän heikkenivät.
Helmikuussa 64 prosenttia kuluttajista oli sitä mieltä, että Suomen taloustilanne on huonompi kuin vuotta aiemmin, ja vain yhdeksän prosenttia näki sen parempana.
Suomen taloustilanteen kohenemiseen seuraavan vuoden aikana uskoi ainoastaan runsas viidesosa kuluttajista.
“Kuluttajien näkemykset ovat ymmärrettäviä, sillä yleinen talouskehitys on myös reaalisesti ollut pitkään heikkoa Suomessa ja muuallakin Euroopassa, meille tärkeissä vientimaissa. Lisäksi yleinen ilmapiiri maailmalla sotineen kaikkineen on huono”, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Pertti Kangassalo.
Odotus yleisestä työttömyyskehityksestä synkkeni yhä, ja työttömyyden tai lomautuksen uhka koettiin omallakin kohdalla suureksi, kun 61 prosenttia kuluttajista arvioi työttömyyden lisääntyvän seuraavan vuoden aikana ja runsas neljännes arvioi riskin kohonneen omalla kohdallaan.
“Työllisyys heikkenee ja työttömyys lisääntyy nyt Suomen aiemman talouskehityksen mukaisesti hieman jälkijunassa. Viime aikoina kuluttajat ja työlliset ovat lisäksi huomanneet, että monilla säästö- ja leikkaustoimilla on ikävät vaikutuksensa kehitykseen omallakin kohdalla”, Kangassalo arvioi.
Helmikuussa ajankohtaa pidettiin jälleen hyvin epäedullisena kestotavaroiden ostamiselle. Kuluttajista ainoastaan 11 prosentin mielestä hetki oli otollinen hintaville hankinnoille.
“Heikko luottamus ja vaisut arviot varsinkin omasta taloudesta heijastuvat tutkitusti kuluttajien käyttäytymiseen. Työttömyys ja lomautukset ovat monille todellisuutta. Kuluttajien ostovoima on kyllä jo laajasti ehtinyt parantua, kun rahaa on jäänyt säästöön, inflaatio hidastunut, korot laskeneet ja palkat monilla nousseet. Niinpä on toiveita kulutuksen kasvusta lähitulevaisuudessa”, Kangassalo toteaa.
Myös asunnon ostoaikeita oli hieman tavanomaista vähemmän.
“Asuntokaupan vilkastumista vihdoinkin on kovasti ennakoitu tälle vuodelle. Vasta tulevat kuukaudet kuitenkin näyttävät, lisääntyvätkö ensin aikomukset ja vasta sitten kauppamäärät.”
Kangaspuron mukaan inflaatio on kuluttajien mielestä edelleen selvästi nopeampaa kuin viralliset tilastot kertovat.
”Pelkästään tällaiset mielikuvat painavat helposti paljon talouteen ja rahankäyttöön liittyvissä päätöksissä”, hän toteaa.
