Verotuksen tulkinnanvaraisuus, kalliit ennakkoratkaisut ja ankarat sanktiouhat ajavat yrittäjiä ja omistajia varovaisuuteen, arvioi EVAn johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää tuoreessa ajatuspaja EVA Analyysissä Arvaamaton verokarhu.
Samalla kun sääntely on monimutkaistunut, verotus on automatisoitunut ja vastuu verolainsäädännön tulkitsemisesta on jäänyt veronmaksajalle. Verohallinto määrää virhetulkinnoista automaattisesti verosanktion.
EVAn mukaan verohallinnon sisällä toimivan Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valitukset Verohallinnon ennakkoratkaisuista johtavat kalliisiin veroriitoihin ja vuosien mittaiseen epävarmuuteen verokohtelusta.
Analyysi tuo esiin, että sanktioriski ja tulkintariidat heikentävät yritysten kasvuun tähtäävien verokannustimien käyttöönottoa ja yritysten uudistumista.
Yksittäinen virhe johtaa verorikosepäilyyn
Virhe verojen ilmoittamisessa johtaa pahimmillaan veropetossyytteeseen, vaikka kyse olisi yksittäisestä ja tahattomasta laiminlyönnistä tai tulkintaepäselvyydestä.
”Verohallinnon ei pidä tehdä rikosilmoitusta tulkinnanvaraisista asioista. Jos veronmaksajalla ei ole aiempia laiminlyöntejä ja hän korjaa virheen sekä maksaa verot viivästyskorkoineen, yksittäisestä virheestä pitää riittää hallinnollinen seuraamus”, Kujanpää sanoo.
EVA esittää, että tulkinnalliset verokysymykset voisi nostaa esiin veroilmoituksella ilman käsittelymaksua tai sanktioriskiä. Tulkinnanvaraisissa asioissa Verohallinnon ei pidä määrätä rangaistusluonteisia veronkorotuksia eikä ilmoittaa veropetosepäilyä poliisille.
Lisäksi Suomeen tulisi ottaa käyttöön tehokas katuminen, joka mahdollistaisi ilmoittamatta jääneiden tulojen ilmoittamisen jälkikäteen verottajalle ilman rikossyytteen riskiä.
”Yritysten kokema verotuksen epävarmuus ei ole vain hallinnollinen ongelma – se on kasvun ja investointien jarru. Kun veroprosessit venyvät vuosikausiksi, yritysten oikeusturva horjuu. Tämä lukkiuttaa kestämättömästi yritystoimintaa, ja rapauttaa luottamusta oikeusvaltioon. Järjestelmäämme tulee kehittää suuntaan, jossa ratkaisuja saa ripeästi ja yritysten voimavarat voi keskittää odottelun sijaan yritystoiminnan kehittämiseen”, sanoo Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Minna Vanhala‑Harmanen.
Verotuskäytännön ongelmat ja EVAn keskeisimmät ratkaisut niihin
Ongelma 1: Verotuksen tulkintaongelmia ei voi ratkaista muuta kuin kalliilla ennakkoratkaisupyynnöllä
Ratkaisu: Verohallinnon tulee mahdollistaa tulkinnanvaraisen asian nostaminen esiin veroilmoituksella ilman sanktioriskiä tai käsittelymaksua.
Ongelma 2: Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö valittaa innokkaasti ennakkoratkaisuista
Ratkaisu: Veronsaajien oikeudenvalvonnan rooli pitää muuttaa puolueettomaksi oikeudenvalvojaksi, joka valvoo verotuksen toimittamista myös perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen näkökulmasta.
Ongelma 3: Huolimattomuus voi johtaa verorikosepäilyyn
Ratkaisu: Tehokas katuminen tulee ottaa Suomessa käyttöön esimerkiksi Ruotsin mallin mukaisesti.
Ongelma 4: Verohallinto määrää ankaria rangaistusluonteisia veronkorotuksia
Ratkaisu: Lakia tulee muuttaa siten, että tulkinnanvaraisissa asioissa veronkorotusta ei määrätä.
Ongelma 5: Veroriidan kustannukset yrittäjälle voivat nousta satoihin tuhansiin euroihin, vaikka verovelvollinen voittaisi asian
Ratkaisu: Verovelvolliselle on korvattava kohtuulliset oikeudenkäyntikulut, kun verovelvollinen voittaa asian hallintotuomioistuimessa.
Ongelma 6: Verotarkastukset ovat muuttuneet etätarkastuksiksi, eikä verovelvollisia riittävästi kuulla suullisesti
Ratkaisu: Verovelvolliselle tulee antaa mahdollisuus suulliseen kuulemiseen oikaisulautakunnassa ja hallintotuomioistuimessa aina, kun se on tarpeen kustannusten vähentämiseksi ja prosessin nopeuttamiseksi.
